Tekeekö koko ajan mieli napostella? Asiantuntija kertoo, mistä jatkuva napostelu voi olla merkki – ja miten siitä pääsee eroon
Jos käyt usein jääkaapilla tai kätesi hakeutuu jatkuvasti karkkipussille, syöt todennäköisesti liian vähän oikeaa ruokaa. Napostelusta voi tulla lähes tiedostamaton tapa. Onneksi siitä voi päästä eroon. Ravitsemusterapeutti Suvi Järvinen kertoo miten.
Napostelu on tapa, josta yleensä halutaan eroon. Jatkuva herkuttelu kerryttää helposti ylimääräistä energiaa ja painoa.
Aterioiden korvaaminen epämääräisellä syöpöttelyllä ei pidä nälkää kurissa. Nälkä vain siirtyy hetkellisesti ja kasvaa entistä suuremmaksi.
Joskus napostelu liittyy tunteisiin. Silloin syöminen saattaa olla keino siirtää ikäviä asioita eteenpäin.
Lue myös: Kolottaako sokerihammasta? Taltuta makeanhimo näillä sokerittomilla välipaloilla
Mistä jatkuva himo napostella kertoo?
Epämääräinen syöpöttelyn himo kertoo usein siitä, että aamupäivän aikana ei ole syöty kunnon ruokaa tai aterioilla on syöty liian vähän. Jos aamulla ja päivällä syö riittävästi, elimistö saa tarpeeksi energiaa eikä iltapäivällä tarvitse napostella.
Napostelu voi johtua myös psykologisista tekijöistä. Silloin syyn löytämiseksi voi joutua tekemään kovasti töitä. Syöpöttelyllä saatetaan hakea helpostusta stressiin tai erilaisiin tunnetiloihin, jopa pelkoon ja ahdistukseen.
”Tapa on saatettu oppia lapsena. Kotona on saatettu vastata tunteisiin syömällä, koska muuta keinoa tunteiden käsittelyyn ei ole keksitty. Lapsena opittu toimintamalli voi jatkua vielä 40 vuoden päästä, vaikka lapsuusajat ovat jo kaukana takana”, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Suvi Järvinen Terveystalosta.
Myös stressitilanteessa hormonitoiminnan muutokset aiheuttavat herkuttelun tarvetta.
”Moni käyttää syömistä rentoutuskeinona, jolloin elimistön nälkä-kylläisyyssignaalit ovat jääneet taka-alalle ja yllyke syömiseen tulee tunteista. Kannattaa miettiä, miten muuten voisi rentoutua.”
Lue myös: Tunnista tunnesyöminen – näin tavasta pääsee irti
Miten napostelua voisi hillitä?
Napostelua voi hillitä syömällä tarpeeksi. Mikä on tarpeeksi, riippuu iästä, sukupuolesta, koosta ja aktiivisuudesta.
Yleensä neljä, viisi tai kuusi ateriaa päivässä pitää nälän kurissa. Jos alkaa silti tehdä mieli herkkuja, ateriat ovat olleet liian pieniä tai huonosti koostettuja. Monella aamupalasta puuttuu proteiini tai sitä on liian vähän.
”Jokaisella aterialla kannattaisi syödä ainakin kasviksia, proteiinia ja kuituja, eli hyvälaatuisia hitaasti imeytyvä hiilihydraatteja. Proteiinit ja kuidut pitävät hyvin nälkää. Lisäämällä niitä ruokavalioon voi välttää nälän ja kiukkuisuuden”, Järvinen sanoo.
Jos huomaa napostelun johtuvan tunteiden purkauksista, kannattaa miettiä, onko syöminen paras tapa reagoida niihin.
”Auttaako siihen herkkujen napsiminen ratkaisemaan riidat läheisten kanssa? Herkuttelu voi hetkellisesti parantaa mieltä, mutta se ei ratkaise ongelmia.”
Lue myös: Napostelu ei helli hampaitasi – näin säästyt kariesvaurioilta
Napostelua voi myös yrittää hillitä kiinnittämällä huomiota omiin tottumuksiin. Menetkö kotona suoraan jääkaapille, vaikka olisit juuri syönyt kavereiden kanssa kahvilassa? Jos napostelusta on kehittynyt tiedostamaton tapa, Järvinen suosittelee ruokapäiväkirjan pitämistä.
”Ruokapäiväkirjan pitäminen muutaman päivän ajan on hyvä tapa havainnoida omaa käyttäytymistään. Muistiinpanoista voi todeta, mikä napostelua on aiheuttanut.”
Jos kirjanpito ei tunnut luontevalta, käytöksen havainnointi omassa mielessä auttaa.
”Tärkeää on myös se, ettei itsensä havainnointi ole syyllistävää.
Lue myös: Intuitiivinen syöminen auttaa katkaisemaan laihdutuskierteen – syö kehoasi kuunnellen
Minkälainen ruokailurytmi auttaa selättämään napostelun?
Hyvä ruokailurytmi sisältää aamupalan, lämpimän lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan.
”Kaikki eivät tarvitse päivällistä. Sen voi korvata isolla välipalalla”, Järvinen neuvoo.
Kunnon välipala on eri asia kuin epämääräinen syöpöttely pitkin päivää.
Suomalaisiin tapoihin kuuluu esimerkiksi kahvin juominen pitkin päivää. Monella on tapana syödä kahvin kanssa keksi tai pari, mikä helposti lisää napostelun määrää.
Napostelu saattaa sekoittaa elimistön nälkä-kylläisyyssignaalien vuorottelua ja ruokailurytmiä. Jos herkkuja on tapana syödä päivän mittaan, oikealle ruoalle ei tunnu olevan tarvetta.
Herkut eivät kuitenkaan pidä nälkää, ja niitä tulee helposti syötyä enemmän kuin olisi tarpeellista. Herkuista saa helposti liikaa energiaa, mikä voi lopulta kertyä ylipainoksi.
Napostelu on haitallista silloin, kun se siirtää ja sekoittaa oikeaa ruokailua.
”Kun seuraavan kerran tekee mieli hakea karkkipussi, kannattaakin laskea, kuinka monta tuntia edeltävästä ateriasta on kulunut. Luultavasti makeanhimo johtuu siitä, että on aika syödä oikeaa ruokaa”, Järvinen sanoo.
Napostelun tarve saattaa herätä myös rankan tai pitkäkestoisen liikunnan jälkeen, koska liikunta lisää elimistön energiankulutusta. Varsinaisilla aterioilla voi olla tarpeellista syödä tavallista enemmän, jos napostelua haluaa välttää myös liikunnan jälkeisinä päivinä.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Tekeekö koko ajan mieli napostella? Asiantuntija kertoo, mistä jatkuva napostelu voi olla merkki – ja miten siitä pääsee eroon
Nuorena en napostellut. Työelämään siirtyminen omien lasten kotihoidon jälkeen teki minusta jonkin asteisen napostelijan. Nimenomaan stressi, ylikuormittuneisuus, ja mielen ja ruumiin epätasapaino saa ihmisen napostelemaan. Tiedän, että on minuakin pahempia napostelijoita olemassa. Yltiö-överiksi oma naposteluni ei koskaan mennyt. Minulla ei ole ollut myöskään syömishäiriöitä koskaan. Mutta tein silti siirtoliikkeen huonon tapani kanssa. Lopetin napostelun. Pidän kiinni nykyisin selkeistä ateria-ajoista, vältän välipaloja ja väliruokailuja isojen aterioiden välissä. En ota maistiaisia, en tarjottuja välipaloja. Olen päässyt kaikesta napostelusta eroon. Ruokailussa syön tietyn aterian ja en jatka minkään jälkiruoan syöntiä yli äyräiden. Ei makeaa eikä mitään mahan täydeltä. Itse voi kyllä vaikuttaa taipumuksiinsa, ja lopettaa napostelut.