Kannattaako äänikirjaa kuunnella lenkillä tai musiikkia työskennellessä? Aivotutkija kertoo, milloin multitaskaus kannattaa – ja milloin ei
Multitasking, eli useamman asian tekeminen samaan aikaan, ei helli kenenkään aivoja pitkän päälle. Joskus se voi kuitenkin jopa auttaa keskittymään paremmin, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen.
Multitasking ei tutkitusti tee hyvää ihmisen keskittymiselle ja jaksamiselle. Vaikka tarkoitus on usein tehostaa toimintaa tekemällä montaa asiaa samaan aikaan, tosiasiassa multitasking usein vähentää tehokkuutta.
”Multitaskingia on tutkittu paljon, ja tiedetään, mitä siitä seuraa. Siitä seuraa kuormittumista, virheitä ja tehtävän hidastumista”, aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.
Mutta läheskään kaikki multitasking ei ole pahasta. Ihmisen aivotoiminnot voi jakaa sekä tiedostaviin että automaattisiin tapahtumiin, joita voi kumpaakin tehdä samanaikaisesti. Siksi pystymme multitaskaamaan ilman, että siitä on haittaa. Päinvastoin, siitä voi olla jopa hyötyä.
Multitasking on yleistynyt kolmesta syystä
Ihminen pystyy suuntaamaan tarkkaavaisuutensa vain yhteen asiaan kerralla. Multitaskingilla tarkoitetaankin oikeastaan asiasta toiseen hyppimistä, ei keskittymistä moneen asiaan yhtä aikaa.
Multitasking on yleistynyt osin sen takia, että elämä on digitalisoitunut. Altistumme puhelimien ja tietokoneiden ilmoitusäänille ja olemme tottuneet jatkuviin keskeytyksiin. Mutta multitaskauksen yleistymiseen vaikuttaa moni muukin seikka, kuten työelämän tehostuminen ja moniammatillisuus.
”Nykyään halutaan antaa samalle henkilölle paljon erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi vartiointiliikkeissä voi olla palkkalistoilla henkilöitä, joilla on vartijan koulutus, mutta jotka toimivat myös myyjinä. Se on tietynlaista tehostamista.”
Myös nykyajan viestintätyyli on vaikuttanut osaltaan ihmisten tarpeeseen multitaskata. Viestintä on laajempaa kuin aiemmin, ja tieto tavoittaa yhdellä klikkauksella suuren joukon ihmisiä. Tämä tarkoittaa helposti sitä, että viestin vastaanottajan huomio viedään jatkuvasti asiasta toiseen. Läheskään kaikki viestit eivät ole vastaanottajalle tärkeitä.
Se, miten nykyelämä on järjestetty, totuttaa helposti multitaskaukseen. Samalla kyky keskittyä yhteen asiaan kerrallaan heikentyy.
Lue myös: Missä voi kuunnella äänikirjoja ilmaiseksi netissä? Ota talteen kuuntelutärpit!
Multitasking ei kannata, jos se ärsyttää
Milloin multitasking on erityisen huono asia? Kun se alkaa ärsyttää.
Kuvittele henkilö, jolla on monta työtehtävää. Siirtyessään tehtävästä toiseen hän valmistautuu tehtävään muistelemalla tehtävänantoa ja ohjeita, katselemalla kalenteria, kaivamalla esiin tiedostoja ja tarvittavia tietoja. Kun hän viimein on valmis ryhtymään toimiin, hän saa puhelun ja joutuu singahtamaan toisaalle.
Valmistelutyö on mennyt hukkaan. Seuraavalla kerralla, kun hän pääsee kyseisen tehtävän pariin, hän joutuu muistelemaan uudestaan, mitä olikaan tekemässä. Juuri tämä on multitaskingissa uuvuttavaa, Huotilainen kertoo.
”Itse työ ja uusien asioiden oppiminen on harvoin ärsyttävää. Ärsyttävää on se, ettei pääse tekemään työtä, vaan valmisteluvaihe pitää tehdä uudestaan ja uudestaan. Se alkaa takuulla hermostuttaa. Meidän työmuisti on niin häiriöherkkä ja surkean pieni, ettei sinne mahdu montaa asiaa samaan aikaan.”
Itse työ ja uusien asioiden oppiminen on harvoin ärsyttävää. Ärsyttävää on se, ettei pääse tekemään työtä, vaan valmisteluvaihe pitää tehdä uudestaan ja uudestaan.
Kun multitaskaukseen oppii työelämässä, se leviää nopeasti myös arkeen – ja toisin päin. Kun ihminen on tottunut hyppimään tehtävästä toiseen työpaikalla, hän saattaa tehdä niin myös kotisohvalla selaamalla puhelintaan elokuvaa katsoessa.
”Se, että osaa välttää keskeytyksiä, on taito itsessään, jota voi harjoitella. Mutta se ei ole välttämättä helppoa, jos on vajonnut oikein syvälle – koukuttunut ja oppinut automaattisesti kaivamaan puhelimen esille.”
Multitasking toimii, kun yhdistää sopivat tehtäväparit
Joissain tapauksissa kaksi tehtävää voi suorittaa samaan aikaan niin, että ne voivat hyödyttää toinen toistaan. Tämä koskee tapauksia, joissa yhdistetään tiedostava aivotoiminta automaattisen aivotoiminnan kanssa, eli tarkkaavaisuutta vaativa tehtävä tehtävään, joka ei vaadi tarkkaavaisuutta.
Esimerkiksi kävely ja äänikirjan kuunteleminen onnistuvat hienosti samaan aikaan.
”Käveleminen ja ympäristön katseleminen ja monitorointi on automaattista. Siinä voi siis suunnata tarkkaavaisuutensa suoraan äänikirjan sisältöön. Se on toimivaa multitaskausta.”
Huotilaisen mukaan sen toiminnan, joka ei vaadi tarkkaavaisuutta, olisi hyvä olla jollain tapaa fyysistä. Esimerkiksi sukan kutominen tai käveleminen auttaa keskittymään tarkkaavaisuutta vaativaan asiaan, kuten äänikirjaan, kokoukseen tai uutisohjelmaan.
”Pieni fyysinen tekeminen ylläpitää vireyden ja mahdollistaa vaikkapa kokouksen sujumisen paljon paremmin. Voi tulla uusia ajatuksia ja ideoita, ja mieli pysyy positiivisena.”
Jotta kahta tehtävää voi tehdä samaan aikaan, toisen niistä pitää sujua automaattisesti. Jos neulonta on täysin uusi harrastus, se ei sovi tarkkaavaisuutta vaativan tehtävän rinnalle.
”Siitä voisi puhua taitona, että on hyvä valitsemaan multitaskaukseen sopivia elementtejä.”
Musiikin kuunteleminen sopii joillekin
Aina oheistoiminnan ei tarvitse olla fyysistä liikettä, jotta se vaikuttaisi positiivisesti keskittymiskykyyn. Esimerkiksi musiikin kuunteleminen työskentelyn tai opiskelun ohella voi auttaa keskittymään paremmin. Musiikki vaikuttaa suoraan autonomisen hermoston toimintaan: piristävä musiikki piristää, rauhoittava rauhoittaa.
Joidenkin keskittymiskykyä musiikki voi kuitenkin häiritä, koska musiikki vie myös kognitiivisia resursseja. Etenkin tuttu musiikkikappale, selkeät lyriikat tai hyvin dramaattinen musiikki vetävät huomion helposti puoleensa.
On hyvin yksilöllistä, ketä musiikki auttaa keskittymään ja ketä ei. Huotilaisen mukaan ne, joilla on musiikillista koulutusta, suuntaavat huomionsa erityisen herkästi musiikkiin. Siksi musiikin kuunteleminen toisen tehtävän ohella voi olla vaikeampaa. Sen sijaan musiikki toimii keskittymisen tukena hyvin henkilöillä, joilla on keskittymisvaikeuksia.
”Se on tavallaan epäloogista. Voisi ajatella, että jos on tarkkaavaisuuden pulmia, pitäisi olla hiljaisessa valkoisessa huoneessa, jossa ei tapahdu mitään, jotta pystyisi keskittymään. Voin kertoa, että se ei ainakaan toimi. Monesti keskittyminen tarvitsee näissä tapauksissa stimulaatiota, kuten musiikkia.”
Se, miten eri puuhat toimivat oman keskittymisen tukena, selviää ainoastaan kokeilemalla. Omia tapojaan voi haastaa helpoiten yhdistämällä jonkin jo valmiiksi tutun puuhan keskittymistä vaativaan tehtävään.
Kävelylenkki kuulokkeet korvilla on hyvä alku.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kannattaako äänikirjaa kuunnella lenkillä tai musiikkia työskennellessä? Aivotutkija kertoo, milloin multitaskaus kannattaa – ja milloin ei
Jos ei ole koiraa, niin kannattaa kuunnella lenkillä äänikirjaa/musiikkia. Mutta koiran kanssa on parempi nauttia yhdessä touhuilusta. 🙂
Töitä tehdessä (jos vaativat keskittymistä) musiikki häiritsee, mutta työmatkalla oma voimamusiikki on must ja antaa voimaa päivään. Mitä suurempi kontrasti työtehtävien ja musiikin välillä, sen parempi!