Junnaako levysi samaa purnausta? Tyytyväisyys on asia, jota kannattaa treenata
Ihmiselle on luontaista huomata helpommin epäkohdat kuin hyvät asiat, sanoo psykologi Nina Lyytinen. Pahimmillaan valittamisesta tulee itseään ruokkiva kierre. Onneksi mieltä voi harjoittaa tyytyväisemmäksi.
Saat palautteessa kolme kiitosta ja yhden negatiivisen kommentin. Muistat palautteesta lähinnä asian, josta sait kritiikkiä. Kuulostaako tutulta?
Olet ihan tavallinen – näin toimii kaikkien muidenkin mieli. Ihminen kiinnittää luonnostaan huomioita negatiivisiin asioihin positiivisten sijaan. Tyytyväisyys kaikkoaa näin helposti. Psykologiassa tapahtumaketjua kutsutaan negatiiviseksi vinoumaksi.
”Negatiivinen vinouma on seurausta siitä, että olemme herkemmin huomanneet luonnon uhat, kuten esimerkiksi petoeläimet. Hengissä pysyäksemme meidän on täytynyt olla valppaina ja varuillaan”, sanoo psykologi Nina Lyytinen.
Negatiivinen vinouma näkyy myös valittamisena: huomaamme helpommin ne asiat, jotka ovat huonosti ja keskitymme puhumaan niistä.
”Ihmiset ovat eri tavoin herkkiä valittamaan. Toiset katsovat elämää luontaisesti myönteisemmin.”
Lue myös: Lopeta itsesi arvostelu ja negatiivinen ajattelu! Näin pysäytät kielteisten ajatusten ketjun
Valittamalla saa ymmärrystä
Sen lisäksi, että negatiivisten asioiden huomaaminen on auttanut ihmisiä selviämään hengissä, valittamisella on muitakin etuja. Sillä saamme esimerkiksi myötätuntoa. Jos sanoo, että vatsaan koskee tai oli kamala päivä töissä, saa useimmiten ymmärrystä.
Haitallista valittamista voi verrata siihen, kun levysoitin menee rikki ja pyörittää samaa kappaletta yhä uudestaan.
”Valittaminen voi parhaimmillaan olla omien tuntojen purkamista. Olo kevenee, kun tulee kuulluksi.”
Lyytisen mielestä valittaminen on välillä paikallaan.
”Joskus on parempi päästellä höyryjä ulos kuin padota negatiivisia tunteita sisälleen.”
Milloin valittaminen sitten kääntyy itseään vastaan? Hyvinvointia heikentää toistuva samasta asiasta purnaaminen. Haitallista valittamista voisi verrata siihen, kun levysoitin menee rikki ja pyörittää samaa kappaletta yhä uudestaan.
Myös sillä on väliä, mistä ihminen valittaa. Esimerkiksi säästä valittaminen on melko hyödytöntä.
”Elämässä on asioita, joille voi jotain, ja sellaisia, joihin emme voi vaikuttaa. Suomen pimeä talvi ei tule muuttumaan valoisammaksi, vaikka kuinka sadattelisi. Sen takia valittamisen sijaan kannattaisi keskittyä miettimään, miten siitä parhaiten selviää.”
Tyytyväisyys löytyy, kun etsitään ratkaisuja
Pahimmillaan valittamisesta tulee itseään ruokkiva kierre: mitä enemmän keskittyy valittamiseen, sitä enemmän näkee negatiivisia asioita ympärillään. Jokainen voi kuitenkin treenata mieltään huomaamaan myös elämän hyvät puolet. Tärkeintä on havahtua omaan toimintaan ja haluta muutosta. Sen jälkeen alkaa työnteko.
”Positiivinen ajattelu ei hoidu päätöksellä, vaan se vaatii lukuisia toistoja, aivan kuten kuntosaliharjoittelu. Yksi tapa kiinnittää huomiota ympärillä oleviin hyviin asioihin on kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen. Siihen voi listata joka ilta esimerkiksi kolme asiaa, jotka ovat hyvin.”
Toisen ihmisen käytökseen voi olla vaikea puuttua. Lyytisen mielestä kannattaa miettiä, miten toivoisi itse saavansa palautetta.
”Jos sanoo toiselle, että sinä aina valitat, siitä tuskin on hyötyä. Sen sijaan toiselta voi kysyä, mitä kuuluu ja voisinko olla jossain avuksi. Voi myös lähteä yhdessä miettimään, mitä konkreettisia ratkaisuja voisi löytyä niihin asioihin, jotka ovat huonosti.”
Matkalla muutokseen kannattaa olla itselleen armollinen. Vuosia valittanut ihminen tuskin muuttuu kertaheitolla toisenlaiseksi.
”Teen itsekin töitä sen kanssa, että pääsisin eroon turhasta valittamisesta ja kiinnittäisin enemmän huomiota asioihin, jotka ovat hyvin. Haluan olla ihminen, joka vie asioita eteenpäin, en rikkinäinen levysoitin.”
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 12/2022.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Junnaako levysi samaa purnausta? Tyytyväisyys on asia, jota kannattaa treenata