Hyvinvointi

Oletko tietämättäsi erityisherkkä? Tästä on kyse ominaisuudessa, joka voi saada uupumaan muita helpommin

Erityisherkkä uupuu helposti väkijoukossa ja hälyssä. Oman herkkyyden tiedostaminen on tärkeää, jotta osaa välttää liiallista kuormitusta ja ottaa itselleen riittävästi aikaa palautumiseen.

Tunnetko olosi kuormittuneeksi ja ylivirittyneeksi työpäivän jälkeen? Kaikenlainen häly häiritsee, kun joudut hyppimään asiasta toiseen. Havainnoit työtovereiden välisiä ristiriitoja ja aistit ääneen sanomattomia asioita. Viikon päätteeksi olet kuin tyhjiin imetty ilmapallo. Pinnasi on niin kireällä, että haluat vain olla hetken yksin hiljaisuudessa.

Kuulostaako tutulta? Saatat olla erityisherkkä. Erityisherkkyys on yllättävän yleistä: arvioiden mukaan noin 20–30 prosenttia väestöstä on erityisherkkiä.

”Erityisherkät ihmiset reagoivat sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin keskivertoihmistä voimakkaammin. Synnynnäinen hermostollinen ominaisuus saa erityisherkän uupumaan, kun hän oleskelee ympäristössä, jossa on hälyä ja aistiärsykkeitä”, kertoo kirjailija, kouluttaja ja valmentaja Suvi Bowellan.

Suvi Bowellan on kirjoittanut erityisherkkyydestä kirjat Ihana herkkyys – Rikasta elämää kaikilla aisteilla (Otava, 2018) ja Erityisherkän päiväkirja (Otava, 2019).

Lue myös: Henkinen hyvinvointi rakentuu pienistä arjen palasista – näin vaalit hyvää oloa vaikeanakin aikana

Erityisherkkyyttä ei aina tunnisteta

Erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus – samanlainen kuin vaikkapa silmien väri. Usein herkkyys periytyy. Molemmissa tai toisessa vanhemmista on yleensä samankaltaista herkkyyttä kuin heidän jälkikasvussaan.

Suurin osa erityisherkistä ei kuitenkaan tiedä olevansa erityisherkkä.

Moni havahtuu erityisherkkyyteensä vasta aikuisiällä. Yleensä havahtuminen tapahtuu silloin, kun alkaa ihmetellä omia reagointitapojaan eri tilanteisiin. Esimerkiksi seuraavat piirteet voivat olla merkkejä erityisherkkyydestä:

• Huomaat uupuvasi herkemmin kuin muut.
• Kaipaat enemmän palautumisaikaa.
• Et kykene nauttimaan asioista, joista vähemmän herkät ihmiset nauttivat.
• Huomaat olevasi aivan tyhjiin imetty oleskeltuasi väkijoukoissa.
• Olet korostuneen ärtynyt kiireisen päivän päätteeksi.

Jos erityisherkkyyttään ei ymmärrä, ei osaa suojata itseään. Silloin saattaa pakottaa itsensä pärjäämään tilanteissa ja ympäristöissä, jotka eivät sovi itselle.

”Erityisherkkä saattaa jopa syyttää itseään siitä, ettei jaksa. Uupuminen voi olla seurausta siitä, että on yrittänyt vääntäytyä muottiin, joka ei kerta kaikkiaan sovi itselle.”

”Erityisherkäksi syntyneellä saattaa olla lisäksi kuormittavia kokemuksia taustallaan, kuten lapsuudessa koettua epävarmuutta ja turvattomuutta, jotka vielä lisäävät herkkyyttä. Jos sisäsyntyisen herkkyyden päälle tulee traumoja, ihmisestä saattaa tulla niin herkästi virittynyt, että hän kulkee kaikkialla antennit pystyssä ja skannaa ympäristöään. Silloin herkkyyden kokemuskin voi lisääntyä”, Bowellan kertoo.

Lue myös Annan juttu: Erityisherkkä vai sittenkin yliherkistynyt? Herkkyys voi olla synnynnäistä tai opittua

Erityisherkkyys voi olla suuri vahvuus

Erityisherkkyys voi olla syy monenlaisiin tuntemuksiin ja oireisiin. Piirteessä on kuitenkin myös paljon hyvää. Erityisherkät ihmiset ovat usein tarkkanäköisiä. He pystyvät lukemaan ihmisiä, heidän tunteitaan ja tilanteita herkästi.

Ominaisuudesta voi olla erityisen paljon hyötyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

”Työpaikoilla erityisherkille kertyy usein hiljaista tietoa. Herkkyys tuo mukanaan myös kyvyn myötäelää toisten ihmisten elämää”, Bowellan kertoo.

Monet herkät ihmiset ovat luovia ja taiteellisesti lahjakkaita. Kauneus ja estetiikka ovat heille tärkeitä, ja he nauttivat päästessään luomaan kauniita kokonaisuuksia ja ympäristöjä. 

Lue myös: Herkkyys on voimavara! Muista nämä herkkyyden 10 upeaa puolta

Miten voisin olla vähemmän herkkä?

Suvi Bowellanilta kysytään usein, miten erityisherkkä voisin olla vähemmän herkkä. Hänen mukaansa herkkyyden kanssa eläminen helpottuu, kun oppii ottamaan huomioon oman ominaisuutensa.

”Jos omaa herkkyyttään ei ole aiemmin tiedostanut ja taustalla on traumoja, jotka ovat osaltaan voimistaneet herkkyyttä, ominaisuutta voi helpottaa käsittelemällä kertyneet tunnetaakkansa. Kun tunteitaan saa käsiteltyä ja vapautettua, ne eivät enää pahenna omaa oloa.”

Koska erityisherkkyys on synnynnäinen tapa reagoida aistiärsykkeisiin, ominaisuudesta ei voi päästä kokonaan eroon. Herkkyyttään voi kuitenkin lievittää tiedostamalla piirteen, käsittelemällä tunteitaan ja sitä kautta vapautumalla tunnekuormastaan.

Erityisherkän elimistö ylivirittyy helposti sekä negatiivisista että positiivisista kokemuksista. Erilaiset mielikuvaharjoitukset ja meditaatio voivat auttaa.

”Meditaation ei tarvitse tarkoittaa sitä, että istut tunnin lootusasennossa. Se riittää, että istut kymmeneksi minuutiksi alas, rauhoitut ja keskität ajatuksesi hengittämiseen.”

Meditaatiohetkeksi voi sopia vaikkapa musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, luonnossa liikkuminen, venyttely tai mikä tahansa, mikä auttaa laskemaan kierroksia ja rauhoittamaan ylikierroksilla käyvän hermoston.

On tärkeää oppia tunnistamaan erityisherkkyytensä, jotta osaisi välttää kuormittavia tilanteita ja huolehtia siitä, että arjessa on tarpeeksi palauttavia hetkiä.

”Omaan arkeen on tärkeää jättää hetkiä palautumiseen ja pysähtymiseen. Jos elämä on jatkuvaa suorittamista ja paikasta toiseen juoksemista, eikä siinä ole tilaa vain olemiselle, erityisherkkä ei sellaista kovin pitkään kestä.”