Hyvinvointi

Faskiat voivat olla selkä- ja niskakipujen syynä – näin pidät lihaskalvot vetreinä

Selän ja rintarangan lihaksia ympäröivät faskiakalvot jumiutuvat helposti tietokoneen tai kännykän ääressä. Fysioterapeutti ja Personal Trainer Emma Palmroth kertoo, miten faskioiden hyvinvoinnista voi huolehtia.

Moni meistä istuu suuren osan päivästä tietokoneen edessä pää ja hartiat eteenpäin kumartuneina. Huonoryhtisessä asennossa paikallaan istuminen saa kudokset jäykistymään ja selän ja rintarangan myofaskiat jumiin. Myo tarkoittaa lihasta ja faskiat lihaksia ympäröiviä lihaskalvoja.

Lue myös: Mitä osteopaatti tekee? Osteopatia voi auttaa selkäkipuun, migreeniin ja jopa stressiin

”Liikkumattomuus on faskioiden, niska- ja hartiaseudun, selän ja rintarangan suurin vihollinen. Kudokset kärsivät hapen ja verenkierron puutteesta, eikä elimistön aineenvaihdunta toimi kunnolla, jos ollaan pitkiä aikoja staattisesti paikallaan. Samaan perustuu oikeastaan se, että käsi puutuu silloin, jos sen päällä nukutaan pitkään”, fysioterapeutti ja personal trainer Emma Palmroth muistuttaa.

Jumiutuneista faskioista päänsärkyä, hartiakipuja ja hengitysvaivoja

Jumissa oleva ylävartalo aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten päänsärkyä, olkanivelen ja niska-hartiaseudun kiputiloja sekä niveljäykkyyttä ja lihasten kireyttä. Selän ja rintarangan faskioiden jumiutuessa hengitys saattaa muuttua pinnalliseksi, eikä palleahengitys toimi kunnolla.

”Kiire, stressi ja väärä hengitystapa aiheuttavat jatkuvaa ylityötä pinnallisille apuhengityslihaksille sekä hartiajännitystä ja päänsärkyä. Jos ylävartalon faskiat eivät toimi kunnolla, koko kehon toimintaketjut häiriintyvät, sillä kehossa kaikki on yhteydessä toisiinsa”, Palmroth tietää.

Kun tilanne äityy oikein pahaksi, puhutaan faskialukosta, jonka hoitoon saatetaan tarvita fysioterapeutin faskioihin keskittyvää manuaalista käsittelyä ja hierontaa. Hieronta lisää kudoksen verenkiertoa ja elastisuutta, joka helpottaa myös faskiajumeja.

”Faskialukolla tarkoitetaan sitä, että faskiakalvot eivät liiku lihaksen supistuessa ja rentoutuessa, vaan muodostavat kiputiloja aiheuttavan jumittumakeskittymän. Se ei ole varsinainen lukko, jonka voi avata, kuten nivellukon, vaan ennemminkin kalvorakenteiden solmu.”

Faskiat auki venytys-rentoutustekniikalla

Tehokkain konsti jumiutuneiden faskiakudosten treenaamiseen on venytys-rentoutustekniikka, jossa lapojen väliä vahvistetaan ensin jännittämällä, sitten lempeästi venyttämällä, sitten taas jännittämällä ja sen jälkeen jälleen lempeästi venyttämällä.

Selän ja rintarangan faskiajumeja avaavat myös tehokkaasti erilaiset liikkuvuutta lisäävät rintarangan, hartioiden, olkanivelten ja pään kiertoliikkeet, kurotukset käsillä kohti kattoa tai käsillä eteen- ja taaksepäin suuntautuvat työntö- ja vetoliikkeet.

”Kiertoliikkeet ovat tärkeitä rintarangan hyvinvoinnille ja liikkuvuudelle. Rintarangan kuuluisi kiertyä, mutta kun istutaan paikallaan eteenpäin kurottuneena, faskiat ja lihaskudos jännittyvät, jolloin rintarangan kierto estyy”, Palmroth toteaa.

Taukojumppaa ja nesteytystä faskioille

Faskiat tarvitsevat pumppaavaa ja dynaamista liikettä voidakseen hyvin, sillä liike lisää kudosten verenkiertoa. Myös nesteytys on tärkeää, muuten kudokset eivät saa tarpeeksi ravintoa, eikä veri kierrä silloin kunnolla.

Faskiajumeja voi ennaltaehkäistä liikkumalla päivän aikana tarpeeksi. Säännöllinen terveysliikunta osana arkea ja taukoliikunta työpäivän aikana auttavat ennaltaehkäisemään selän ja rintarangan jäykistymistä, kipua ja jännitystä.

”Työtä kannattaa tauottaa päivän mittaan pienillä mikrotauoilla, esimerkiksi 2–5 minuutin kestoisella taukojumpalla, joka olisi hyvä tehdä työpäivän pituudesta riippuen 3–5 kertaa päivän aikana. Liikkeen, tauottamisen sekä venytyksen ja jännityksen vuorottelu auttavat korjaamaan faskioiden aineenvaihduntaa, verenkiertoa ja hapenpuutetta sekä saavat ne toimimaan paremmin.”