Hyvä ihmissuhde antaa elämään iloa ja pitää aivot vireinä – lue, miten toiset ihmiset vaikuttavat terveyteesi

Hyvät ihmissuhteet tuovat pitkää ikää ja terveyttä. Huonoista on harmia ja niitä kannattaa karsia, mutta mielellään yhteisellä päätöksellä.

Hyvät ihmissuhteet vaikuttavat monella tavalla terveyteemme ja hyvinvointiimme. Millainen on hyvä ihmissuhde ja voiko puuttuvia ihmissuhteita korvata tai huonoja katkaista?

Mieli ry:n psykoterapeutti Marjukka Laukkanen vastaa 10+1 kysymykseen siitä, miten ihmissuhteet vaikuttavat hyvinvointiimme.

1. Miten ihmissuhteet vaikuttavat terveyteemme?

Hyvät ihmissuhteet kohottavat mielialaa ja tuovat elämään iloa ja merkityksen tunnetta. Ne pitävät aivot vireinä ja aktiivisina, suojaavat sairauksilta ja jouduttavat niistä paranemista.

Ystävien kanssa puuhailu ja läheisiin ihmissuhteisiin kuuluva kosketus rentouttavat ja laskevat stressiä. Hyvien ihmissuhteiden puute lisää esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ja masennuksen riskiä.

Hyvät ihmissuhteet näkyvät eliniässä. Pohjanmaan ruotsinkielinen väestö elää suomenkielisiä selvästi pidempään. Selitys tähän on yhteisöllisyydessä: ruotsinkieliset osallistuvat suomenkielisiä innokkaammin vapaaehtoistoimintaan ja harrastuksiin, ja heillä on enemmän hyviä ystäviä.

Huono ihmissuhde rasittaa mieltä ja vie elämäniloa. Kun mieli kuormittuu, keho seuraa perässä.

Lue lisää: 11 naista kertoo, mitä ystävyys antaa: Kun porukassa yksi puhuu, muilla on lupa vain kuunnella

2. Millainen on hyvä ihmissuhde?

Hyvä ihmissuhde on vastavuoroinen. Siinä kumpikin osapuoli tulee nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Se ei vaadi kummaltakaan ­täydellisyyttä. Se kestää sen, että hankalat elämänvaiheet voivat haitata kykyä olla ystävä.

Ihmissuhteisiin ladataan herkästi kovin isoja odotuksia. On kohtuutonta ajatella, että ihmissuhde on hyvä vain, jos toinen osapuoli täyttää kaikki tarpeemme ja toiveemme.

Hyvässä ihmissuhteessa osapuolilla on riittävän hyvä itsetunto, ja he pystyvät olemaan myös yksin. Kenenkään ei tarvitse olla koko aikaa toista varten.

3. Pysyykö ystävyys yllä ilman kasvokkaisia kohtaamisia?

Meillä on erilaisia tapoja ylläpitää ystävyyttä, eikä mikään tapa ole toista parempi. Yksi hoitaa ystävyyssuhteitaan pitkillä maratonpuheluilla, toinen lenkkipolulla tai kahvilassa ja kolmas sosiaalisen median avulla.

Korona-aika on karsinut kasvokkaisia kohtaamisia, mikä vaikuttaa monella ikävästi ihmissuhteisiin. Kaikilla ei ole välineitä eikä valmiuksia pitää yhteyttä toisiin sosiaalisen median ja videopuheluiden avulla. Tällaisena aikana voi ottaa käyttöön perinteiset yhteydenpitovälineet eli postikortin, kirjeen ja puhelun, ja kertoa, että toinen on ajatuksissa ja tärkeä.

4. Saako ystävyyssuhteen katkaista?

Ihmissuhteiden tulisi olla voimavara. On inhimillistä ja tervettä kysyä itseltä ­aika ajoin, millaiset ihmissuhteet tukevat omaa hyvinvointia ja mitkä kuormittavat, ja toimia sen mukaan. Jos yhteisten tapaamisten jälkeen voimat ovat vähissä tai tulee aina kiukkuiseksi, suhdetta ei välttämättä kannata jatkaa.

Kasvamme, kehitymme ja muutumme koko elämämme ajan. Se laittaa meidät arvioimaan ihmissuhteitamme uudella tavalla.

Ihmissuhteisiin ei tarvitse liittyä isoa draamaa tai erimielisyyksiä, mutta silti joskus voi tuntua paremmalta lähteä eri teille. Esimerkiksi nuoruudessa hyvältä ja merkitykselliseltä tuntunut ihmissuhde ei välttämättä tunnu siltä enää aikuisena. Kun ihminen siirtyy elämässä eteenpäin, osa edellisen elämäntilanteen ihmisistä jää.

5. Miten ystävyyssuhde lopetetaan?

Kaikki hyvät ihmissuhteet perustuvat rehellisyyteen ja vastavuoroisuuteen. Ystävyyden lopettaminen yksipuolisesti tekstiviestillä tai poistamalla toinen Facebook-kavereista ei ole reilua.

Asiasta olisi hyvä puhua yhdessä ja kertoa, miksi ratkaisu tässä elämäntilanteessa tuntuu oikealta. Näin kumpikin ymmärtää, miksi yhteydenpito loppuu. Aina suhdetta ei ole pakko katkaista, vaan voidaan sopia aikalisästä.

Ystävyyssuhteen päättyminen saa tehdä kipeää ja sitä saa surra. Joskus surutyöhön tarvitaan ammattiapua.

Lue lisää: Miten manipulaattorin tunnistaa? 7 merkkiä saattavat paljastaa totuuden

6. Mitä jos yhteydenpidon lopettaminen alkaa kaduttaa?

Moni haluaa ikääntyessään käydä läpi elämänhistoriaansa ja vanhoja ystävyyssuhteitaan. Kun ajatus yhteydenotosta herää, kannattaa miettiä, mikä aikanaan veti ystävykset yhteen ja toimisiko se edelleen.

Ihmissuhteet eivät etene yhden ihmisen pillin mukaan. Jos ystävyyssuhteesta on jäänyt paha maku, se ei välttämättä poistu – ei, vaikka välissä olisi vuosia.

Toisella on oikeus kieltäytyä suhteen uudelleen lämmittämisestä. Pettymykset kuuluvat ihmissuhteisiin, ja niiden kanssa on elettävä.

7. Miten voi varautua siihen, että vanhuudessa ihmiset ympäriltä vähenevät?

Jos kaikki ystävät ovat samanikäisiä, he todennäköisesti poistuvat ympäriltä likimain samoihin aikoihin. Tästä voi tulla tarpeettomuuden tunne.

Tavoitteet, suunnitelmat ja unelmat ehkäisevät tarpeettomuuden tunnetta, ja tarvitsemme niitä kaiken ikäisenä. Sovitut menot ja tekemiset, kuten harrastukset ja järjestö- tai vapaaehtoistyö, saavat meidät kokemaan itsemme merkitykselliseksi ja tuovat arkeen rytmiä. Ikä ei ole este etsiä tai löytää uusia merkityksellisiä asioita ja jatkaa aiemmin löydettyjä kiinnostuksen kohteita.

Erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset tekevät elämästä rikasta. Kun asenne elämää ja ihmisiä kohtaan on utelias, ystäväpiiriin mahtuu myös itseä nuorempia ja erilaisessa elämäntilanteessa olevia ystäviä.

8. Voiko puuttuvia ihmissuhteita korvata jotenkin?

Ihmissuhteet ovat vain yksi mielenkiinnon kohde, mielihyvän lähde ja keino kokea itsensä merkitykselliseksi. Vastaavia kokemuksia voi saada työstä, harrastuksista ja lemmikkieläimistä.

Uudet asiat ja kokemukset tuovat elämään mielekkyyttä ja merkityksen. Aktiivinen, utelias elämänasenne lisää hyvinvointia kaikenikäisenä.

9. Onko terveys vaarassa, jos viihtyy yksin?

Olemme erilaisia, ja meillä on erilaisia tarpeita. Osa ihmisistä kaipaa ympärilleen isoa ihmisjoukkoa, ja toisia pelkkä ajatus siitä ahdistaa.

Kenenkään ei kannata vertailla omaa tilannetta toisiin vaan miettiä, mikä on minulle hyväksi. On eri asia olla yksin kuin yksinäinen. Jos ihminen on yksin omasta vapaasta tahdostaan, eikä tunne itseään yksinäiseksi, hyvinvointi ei vaarannu.

10. Mihin hyvän päivän -tuttuja tarvitaan?

Jokainen ihminen haluaa kohdatuksi ja huomatuksi. Toisen ihmisen huomaamiseen ei tarvita isoja tekoja.

Lyhyt keskustelu porraskäytävässä tai bussipysäkillä voi olla jollekin ainoa juttutuokio pitkään aikaan. Se osoittaa välittämistä, tuo turvaa ja jää lämmittämään mieltä.

Kenelläkään ei pitäisi olla koskaan niin kiire, ettei ehtisi tervehtiä toista ihmistä.

+ Mikä yksinäisyy­dessä hävettää?

Yksinäinen ihminen ajattelee herkästi, että hänessä on jotain vikaa, eikä hän ole tarpeeksi arvokas. Tämä vaikuttaa kielteisesti minäkuvaan ja heijastuu tekemisiin. Kun ihminen pitää itseään muita huonompana, uusien ihmisten kohtaaminen pelottaa.

Olisi tärkeä hyväksyä ja kohdata häpeän tunne esimerkiksi keskustelemalla toisten kanssa. Tällöin usein huomaa, että muut kokevat samanlaisia tunteita.

Harrastukset ja sosiaalinen media voivat auttaa löytämään kontakteja. Jos yksinäisyys tai häpeä lamaannuttaa, on hyvä keskustella ammattilaisen kanssa.

Lue myös Anna.fi: Millainen on emotionaalisesti kypsä ihminen? Psykologi neuvoo, miten opit ilmaisemaan tunteitasi paremmin: ”Kun ajatukset muuttuvat toiminnaksi, tulee se kohta, johon voi itse vaikuttaa”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 3/2021.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Hyvä ihmissuhde antaa elämään iloa ja pitää aivot vireinä – lue, miten toiset ihmiset vaikuttavat terveyteesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X