Hyvinvointi

Kammottavia hallusinaatioita, tukehtumisen tunne, halvaantuminen... Torju pelottava unihalvaus ja nuku paremmin

Unihalvaus on yleinen unen häiriötila. Heräät kesken unien, ja huoneen nurkassa seisoo tumma hahmo. Et pysty liikkumaan etkä huutamaan apua. Onko huoneessa demoni, oletko tulossa hulluksi vai voiko unihalvauksen sittenkin selittää järjellä?

Unihalvaus voi olla pelottava, ahdistava ja kummallinen kokemus, mikäli ei tiedä, mistä on kyse. Aikojen saatossa unihalvaukseen liittyvät hallusinaatiot ovat saaneet ihmiset uskomaan, että avaruusolennot tai demonit vierailevat heidän makuuhuoneessaan.

Lue myös: Miksi jotkut ihmiset kokevat näkevänsä enneunia? Kotilieden lukijat paljastavat hyytävimmät enneunensa

Avaruusolennot vierailevat öisin

1990-luvulla 3,7 miljoonaa yhdysvaltalaista vannoi, että ufot ovat käyneet sieppaamassa heidät yön aikana vuoteesta.

Tyypillinen sieppauskokemus eteni kutakuinkin näin: Juuri nukahtamisen hetkellä pahat olennot tunkeutuivat uhrin huoneeseen. Uhri ei pystynyt liikkumaan, mutta näki suuripäiset, harmaat hahmot huoneensa nurkassa. Vetosäde nosti avuttoman uhrin avaruusalukseen, missä alienit sörkkivät häntä ja tekivät hänelle tutkimuksia.

Samankaltaisia kokemuksia siitä, että sanoinkuvaamattoman paha olento tunkeutuu makuuhuoneeseen, löytyy monilta muiltakin – vielä nykyäänkin.

”Olin sängyssä ja tunsin, että joku oli vieressäni ja aikoi tehdä jotain pahaa. Yritin huutaa apua, mutta en saanut ääntäni kuuluviin. Näin hahmon ja tunsin jopa voimakkaan otteen, mutta olin täysin halvaantunut!” kertoo eräs Kotilieden lukija.

Mistä oikein on kyse? Vierailevatko avaruusolennot todella luonamme ja kiertävätkö paholaiset säikyttelemässä viattomia höyhensaarelaisia?

Vaikka kuinka tekisi mieli uskoa yliluonnolliseen, nämä kokemukset selittyvät psykologialla. Kokemusten taustalla on unihalvaus, joka aiheutuu häiriöstä vireystilan säätelyjärjestelmissä.

Lue myös: Tutkija Jeena Rancken: ”Jäin koukkuun yliluonnolliseen”

Mikä on unihalvaus?

Unihalvauksessa uni- ja valvetila sekoittuvat, ja unen maailmasta heijastuu elementtejä todellisuuteen.

”Uneen vaipuessa tai unesta herätessä käykin siten, että henkilö on puoliksi unessa ja puoliksi valveilla. Unihalvauksessa ihminen ei pysty liikuttamaan raajojaan ja makaa ikään kuin halvaantuneena. Unitila aiheuttaa halvaantumisen ja valvetila sen, että ihminen pystyy näkemään ympäristön, jossa oikeasti on nukkumassa, esimerkiksi makuuhuoneen”, kertoo havaintopsykologian tutkija Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta.

Monesti unihalvaukseen liittyy painajaismaisia hallusinaatioita. Ne ovat yleensä kuulo-, näkö- ja tuntoaistiin liittyviä. Ihminen voi esimerkiksi kokea, että joku repii peittoa hänen päältään tai tarttuu häntä nilkasta.

Millaiset ihmiset saavat unihalvauksia?

Unihalvaus voi iskeä oikeastaan melkein kehen tahansa. Silti on monia unihalvaukselle altistavia tekijöitä.

”Vuorotyötä tekevät ihmiset, esimerkiksi sairaanhoitajat, lennonjohtajat ja sotilaat, jotka valvovat paljon ja siirtävät unirytmiään usein, saavat unihalvauksia paljon enemmän kuin muut ihmiset”, Häkkinen kertoo.

Myös opiskelijat kokevat unihalvauksia muita useammin. Tämä saattaa johtua stressaavasta elämänvaiheesta, kofeiinijuomista, alkoholista ja sekavasta unirytmistä. Jopa 30 prosenttia opiskelijoista on kertonut kokeneensa unihalvauksen.

”On myös huomattu, että unihalvaus liittyy joihinkin mielenterveyden ongelmiin. Unihalvaus ei kuitenkaan sinällään ole merkki mielenterveyden ongelmasta, vaan pikemminkin merkki siitä, että on stressiä ja unettomuutta.”

Unihalvauksen 3 erilaista hallusinaatiota

Unihalvaukseen liittyvät hallusinaatiot voidaan luokitella kolmeen eri kategoriaan.

1. Tunkeutujakokemuksessa ihminen aistii, että huoneessa on sinne kuulumaton olento tai henkilö. Hahmo voi olla sumuinen ja epäselvä tai se voi saada esimerkiksi noidan, avaruusolennon, käärmeen tai jonkin muun pelottavan olennon muodon.
2. Incubus-kokemuksessa ihminen tuntee jonkin painavan rintakehäänsä. Hengittäminen tuntuu vaikealta ja ihminen voi esimerkiksi ajatella paholaisen istuvan rintansa päällä. Näin eräs Kotilieden lukija kuvailee kokemaansa: ”Makasin selälläni sängyssä, enkä pystynyt liikuttamaan itseäni ollenkaan. Rintakehäni päällä seisoi keskikokoisen koiran kokoinen pirulainen, joka hyökkäsi ja raapi naamaani minkä kerkesi, enkä pystynyt puolustautumaan mitenkään. Tajusin, että olen unessa ja rukoilin, että kohta kotiin saapuva kämppikseni onnistuisi meluamaan sen verran, että heräisin oikeasti. Luojan kiitos, kämppis saapui ja paukautti jääkiekkokassinsa eteisen patteriin todella mojovasti… ja minä heräsin.”
3. Harvinaisempi kokemus on kehostapoistumiskokemus, jossa ihminen leijailee oman kehonsa ulkopuolelle esimerkiksi huoneensa kattoon.

Tutkija koki itse unihalvauksen

Myös Jukka Häkkinen on kokenut unihalvauksen viime syksynä.

”Menin eräänä viikonloppuna yläkertaan torkkumaan alkuillasta. Kun heräsin, oli ehtinyt tulla pimeää. Kuulin, kuinka joku käveli portaita ylös, ja ajattelin, että sen on oltava puolisoni, joka on tulossa nukkumaan. Samalla hetkellä tajusin kuitenkin, että puoliso nukkui jo vieressäni, kuulin hänen hengityksensä. Asunnossa ei olisi pitänyt olla meidän lisäksemme muita.

Sekavassa mielentilassa ajattelin, että onko tässä nyt kyse unihalvauksesta. Samassa sängyn jalkopäässä seisoi tumma hahmo. En nähnyt, kuka siellä oli, mutta tiesin, että kyseessä oli joku paha tyyppi. Paniikin esiaste teki tuloaan. Kun yritin hengittää, kuului sähköistä rätinää. Sitten havahduin. Kaikki oli ohi noin viidessä sekunnissa”, Häkkinen muistelee.

”Olin etukäteen ajatellut, että jos joskus koen unihalvauksen, haluan tarkkailla tilannetta kylmän tieteellisesti. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista. Vaikka kognitiivisesti tiesin, mistä oli kyse, en pystynyt hallitsemaan tilannetta, vaan unikuva ja tunnetila menivät edellä.”

Mikä vaikuttaa hallusinaatioihin?

1990-luvulla monet yhdysvaltalaiset kokivat unihalvauksen hyvin samanlaisena hallusinoidessaan, että tulivat alienien sieppaamiksi. Unihalvauksessa nähtyjä olentoja on vuosien saatossa tulkittu myös demoneiksi, pahoiksi hengiksi, paholaiseksi, vampyyreiksi ja noidiksi.

”Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten unihalvauksessa nähdyt hahmot tulkitaan. Esimerkiksi avaruus- ja scifi-sarjat vaikuttivat 1990-luvulla Yhdysvalloissa koettuihin unihalvauksiin. Kun huoneen nurkassa näkee harmaita, epämääräisiä hahmoja, unikuvat rupeavat ohjautumaan ja muokkautumaan ihmisen kulttuuritaustan mukaan.”

Siispä unihalvauksessa nähtiin humanoideja, kun avaruusolentojen hyökkäyksistä kertovat elokuvat olivat pinnalla. Keskiajalla Euroopassa hahmot tulkittiin demoneiksi ja islamilaisissa maissa unihalvauksen taustalla ajateltiin olevan djinni eli paha henki.

”On kuitenkin myös joitakin kulttuurista riippumattomia havaintoja, jotka liittyvät unihalvaukseen. Voi nähdä esimerkiksi geometrisiä kuvioita, itsevalaisevia objekteja tai leijuvia kasvoja. Myös tuntokokemus, että joku tarttuu nilkasta tai vetää peittoa pois päältä hiljalleen, on yleinen. Voi myös kuulla äänen, joka puhuu hulluja juttuja tai voi kuulla tai tuntea ikään kuin sähköistä rätinää.”

Miten unihalvaukselta voi suojautua?

Unihalvauksen taustalla on monia tekijöitä, eikä halvausta välttämättä pysty välttämään kokonaan minkäänlaisilla varokeinoilla. Noin 7–10 prosenttia väestöstä kokee unihalvauksen vähintään kerran elämässään.

”Monilla ihmisillä tulee vain yksi unihalvaus elämänsä aikana. Käsittääkseni on aika harvinaista, että unihalvauksia tulisi säännöllisesti koko elämän ajan, mutta joillakin voi olla tällainenkin alttius.”

On kuitenkin huomattu, että selällään nukkuminen on selkeä yhdistävä tekijä unihalvauksia saaneilla.

”Jos vain pystyy nukkumaan kyljellään tai mahallaan, se voi pienentää todennäköisyyttä saada unihalvaus. Myös stressin vähentäminen, riittävästi nukkuminen ja unihygieniasta huolehtiminen voivat auttaa.”

Ihmiset, joilla on ollut toistuvasti unihalvauksia, ovat kehittäneet erilaisia tekniikoita, joilla halvauksesta voi havahtua.

”Jos on unihalvaus päällä, voi yrittää liikutella sormenpäätä tai varvasta. Kun yrittää keskittyä jonkin kehonosan liikuttamiseen, halvauksen poismeneminen voi lähteä siitä liikkeelle.”

Lähteenä myös: Jukka Häkkinen: Outojen kokemusten psykologia (Docendo 2018).