Hyvinvointi

Mikä on pitkän iän salaisuus? Näillä asioilla voi vaikuttaa ainakin 90 vuoden ikään pääsemiseen

Geriatrian professori Timo Strandberg, 69, kertoo, minkälaisilla elintavoilla voi tavoitella pitkää ikää. Myös henkiseen hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Hyvät uutiset ensin: geenit määräävät vain yhden neljäsosan elinikämme pituudesta. Loput selittyvät elintavoilla, kuten ruokailu-, liikunta- ja nukkumistottumuksilla. Pitkä ikä on siis geenien ja elintapojen summa.

”Ainakin noin 90 vuoden ikään pääsemiseen voi pyrkiä vaikuttamaan omilla valinnoilla. Siitä eteenpäin geenien merkitys korostuu. Jotta pääsee satavuotiaaksi, täytyy olla pitkälle iälle suotuisat geenit” sanoo emeritusprofessori ja geriatrian erikoislääkäri Timo Strandberg Helsingin yliopistosta ja HUS:sta.

Maailman tiettävästi vanhimmaksi elänyt ihminen oli 122-vuotias ranskalaisnainen. Strandbergin mukaan 120-vuoden ikä alkaa olla ihmisen biologinen maksimi.

”Nykyään moni saa parikymmentä vuotta elinikää lisää. Kun ennen kuoltiin kuusikymppisinä, nykyään yhä useampi elää 80-vuotiaaksi. Yli yhdeksänkymmenen vuoden ikä on kuitenkin edelleen harvinaisempaa.”

Pidempi eliniänodote johtuu ennen kaikkea siitä, että lapsikuolleisuus on pudonnut monissa maissa hyvin pieneksi. Yleinen hyvinvoinnin kasvu ja lääketieteen kehittyminen nostavat elinikää: enää ei juuri kuolla infektioihin. Toisaalta kasvava lihavuusepidemia uhkaa laskea tähän asti noussutta eliniänodotetta.

Lue myös: Miten vanhuuteen voi valmistautua? Asiantuntija vastaa 10+1 kysymykseen ikääntymisestä

Syö monipuolisesti, kävele ja nuku

Strandbergin mukaan ei voida laatia ohjekirjaa siitä, kuinka elää satavuotiaaksi. Jotain pitkän iän salaisuudesta voidaan kuitenkin sanoa.

Vanhaksi eläneet ovat todennäköisesti syöneet keskimääräistä terveellisemmin ja monipuolisemmin.

”Tutkimusten mukaan on näyttöä siitä, että Välimeren dieetti tai siitä meille kotoisammaksi muovattu Itämeren ruokavalio voi parantaa mahdollisuuksia pitkään ikään. Kannattaa suosia pohjoisilla leveyspiireillä kasvavia viljoja, juureksia, kausivihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Myös suolan käytön vähentämisellä on tunnetusti terveysvaikutuksia.”

Riittävällä unella on merkittäviä terveysvaikutuksia. 104-vuotiaaksi elänyt Arvo Ylppö tosin nukkui vain neljä tuntia yössä.

Etenkin kestävyyslajien ammattiurheilijat elävät Strandbergin mukaan keskimäärin hieman muita pidempään. Myös maltillinen liikunnan harrastaminen kannattaa.

”Satavuotiaat ovat viettäneet todennäköisesti aktiivista elämää. Se ei vaadi maratonien juoksemista, vaan vaikka päivittäistä kävelyä. Jo 4 000–7 000 askelta päivässä on hyvä määrä.”

Riittävällä unella on merkittäviä terveysvaikutuksia. Unen tarpeessa tosin on merkittäviä yksilöllisiä eroja. 104-vuotiaaksi asti elänyt lastentautiopin professori Arvo Ylppö nukkui vain neljä tuntia yössä.

Pitkä ikä pitää myös sosiaalisten suhteiden vaalimisesta

Strandbergin mukaan on harvinaista, että pitkään tupakoinut elää yli 90-vuotiaaksi.

”Pitkään eläneet ovat usein keskittyneet melko yksinkertaisiin asioihin. Paino on pysynyt kurissa, verenpaine sopivana ja kolesteroliarvot kohdillaan. Joko näihin asioihin on kiinnitetty huomiota tai ne ovat olleet luonnostaan kunnossa.”

Myös hyvillä sosiaalisilla suhteilla on merkitystä.

”Ihminen on kokonaisuus. Pitkään ikään vaikuttavat myös henkinen hyvinvointi, merkityksellisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet.”

Strandberg muistuttaa, että elintapojen ja geenien lisäksi sattumalla on aina merkitystä.

”Historiassa on ollut aina ­pieni joukko ihmisiä, jotka saavuttavat sadan vuoden iän. Nykyään heitä on enemmän, sillä niin moni elää yli 60-vuotiaaksi. Sadan vuoden rajapyykin ylittäminen on kuitenkin edelleen harvinaista.”

Lue myös: Pelkäätkö yksinäistä vanhuutta? Varaudu ajoissa ja mieti etukäteen näitä kolmea asiaa

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 11/2022.