Jos asetat muut aina itsesi edelle, saatat kärsiä läheisriippuvuudesta – näin rikkova ilmiö näkyy elämässä
Läheisriippuvuus koskettaa monia. Varhaislapsuuden vuorovaikutussuhteista alkunsa saanut toimintamalli istuu syvässä, mutta siitä on onneksi mahdollista opetella irtautumaan. Näillä terapeutin vinkeillä voit oppia eroon haitallisista toimintatavoista.
Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihmisen oma minuus katoaa elämän energian suuntautuessa toisiin ihmisiin ja heidän vointiinsa. Ilmiö on tunnettu Suomessa 70-luvulta lähtien, vaikka kyse ei ole virallisesta diagnoosista. Alun perin ilmiöllä on tarkoitettu alkoholistin puolison käyttäytymistä ja sitä, että tämä on uhrannut elämänsä alkoholistin tai muun riippuvuuden kanssa painiskelevan vuoksi ja unohtanut elää omaa elämäänsä.
Terapeutin vastaanotolla läheisriippuvuus nousee usein esiin, kertoo hahmoterapeutti Kirsi Törmi Väestöliiton Terapiapalveluista.
”Vastaanotollani läheisriippuvuus näkyy liiallisena miellyttämisen tarpeena, toisten palvelemisena ja tilanteisiin sopeutumisena oman hyvinvoinnin kustannuksella. Monesti häiriöön liittyy syvällä ihmisen sisällä oleva hylätyksi tai petetyksi tulemisen ja yksinjäämisen pelko, joka voi hallita läheisriippuvaisen elämää voimakkaasti.”
Läheisriippuvuus kumpuaa lapsuudesta
Läheisriippuvuudelle ominaiset käytösmallit juontavat usein juurensa varhaislapsuuden vuorovaikutussuhteista. Lapsuuden vuorovaikutussuhteet luovat mallin parisuhteissa olemisesta ja siitä, miten toisten ihmisten kanssa kuuluu toimia.
”Jos on oppinut terveiden rajojen asettamista sekä omien tarpeiden ja tunteiden ilmaisemista lapsuudenperheessään, ajautuu harvemmin aikuisenakaan suhteisiin, joissa näiden asioiden kanssa on isompia ongelmia.”
Läheisriippuvuudesta kärsivä on saattanut varhaislapsuudessaan jäädä vaille emotionaalista huolenpitoa eikä ole tullut kuulluksi tarpeineen ja tunteineen. Silloin ei myöskään aikuisena osaa hahmottaa tarpeitaan.
”Yksinjäämisestä tulee kauhun paikka. Tästä syystä monet alkavat vältellä yksinolemista”, Törmi kuvaa.
Läheisriippuvuus syntyy helposti esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsuudenperheen vanhemmat tai toinen vanhemmista on ollut niin hallitseva, että hänen tarpeensa ja tapansa elää ovat jyränneet. Silloin muiden perheenjäsenten tunteille ei ole jäänyt sijaa.
”Vanhemmat ovat saattaneet olla kiireisiä tai perheessä on voinut olla alkoholismia, joka on hallinnut perheen ilmastoa.”
Myös vanhemman puutteellinen kyky säädellä tunteitaan, ennakoimaton käyttäytyminen ja esimerkiksi raivokohtaukset, joita lapsi ei ole kyennyt ymmärtämään, vaikuttava.
”Jos ei ole lapsena saanut kasvaa rauhassa ja suojassa, vaan on jatkuvasti joutunut sopeutumaan toisiin ihmisiin, terve eriytymisprosessi vanhemmista ei ole päässyt käynnistymään.”
Lue myös Kaksplus.fi: Oletko turvallinen, välttelevä vai ristiriitainen vanhempi – lue, millainen kiintymyssuhde taustallasi vaikuttaa
Vahva persoonakin voi olla läheisriippuvainen
Kenestä tahansa voi tulla läheisriippuvainen. Mikään persoonallisuudenpiirre ei suojaa läheisriippuvaisuudelta kokonaan.
”Temperamentiltaan kiivas lapsi pystyy vastustamaan haitallista ilmiötä johonkin pisteeseen, mutta jos kyse on esimerkiksi alkoholismista, ilmiö jyrää temperamenttisen lapsenkin lopulta”, Törmi sanoo.
Läheisriippuvuudesta kärsivällä ei ole selkeää käsitystä siitä, millainen ihminen hän on. Se johtuu siitä, ettei vanhempi ole pystynyt auttamaan lasta muodostamaan käsitystä, kuka tämä on, ja vahvistamaan tämän itsetuntoa esimerkiksi kehujen avulla.
Kun tuntosarvet ovat jatkuvasti pystyssä ja valjastettuna ympäristön tarkkailuun, on helppo unohtaa itsensä.
Perustarpeet on ehkä tyydytetty moitteettomasti: on ollut riittävästi ruokaa, puhtaat vaatteet ja puhdas koti. Mutta emotionaalisesti lapsi on saattanut kokea turvattomuutta. Ristiriitaisuus voi aiheuttaa sen, että lapsesta tulee äärimmäisen taitava lukemaan ympäristöään ja toisten tunneilmastoa.
”Kun tuntosarvet ovat jatkuvasti pystyssä ja valjastettuna ympäristön tarkkailuun, on helppo unohtaa itsensä. Lopulta omia tunteitaan ei osaa enää tunnistaa.”
Lempeys itseä kohtaan auttaa
Läheisriippuvuus estää ihmistä elämästä oman näköistä elämää. Elämää voi hallita pelko. Sisäinen turvattomuus voi estää kertomasta toisille, millainen elämä tuntuisi itsestä merkitykselliseltä.
”Käyttäytymismallit ovat juurtuneet usein varsin syvälle. Niistä eroon opetteleminen vaatii aikaa, sinnikkyyttä ja lempeää myötätuntoa itseä kohtaan”, Törmi muistuttaa.
Ulkopuolista apua asian käsittelemiseen kannattaa hakea silloin, jos huomaa vahingollisen käytösmallin itsessään eikä irti pyristeleminen omin voimin onnistu. Ulkopuolisen kanssa jutteleminen on erityisen tärkeää silloin, jos läheisriippuvuuteen liittyvä turvattomuuden ja yksinäisyyden kokemus on syvä.
Käyttäytymismalleista eroon opetteleminen vaatii aikaa, sinnikkyyttä ja lempeää myötätuntoa itseä kohtaan.
Jos huomaa toistavansa tietynlaista kaavaa ihmissuhteissaan ja löytää itsensä yhä uudelleen tilanteista, joissa toisen tarpeet jyräävät omat toiveet, on hyvä hakeutua pohtimaan asiaa terapeutin vastaanotolle.
Toisaalta on hyvä muistaa kaksi asiaa.
Ensinnäkin läheisriippuvuuden vastakohta ei ole täydellinen riippumattomuus. Ihmiset ovat toisistaan aina jollain tavalla riippuvaisia. Kultaisen keskitien löytäminen on tärkeää.
Toiseksi on lempeyttä itseään kohtaan ajatella, että läheisriippuvuuden syntyprosessi on vaatinut lapselta luovaa sopeutumista ja viisautta. Se on parasta, mitä on voinut sillä hetkellä niissä olosuhteissa tehdä.
”Usein tällainen lapsi on erittäin taitava lukemaan monimutkaisiakin sosiaalisia tilanteita. Tämä voi kääntyä voimavaraksi myöhemmin, kun läheisriippuvuuden mekanismit tulevat tiedostetuiksi ja lähtevät hiljalleen aktiivisen työstämisen kautta raukeamaan.”
Lue myös: Kehuja kehiin! Puhu itsestäsi kauniisti ja muut keinot, joilla kasvatat lapsellesi hyvän itsetunnon
Kommentoi
Kommentoi juttua: Jos asetat muut aina itsesi edelle, saatat kärsiä läheisriippuvuudesta – näin rikkova ilmiö näkyy elämässä