Haluatko lisätä hyvinvointia työyhteisössäsi? Opettele kehittämään empatiaa ja tunnetaitoja

Kilpailu, pomottava työkulttuuri ja tehokkaan suorittamisen eetos vähentävät aikaa ja mahdollisuuksia empatialle. Empatiataidot ovat kuitenkin ihmisyyden ja yhteistyön perusta.

Hyvää huomenta! Mitä kuuluu? Työkaveri hymyilee ja jää odottamaan kunnollista vastausta.

Kerromme viikonlopun puuhista, tunnoista ja siitä, mikä tulevalla viikolla hieman jännittää. Nauramme. Pyrimme ymmärtämään ja tukemaan toisiamme.

Kyse on empatiasta. Periaatteessa aika selkeästä ja luonnollisesta asiasta, mutta käytännössä yllättävän moniulotteisesta ja vaativasta taidosta.

Empatiaa monitieteellisesti tutkinut filosofi Elisa Aaltola puhuu empatian eri lajeista ja tietää, miten empatiaa voi työyhteisössä vahvistaa.

Lue myös: Onko läheisesi vaikea luonne? Näin toimit hankalan tyypin kanssa

Empatiaa on monenlaista

”Miltä sinusta tuntuisi, jos olisit hänen asemassaan” on tehokas kysymys ja opetusväline, mutta jos emme kehitä empatiataitojamme, saatamme jäädä pohtimaan, miksi toinen ei vain esimerkiksi yritä kovemmin tai ratkaise haastettaan itsellemme tyypillisellä ja mahdollisella tavalla. Silloin emme ymmärrä, millaista on olla tuo toinen yksilö.

Elisa Aaltola puhuu projektiivisesta empatiasta. Se on tutkitusti tehokas tapa opettaa lapsia ja esimerkiksi nuorisorikollisia samastumaan toisen asemaan.

”Projektioon liittyy kuitenkin myös vaaroja. Kun heijastetaan oma minä toisen tilalle saatetaan samalla sivuuttaa toinen. Esimerkiksi keskiluokkainen henkilö voi ajatella kerjäläisestä, että ´jos minä olisin hän, hankkisin koulutuksen ja tekisin töitä`.”

Alainen suree

Elisa Aaltola tuo esiin affektiivisen empatian eli kyvyn resonoida toisen tunnetilan kanssa.

”Toisen tunnetilan tavoittaminen on tärkeä kyky ja edellytys sille, että voimme kokea moraalista huolta.”

Se ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme myös kognitiivisia empatian taitoja. Esimerkiksi, jos resonoimme toisen pelkoja tai sisäistä häpeää, toisen tunteet voivat tarttua meihin. Kehittynyt empatiakyky tarvitsee myös toisesta saatavaa tietoa: voimme tehdä toisesta päätelmiä, kun tiedämme asioita hänen historiastaan, mieltymyksistään, tilanteestaan sekä eleistään ja ilmeistään.

”Kognitiivisen empatian avulla voimme pyrkiä ratkaisemaan toisen arvoituksia, kuten kyseiseen tilanteeseen tai lapsuuteen liittyviä kysymyksiä. Silloin voimme olla empaattisia ja antaa toiselle uudenlaisia avaimia toimia maailmassa.”

Kun toisesta on tietoa ja tämän tunnetilaan pystyy samastumaan, voimme harjoittaa simuloivaa empatiaa: kuvitella, miltä toisesta itsestään hänenä itsenään tuntuu. Tämä vaatii mielikuvitusta.

Myötätunto, sympatia ja sääli

Myötätunto on Elisa Aaltolan mukaan empatian yksi alalaji, joka on lähellä affektiivista empatiaa. Sen kautta kirjaimellisesti tunnemme toisen myötä, hänen kanssaan.

Sympatia taas tarkoittaa, että tuntee jotakin muuta tunnetta toista kohtaan: on ystävällinen, mutta ei samastu tuntemaan toisen tunnetta. Voimme kokea vaikkapa surua siitä, että toinen yksilö kärsii.

Sääli voi liittyä sympatiaan, jolloin yksilö huolestuu toisesta ja haluaa tehdä jotakin hänen hyväkseen. Siihen voi liittyä joissakin tapauksissa ylenkatsetta, mutta säälillä on Elisa Aaltolan mielestä turhan huono maine.

Tunteet auttavat pois kasvottomuudesta

Suuri osa valinnoistamme on kokemus- ja tunneperustaisia. Emme yksinkertaisesti edes ehtisi päätellä järjellä jokaiseen valintaan liittyviä kaikkia tekijöitä.

Elisa Aaltola kertoo, että ilman tunteita ja empatiaa järki on hukassa. Jotta emme käyttäytyisi kuin robotit, järki tarvitsee perustakseen kyvyn hahmottaa todellisuutta myös tunteiden ja muiden näkökulman huomioimisen kautta.

”Tunteiden tärkeyden ymmärtäminen vie meidät pois kasvottomuudesta, optimoinnista ja apatiasta sekä herättää moraalista huolta.”

Empaattinen työkaveri

Näin vahvistat empatiaa työyhteisössä:

  • Edistä kaikkien mahdollisuuksia tulla kuulluksi. Keskinäinen ymmärrys kasvaa, ihmiset kokevat osallisuuden tunnetta ja tiedostavat, että omilla näkemyksillä on merkitystä. Stressi vähenee.
  • Valta tutkitusti vähentää empatiakykyä. Valtaa omaavat ovat vastuussa siitä, että he tarkkailevat kykyään tuntea empatiaa ja sitä, kokevatko he olevansa yhdenvertaisia muiden ihmisten kanssa.  Empatia viihtyy ei-autoritatiivisesti johdetussa organisaatiossa.
  • Vähennä kilpailua. Se on empatialle tuhoisaa, sillä yhteistyö, jakaminen ja muiden tukeminen vähenee, jos jokainen keskittyy siihen, mitä itse saa.
  • Huomioi ja hyväksy erilaisuutta. Välitä esimerkiksi erityisruokavalioista ja ymmärrä erilaisia temperamentteja.
  • Mielikuvitus vahvistaa empatiataitoja. Taiteet ja tarinat ruokkivat mielikuvitusta ja antavat mahdollisuuksia eläytyä toisenlaisten ihmisten asemaan.
  • Anna tilaa tunteille, sillä ne vaikuttavat joka tapauksessa taustalla.
  • Meditaatio edistää tunteiden säätelykykyä. Se lisää myös myötätuntoa. Kokeile myötätunnnon-meditaatioharjoitusta: rauhoitu ja pyri keskittämään mielesi valitsemaasi henkilöön. Miltä tuntuisi olla hän?

Lue myös: Tuliko mummista tai vaarista hankala? Ikääntyminen voi voimistaa persoonan ikävimpiä piirteitä

Asiantuntija: Filosofi Elisa Aaltola, joka on Sami Kedon kanssa kirjoittanut kirjan Empatia: Myötäelämisen tiede (Into 2017).

Keskustelu

Kommentoi juttua: Haluatko lisätä hyvinvointia työyhteisössäsi? Opettele kehittämään empatiaa ja tunnetaitoja

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X