Dopamiini on onnellisuushormoni – näin lisäät sen tuotantoa itse
Dopamiini ja endorfiini ovat nautintoa ja euforian tunnetta voimistavia onnellisuushormoneja. Mistä mielihyvää tuottavia hormoneja saa? Tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo.
Onnellisuuden tunne syntyy aivoissa eri hermovälittäjäaineiden, eli mielialaa nostattavien onnellisuushormonien tuotoksena. Jokainen hormoneista vaikuttaa meihin eri tavoin. Dopamiini on mielihyvähormoni, mutta se auttaa myös arvioimaan asioiden merkitystä ja säätelee kehon liikkeitä.
Dopamiinia käytetään tietyillä aivoalueilla hermosolujen ja hermoratojen välillä kemiallisessa viestinsiirrossa.
”Jos dopamiinia on niukasti käytössä kemialliseen viestinsiirtoon prefrontaalisella aivokuorella eli otsalohkon takaosissa, masennuksen kaltaiset tunnetilat häviävät. Mikäli dopamiinia taas on runsaasti aivoissa häntätumakkeen ja aivokuorukan alueilla, koetaan onnellisuuden tunteita helpommin”, kertoo hormonien vaikutuksia tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.
Kun aivojen häntätumakkeen ja aivokuorukan alueilla on runsaasti dopamiinia käytettävissä, se vaikuttaa myös keskittymiseen ja huomiokykyyn.
”Silloin huomiokyky kaventuu, mutta keskittyminen parantuu. Yhteen asiaan kyetään keskittymään pitkiäkin aikoja kerrallaan, mutta samalla muut toisarvoisemmat asiat jäävät huomiotta”, Partonen toteaa.
Lue myös: Onnellisuustutkija paljastaa opit onnelliseen elämään – ota opit käyttöön jo tänään
Dopamiini kohottaa sykettä ja verenpainetta
Dopamiini vaikuttaa keskeisesti myös aivojen ”palkitsemiskeskuksissa”. Mikä tahansa mielihyvää tuottava asia tuottaa aivoissa enemmän dopamiinia hermosolujen väliseen kemialliseen viestinsiirtoon.
Dopamiinia tuotetaan myös aivojen ulkopuolella lisämunuaisten ytimessä, jolloin se nostaa sykettä ja saa verenpaineen kohoamaan. Dopamiinia käytetään akuutissa lääketieteessä verenkierron ylläpitämiseen, jos verenpaine on romahtamassa liian matalaksi.
”Kun dopamiinia vapautuu lisämunuaisten ytimestä, sykkeen kiihtyminen ja verenpaineen nousu saavat aikaan sympaattisen aktivaation, jossa valpastutaan ja ollaan tarvittaessa valmiina toimintaan.”
Mistä lisää dopamiinia ja endorfiinia?
Dopamiinin perustuotantoon ei voi itse mitenkään vaikuttaa. Sen määrää elimistössä voi kuitenkin lyhytaikaisesti lisätä tekemällä jotain itselle nautinnollista. Mielihyvää tuottava juttu voi olla vaikkapa suklaalla herkuttelu, musiikin kuuntelu, kirjan lukeminen tai kahvihetki ystävän seurassa. Myös jännittävän jalkapallo-ottelun seuraaminen tai erilaisten extreme-lajien kokeileminen tuottavat kehossa tavallista enemmän dopamiinia.
Endorfiini vahvistaa entisestään dopamiinin vaikutuksia ja sen tuottamaa onnellisuuden kokemusta. Endorfiini ehkäisee myös kipua.
”Endorfiinia syntyy etenkin fyysisessä rasituksessa, jolloin sitä valmistuu enemmän hermosoluissa ja silloin sitä on enemmän myös verenkierrossa. Endorfiini tuo mukanaan riemun tunteen, euforian, joka on tärkeä osa onnellisuuden kokemusta.”
Saunominen ja liikunta tuovat endorfiinia enemmän elimistön käyttöön, vaikka sen vaikutukset ovatkin melko lyhytkestoisia.
”Liikunta tekee monin tavoin hyvää keholle ja aivoille. Kun liikunnan harrastaminen tuntuu hyvältä, siitä tulee todennäköisemmin säännöllinen tapa, jolloin pysyy fyysisesti paremmassa kunnossa. Säännöllisellä liikunnan harrastamisella on usein myönteinen vaikutus myös unenlaatuun ja mielialaan”, Partonen muistuttaa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Dopamiini on onnellisuushormoni – näin lisäät sen tuotantoa itse
Mihinkähän kirjoittaja perustaa väitteen, että tyrosiini tai fenyylialaniini ei lisää dopamiinin määrää, sanoessaan, että siihen ei voi itse vaikuttaa?
Em.aminohapot eivät toimi kaikilla, läheskään, mutta on tarpeeksi tutkimuksia, että monilla ne lisäävät dopamiinia.