kevätväsymys

Kevätväsymys on todellinen tila, jonka oireita ei kannata vähätellä – unitutkija kertoo, miksi kevät vie voimat

Valon lisääntyessä vuorokausirytmi saattaa mennä sekaisin, mistä seuraa väsymistä.

Keväisen valon lisääntyessä keho innostuu. Maaliskuun tienoilla ruokahalu vähenee ja liikkuminen sekä sosiaaliset kohtaamiset alkavat kiinnostaa enemmän. Kaamosoireet hiipuvat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen summaa.

”Monelle kevät on aktiivista aikaa, energiaa riittää moneen puuhaan.”

Toisille lisääntyvä valo saattaa kuitenkin aiheuttaa väsymyksen tuntemuksia. Partosen mukaan kevätväsymys on todellinen tila, jonka oireita ei kannata vähätellä.

Keväinen uuvahtaminen liittyy usein kasvaneeseen aktiivisuuteen.

”Unirytmi häiriintyy huomaamattomasti. Kun valoisa ja aktiivinen aika iltaa kohden kasvaa, nukkumaan meneminen voi tuntua hankalalta.”

Tyypillisimmillään kevätväsymys oirehtii kahdesta kolmeen viikkoon. Sen verran aikaa keho tarvitsee tottuakseen uuteen rytmiin. Totuttautumista voi helpottaa esimerkiksi valaistuksella: pimennysverho ja sarastusvalo ovat oivia apuvälineitä oman kehorytmin muokkaamiseen.

Lue myös: Päivärytmi menee lomalla helposti sekaisin: Tästä syystä omasta päivärytmistä ei kannattaisi suuremmin poiketa  

Masennus syvenee valon lisääntyessä

Kevät on erityisen raskasta aikaa myös masentuneille.

”On todettu, että masentuneiden ihmisten masennustila syvenee valon lisääntyessä. Lisäksi he saattavat kokea levottomuutta, ärtymystä, ylivireyttä ja unettomuutta.”

Hoitohenkilökuntakin osaa valmistautua voimistuviin oireisiin.

”Kevään tiedetään aiheuttavan kohonnutta itsemurhariskiä. Jos masennus on jatkunut pitkään, keväät voivat olla erityisen raskaita.”

Tavallisella kevätväsymyksellä ei ole tekemistä masennuksen kanssa. Väsymyksestä selviää univelkaa kiinni kuromalla, mutta masentunut tarvitsee ammattilaisapua.

Lue myös: Professori kertoo: Täydellisten päiväunien salaisuus on…

Kevätväsymys kuriin oikealla unirytmillä

Kevätväsymyksestä kärsivän kannattaa ensin kiinnittää huomiota unirytmiinsä ja siihen, paljonko unta päivässä hän tarvitsee.

Esimerkiksi päiväunien nukkumisella liian myöhään tiedetään olevan negatiivisia vaikutuksia unirytmiin.

”Parasta olisi nukkua päiväunet heti puolenpäivän jälkeen ja vain noin vartin mittaisina.”

Partonen suosittelee myös näkemään vaivaa nukkumaanmenon eteen. Illalla olisi maltettava luopua ajoissa ruudun katselusta, sillä se häiritsee nukahtamista ja heikentää unenlaatua.

Lue myös Anna.fi: Kevätväsymys – mitä se on?

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 7/2021.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kevätväsymys on todellinen tila, jonka oireita ei kannata vähätellä – unitutkija kertoo, miksi kevät vie voimat

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X