Tunnetko kroonista surua? Kyseessä voi olla masennuksen muoto, jota moni sairastaa tietämättään

Dystymia voi tehdä elämästä väritöntä vuosien ajaksi. Osa sairastuneista pitää surua jopa luonteenpiirteenään. Psykiatrian erikoislääkäri kertoo, kuinka dystymia eroaa vakava-asteisesta masennuksesta.

Onko elämä tuntunut jo pitkään ilottomalta ja harmaalta, vaikka periaatteessa asiat ovat ihan hyvin? Suoriudutko arkisesta aherruksesta, mutta jokin painaa mieltä matalaksi? Saatat kärsiä niin kutsutusta korkean toimintakyvyn masennuksesta eli dystymiasta, jota moni suomalainen sairastaa tietämättään.

Korkean toimintakyvyn masennus eli high functioning -masennus on yksi masennuksen muodoista. Se oireilee vaihtelevasti – joskus enemmän, välillä vähemmän. Keskeistä on se, että masentunut mieliala on jatkunut pitkään, nakertaen elämänlaatua selvästi.

High functioning -masennus ei ole Suomessa virallinen diagnoosi. Täällä se tunnetaan nimellä dystymia, kertoo psykiatrian erikoislääkärin Kim Julin Pihlajalinnasta. Vaikka termi on melko uusi, ilmiö on asiantuntijan mukaan hyvin tuttu vastaanotoilla.

Noin 6 prosenttia aikuisista potee masennusta elämänsä aikana.

”Olennaisin ero vakava-asteiseen masennukseen on se, että dystymiassa ihmisen toimintakyky on vähentynyt vain osittain, kun taas vaikeassa masennuksessa toimintakyky on menetetty kokonaan”, Julin sanoo.

Lue myös: Masennus vie ilon ja voimat – jos huolestut läheisen mielenterveydestä, ota asia puheeksi pian

Dystymia ei näy ulospäin

Dystymian oireita ovat esimerkiksi vähäinen energisyys, mielihyvän ja itseluottamuksen menettäminen ja unihäiriöt. Elämä rullaa jokseenkin normaalilla painollaan, vaikka mieli on alakuloinen. Koska kaikki on kohtalaisen hyvin, masennus ei näy ulospäin.

”Dystymiaa sairastavat ovat sellaisia, että he raahaavat itsensä töihin ja hoitavat työt hampaat irvessä, mutta muuten elämä on ilotonta.”

Tavallisten askareiden hoitaminen on halutonta ja vaivalloista. Vapaa-ajalla itsensä toteuttaminen ja harrastaminen ei kiinnosta. Sairastunut saattaa vain maata sohvalla ja odottaa seuraavaa työpäivää.

Kun elämä on vuosikausien ajan väritöntä, osa pitää masentuneisuutta jopa luonteenpiirteenään. Silloin suru on kroonistunut.

”Kun haastattelen potilasta vastaanotolla, hän saattaa kertoa, että minulla on tällainen syntymäsuru, eli alakuloisuus on kestänyt niin kauan kuin muistaa”, Julin kertoo.

Lue myös Anna.fi: Masennus ei parane tsemppaamalla – 5 lausetta, joista on masentuneelle oikeasti apua

Lievät oireet jäävät usein ilman diagnoosia

Dystymiaa hoidetaan samaan tapaan kuin muitakin masennustiloja. Masennuslääkkeet voivat osalla lievittää oireita merkittävästi. Lievien oireidensa vuoksi masennus jää usein kuitenkin diagnosoimatta. Sitä ei aina osata ottaa vakavasti. Esimerkiksi työterveyshuollossa reagoidaan vain harvoin lievään masentuneisuuteen.

”Sitä ei tunnisteta. Ihmiset tekevät vain työtään eivätkä juuri valita mistään. Herätys tapahtuu yleensä silloin, kun lääkäri suosittaa sairauslomaa”, Julin sanoo.

Yksi riski sairastua pitkäaikaiseen, lievään masennukseen on se, että elää kuormittavaa elämää liian pitkään.

”Ensin elämä uuvuttaa, lopulta masentaa. Puhutaan vuosien ja kuukausien kehityksestä, jonka aikana toimintakyky säilyy hyvänä.”

Julinin vastaanotollaan dystymia on käynyt ilmi esimerkiksi niin, että potilas on valitellut unettomuutta. Joskus uniongelmat paljastuvat masennukseksi, sillä masennus rikkoo unen.

”Mainostetaan, että Suomi on maailman onnellisin maa. Mutta kyllä ihmiset täällä voivat aika huonosti ja ovat uupuneita”, vuosikymmenten ajan vastaanottotyötä tehnyt Julin sanoo.

Lue myös: Mistä masennus johtuu, ja miten se näkyy? Kysyimme terapeutilta, joka toipui itse masennuksesta

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tunnetko kroonista surua? Kyseessä voi olla masennuksen muoto, jota moni sairastaa tietämättään

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X