Ilmastoahdistus: Nainen seisoo sillalla ja katsoo sumuista maisemaa

Ilmastokriisi ahdistaa yhä useampaa – nuoret toivovat vähemmän paapomista ja enemmän konkreettisia ilmastotoimia

Luontokadon ja ilmaston lämpenemisen herättämät tunteet vaikuttavat jo monen arkeen. Tutkija tietää, että nuoret toivovat ensisijaisesti konkreettisia ilmastotoimia ahdistusta helpottamaan. 

Ilmastoahdistus ei ole enää marginaali-ilmiö, paremminkin megailmiö. Syksyllä 2021 julkaistussa laajassa kansainvälisessä kyselyssä noin kymmenestätuhannesta 16–25-vuotiaasta vastaajasta 75 prosenttia kertoi, että tulevaisuus pelottaa.

81 prosenttia vastaajista ajattelee ihmiskunnan epäonnistuneen planeettamme suojelussa. Suomalaisnuorista 42 prosenttia puolestaan kertoo epäröivänsä lasten hankkimista ilmastokriisiin liittyvien huolien vuoksi. Yli 55-vuotiaista suomalaisista neljännes ilmoittaa havaitsevansa ilmastoahdistusta itsessään. Tämä ilmeni Sitran kesällä 2019 toteuttamassa kyselyssä.

Lue myös: Ahdistaako ilmastonmuutos? Listasimme 26 hyvää uutista ilmastonmuutoksen torjunnasta

Mitä ilmastoahdistus tarkoittaa?

Vaikka ilmastoahdistus herättää monenlaisia tunteita, se ei ole lähtökohtaisesti sairaus, vaan enemmänkin luonteva reaktio maailman mittaviin ympäristöongelmiin, selventää Helsingin yliopiston ympäristötutkija ja kirjailija Panu Pihkala.

Ilmastoahdistus saattaa ilmetä aluksi vain asian kieltämisenä. Tämän jälkeen voi seurata stressiä, pelkoa, vihaa, surua, syyllisyyttä, häpeää, lamaantumista ja myös fysiologisia oireita, kuten kehon jännittämistä.

On tärkeää antaa itsensä tuntea kaikki ikävät tunteet. Niitä voi alkaa käsitellä vasta, kun ne on tunnistanut.

Ilmastoahdistus voi olla hyväkin asia

Ilmastoahdistus voi ohjata hyvään suuntaan, jos huolta kykenee käsittelemään ja jos sitä pystyy kanavoimaan, Pihkala huomauttaa.

”Tämä edellyttää, että henkilöllä on riittävästi aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn muiden kanssa sekä riittävästi mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”

Pihkala muistuttaa, että nuoret vastustavat ilmastoahdistuksen kehystämistä pelkästään mielenter­veyden ongelmaksi.

“Nuoret ilmoittavat kaipaavansa ilmastotoimia, eivät jatkuvaa terapiasointia. He näkevät ilmastoahdistuksen voimavarana.”

Lue myös Seura.fi: Ilmastonmuutoksen vaikutus mielenterveyteen tunnistetaan aiempaa paremmin – Kuuntele podcast: Miten vaikeiden tunteiden kanssa selviää?

Mitä voi tehdä omassa arjessaan ilmastokriisin pysäyttämiseksi?

Paljonkin! Tuore tutkimus listaa kuusi asiaa, jotka ihmisten pitäisi muuttaa kulutustottumuksissaan mahdollistaakseen turvalliset elinolot maapallolla tulevaisuudessa. Elämäntapamuutoksilla oma hiilijalanjälki pienenee merkittävästi, mikä puolestaan torjuu ilmaston lämpenemistä.

Tutkimuksen esittämät keinot ilmastokriisin hillitsemiseen ovat:

  1. Syö kasviperäistä ruokaa ja vältä jätettä.
  2. Osta enintään kolme uutta vaatekappaletta vuodessa.
  3. Käytä elektronisia laitteita vähintään 7 vuotta.
  4. Lennä enintään yksi lyhyt lento kolmessa vuodessa ja yksi pitkä lento kahdeksassa vuodessa.
  5. Jos mahdollista, hankkiudu eroon omasta moottoriajoneuvosta tai käytä olemassa olevaa mahdollisimman pitkään.
  6. Tee ainakin yksi elämänmuutos, joka vie yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan: siirry vihreään energiaan, eristä kotisi tai vaihda eläkeyhtiötä.

Pyysimme kahta asiantuntijaa arvioimaan, mitä mieltä he ovat tutkimuksessa mainituista ilmastotoimista. Lue, miten Emma Hietaniemi ja Jyri Seppälä kommentoivat tutkimusta. Hietaniemi on Sitran kestävän arjen asiantuntija ja Seppälä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori ja Suomen Ilmastopaneelin jäsen.

Juttu on julkaistu osittain Kotiliedessä 4/2022.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Ilmastokriisi ahdistaa yhä useampaa – nuoret toivovat vähemmän paapomista ja enemmän konkreettisia ilmastotoimia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X