Yksi vitamiini lyhentää tutkitusti flunssan kestoa – tutkija: ”Miksi ei se vaikuttaisi myös koronavirukseen?”

C-vitamiini voi lyhentää virusten kestoa. Tutkija Harri Hemilä kertoo, milloin C-vitamiinia kannattaa napata lisänä purkista.

C-vitamiini on vesiliukoinen antioksidantti, johon moni tarttuu kurkkukivun ja nuhan iskiessä. Olisiko siitä apua myös koronaviruksen aiheuttaman taudin keston lyhentämiseen?

Miksipä ei, toteaa lääkäri ja dosentti Harri Hemilä Helsingin yliopistolta. Hemilä on uransa aikana tutkinut C-vitamiinin ja flunssan yhteyksiä sekä vitamiinin hyötyjä myös muiden tautien hoidossa.

”C-vitamiinin vaikutusta flunssien kestoon on tutkittu paljon. Tutkimuksia ei ole rajattu mihinkään yksittäiseen virukseen. Kun C-vitamiinilla on vaikutusta monien erilaisten hengitystievirusten aiheuttamien tautien kestoon, miksi ei se vaikuttaisi myös koronavirukseen?” Hemilä pohtii.

Lue myös: D-vitamiini on elintärkeä, mutta luultavasti kärsit sen puutteesta – näin selvität oman tarpeesi

C-vitamiinia flunssaan – ja koronavirukseen?

C-vitamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini, joka suojaa elimistöä haitalliselta hapettumiselta ja auttaa hermostoa, aineenvaihduntaa ja immuunijärjestelmää toimimaan normaalisti.

Vitamiinin yksi tärkeimmistä hyödyistä ihan tavalliseen elämään liittyy hengitystieinfektioihin.

”Kun ihminen sairastuu vaikkapa flunssaan, C-vitamiinin kulutus elimistössä kasvaa. Selkein tutkimusnäyttö C-vitamiinin hyödyistä onkin se, että se lyhentää flunssien kestoa. Sairastettujen flunssien lukumäärään se ei kuitenkaan vaikuta, vaikka sitä söisi tabletteina säännöllisesti”, hän kertoo.

Tutkimuksissa C-vitamiini on myös lyhentänyt vakavasti sairaiden potilaiden tehohoidon tarvetta sekä hengityskoneen tarpeen kestoa. Sairaalahoidossa syötyjä lääkkeitä ja vitamiineja ei voi säädellä omin päin. Kotona sairastaessa voi.

”Tavallista isompi C-vitamiiniannos voi olla silloin hyödyllinen. Flunssassa C-vitamiinia voi syödä jopa 6 grammaa päivässä. Se on tutkittu ja turvalliseksi todettu määrä”, Hemilä sanoo.

Hemilän mukaan tavallinen ravinnosta saatu C-vitamiinin määrä on noin 100 milligrammaa päivässä. Päivittäinen saantisuositus on 75 milligrammaa. 6 grammaa on siis 80-kertainen määrä suosituksiin verrattuna.

Hemilän mukaan C-vitamiini on kuitenkin turvallinen aine. Perusterveen ei tarvitse olla huolissaan yliannostuksen vaarasta. Kannattaako C-vitamiinin yliannostus myös koronakriisin keskellä?

”C-vitamiinia voi hyvin syödä esimerkiksi puolen gramman tabletteina nyt, kun pandemia on käynnissä. Apteekeista saatavat vitamiinipurkit ovat niin edullisia, ettei keskivertoihmisellä ole sinällään esteitä kokeilemiselle. En kuitenkaan näe mitään hyötyä siitä, että terve ihminen söisi niin suurta annosta pysyvästi, kun ei ole pandemiatilannetta.”

Tiesitkö? Monet eläimet tuottavat itse C-vitamiinia

Suurin osa eläimistä kykenee tuottamaan C-vitamiinia elimistössään. Ihmisten lisäksi esimerkiksi apinat ja marsut saavat C-vitamiinia ainoastaan ravinnosta.

C-vitamiinia tuottavien eläimien elimistössä vitamiinin tuotanto lisääntyy, kun eläin kokee fysiologista stressiä. Niin voi käydä esimerkiksi silloin, kun eläin on kylmissään.

C-vitamiinilla rasistusastma kuriin ja verenpaine alas?

Flunssien lisäksi C-vitamiinilla näyttää tutkimusten mukaan olevan vaikutusta myös muihin tauteihin.

”Alun perin C-vitamiini löydettiin puutostauti keripukin selitykseksi. Pitkään ajateltiin, että C-vitamiinin tehtävä elimistössä oli pelkästään taudin estäminen. Jos ihmisellä ei ole keripukkia, hän saa riittävästi C-vitamiinia. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan C-vitamiinilla voi olla hyötyä, vaikka ei olisikaan keripukkia”, Hemilä sanoo.

Hengitystieinfektioiden lisäksi C-vitamiini voi tutkimusten mukaan lievittää myös rasitusastmaa. Myös eteisvärinätutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia, joiden mukaan C-vitamiini voi estää eteisvärinää esimerkiksi sydänleikkauksen jälkeen.

Joissain tutkimuksissa C-vitamiini on myös laskenut verenpainetta ja pienentänyt kolesterolipitoisuuksia, jos kolesterolipitoisuus on alun perin ollut suuri tai C-vitamiinipitoisuus pieni.

”Se ei kuitenkaan tarkoita, että C-vitamiini olisi minkään verenpainelääkkeen korvike.”

Ei päivittäiseen käyttöön

C-vitamiinin hyödyistä huolimatta Hemilä ei pidä normaaliolosuhteissa sen päivittäistä popsimista purkista järkevänä. Keskivertoihminen saa vitamiinia riittävästi monipuolisesta ravinnosta.

”Hedelmät ja vihannekset ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä: toisissa sitä on tietysti enemmän ja toisissa vähemmän. Tavallisen, hyvin syövän ihmisen ei tarvitse lähteä muuttamaan ruokavaliotaan C-vitamiinin riittävän saannin takaamiseksi. Kaupasta ei tarvitse metsästää paprikoita ihan vain, koska niistä saa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinista.”

Lue myös Annan juttu: Ruoki muistiasi oikein – kolmekymppisenä tehdyt ruokavalinnat voivat näkyä viisikymppisenä muistissa

Paprikoiden ja appelsiinien lisäksi hyviä C-vitamiinin lähteitä ovat muun muassa kaalit, marjat ja muut hedelmät, kuten kiivit, mangot ja mansikat.

”Flunssan aikana isoista annoksista C-vitamiinia voi olla apua. Jotta appelsiineista saisi yhden gramman C-vitamiinia, niitä pitäisi syödä kolme kiloa. Jos haluaa flunssassa syödä 6 grammaa C-vitamiinia, appelsiineja pitäisi syödä 18 kiloa. Siinä vaiheessa voi miettiä, onko appelsiinien ostaminen toimiva ratkaisu. Fiksumpaa olisi syödä C-vitamiini tabletteina.”

C-vitamiinin puutos ja keripukki

Tavallisin syy C-vitamiinitasojen alhaisuuteen on yksipuolinen ruokavalio, joka ei sisällä riittävästi kasviksia. Rankka fyysinen rasitus, stressi, imetys ja tupakointi lisäävät jonkin verran C-vitamiinin tarvetta. C-vitamiinin vakava puutostila aiheuttaa keripukkia.

Keripukki tunnettiin jo antiikin aikana. Se oli aikoinaan yleinen erityisesti merimiehillä, jotka joutuivat merellä ollessaan olemaan pitkiä aikoja ilman tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Vielä 1800-luvulla keripukki oli Suomessakin yleinen tauti. Nykyään C-vitamiinin vakava puute on Suomessa todella harvinainen.

Keripukki aiheuttaa väsymystä, uupumusta ja ruokahaluttomuutta. Taudille on myös ominaista ihon ja limakalvojen verenvuodot, iholle ilmestyvät läikät sekä anemia. Hoitamaton keripukki voi tappaa.

Avainsanat

Keskustelu

C-vitamiinia on varmasti hyvä ottaa reilusti, jos virusinfektio on tarttunut ja lisäksi huolehtia sen jatkuvasta saannista, jotta virusinfektio ei kehittyisi sairaudeksi vaikka tartunnan saisikin.

Tämä riittävä jatkuva taso on hyvä asia pohdittavaksi, kun immuniteettia on kahden tyyppistä. Yleistä ja tautispesifiä.
Yleinen koskee elimistön kykyä suojautua miltä tahansa taudinaiheuttajalta ja jälkimmäinen juuri kyseistä virusta tai tautia vastaan. Jälkimmäinen voi syntyä tartunnan ja toipumisen kautta tai rokotteella. On mielenkiintoista todeta, että koronaviruksen yhteydessä vain tästä virusspesifisestä immuniteetista puhutaan ja vain sen koetaan olevan ainut mahdollinen ratkaisu pandemian taltuttamiseen.

Koko keskusteluun olisi kuitenkin hyvä saada mukaan sekin puoli, että viruksen leviämistä voi hidastaa myös vahvistamalla koko väestön immuunipuolustusta.
Koronavirukseen liittyviä tutkimuksia seuratessa, niin ainakin seuraavat asiat ovat tulleet esille. Viruksen tarttumista ja oireiden vakavuutta lisäävät D-vitamiinin, sinkin, seleenin ja kolesterolin alhaiset tasot sekä kohonnut verensokeri tai HbA1c. Kohonnut verensokeri lisää vielä hengenvaarallisen sytokiinimyrskyn todennäköisyyttä.
Lisäksi, jos virus on päässyt leviämään elimistössä, niin se todella kuluttaa runsaasti C-vitamiinia ja sen korvaamiseksi kannattaa nauttia jopa monta grammaa C-vitamiinia päivässä, kuten artikkelissa todetaan.

Olisi kuitenkin todella hyvä, jos koronatestien yhteydessä otettaisiin myös verikoe riittävän monelta, jotta tartunnat ja oireet voitaisiin yhdistää todellisiin veriarvoihin eikä vain arvuutella syödäkö sitä taikka tätä tarpeeksi tai onko jotain syönyt liikaa. On nimittäin täysin mahdollista, että esim. hoivakotien runsaita kuolintapauksia olisi voitu vähentää, jos riittävistä elimistön vitamiini- ja hivenainetasoista olisi todellista tietoa ja näiden tasoista olisi myös pidetty huolta sekä sopivalla ravinnolla että tarvittaessa lisäravinteilla.
Samoin koko väestöä ajatellen pandemian edellyttämä tartuntaluku R_eff olisi saatavissa alemmas, jos mahdollisimman moni saisi oman immuunipuolustuksensa riittävän vahvaksi. Eli vaikka saisi tartunnan, niin se ei johtaisi sairastumiseen. Tässä tilanteessa THL:n rooliin pitäisi kuulua myös väestön immuunipuolustuksen tason tietäminen tätä kyseistä virusta kohtaan ja niiden KAIKKIEN tapojen selvittäminen ja tukeminen, jolla yleistä immunitettia voidaan nostaa.

Kommentoi juttua: Yksi vitamiini lyhentää tutkitusti flunssan kestoa – tutkija: ”Miksi ei se vaikuttaisi myös koronavirukseen?”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X