lapsen itsetunto

Kehuja kehiin! Puhu itsestäsi kauniisti ja muut keinot, joilla kasvatat lapsellesi hyvän itsetunnon

Hyvä itsetunto lapsena kantaa usein aikuisuuteen saakka. Näillä Väestöliiton asiantuntijan vinkeillä voit vahvistaa lapsesi itsetuntoa.

Arvostatko itseäsi? Koetko, että sinut hyväksytään sellaisena kuin olet? Oletko mielestäsi oikeankokoinen ja oikeanlainen? Vanhemman käsitys itsestään vaikuttaa siihen, miten tyytyväinen lapsi on itseensä. Paras keino lapsen itsetunnon kohentamiseen onkin parantaa omaa itsetuntoaan.

”Lapsen itsetunnon kehittymisessä on valtavasti merkitystä sillä, miten vanhempi puhuu itsestään ja muista ihmisistä. Jos vanhempi arvostelee toisen vanhemman, sukulaisen tai naapurin ulkonäköä ja sukujuhlien jälkeen ruoditaan yhdessä, miten kovasti täti oli päässyt lihomaan, negatiivinen puhe saattaa jossain vaiheessa alkaa vaikuttaa lapsen itsetuntoon”, perhesuhteiden asiantuntija Milla Sinnemäki Väestöliitosta kertoo.

Lue myös: Kaikkea ruokaa ei ole pakko syödä ja kiukuttelukin on sallittua – isovanhempi, näin lasten kasvatusohjeet ovat muuttuneet

Lapsen itsetuntoon ja sen kehittymiseen vaikuttavat vanhemman esimerkin lisäksi monet muutkin tekijät. Yksi niistä on se, miten hyvin lapsi tunnistaa omat vahvuutensa.

”Vanhemman kehut ja lapsen vahvuuksien pohtiminen yhdessä vanhemman kanssa vahvistavat lapsen itsetuntoa. Silloin tällöin on hyvä katsoa taaksepäin ja muistella aikoja, jolloin lapsi ei vielä osannut ajaa pyörällä, lukea tai sitoa kengännauhojaan. Lapsen itsetuntoa voi vahvistaa keskittymällä siihen, mitä kaikkea on jo opittu, sen sijaan, että nähtäisiin vain ne asiat, mitä ei vielä osata”, Sinnemäki muistuttaa.

Lapsen itsetuntoon vaikuttavat myös tunnetaidot. Tunnetaidoilla tarkoitetaan sitä, miten hyvin lapsi osaa nimetä erilaisia tunteita. Tunnistaako lapsi olevansa esimerkiksi surullinen, iloinen tai tuntevansa kateutta? Miten hyvin lapsi hyväksyy erilaiset tunteensa?

Kehu päivässä kannattaa: Lapsen itsetunto rakentuu esimerkkien kautta 

Vanhemman hyväksyntä ja arvostus itseään, lasta ja toisia aikuisia kohtaan auttaa lapsen itsetunnon vahvistamisessa. Sen sijaan vanhemman arvosteleva ja mitätöivä asenne itseä tai muita aikuisia kohtaan voi heikentää lapsen itsetuntoa. Samoin voi käydä myös silloin, jos vanhempi arvostelee lasta ja tämän kiinnostuksen kohteita tai valintoja.

Vanhempi voi vahvistaa lapsen itsetuntoa esimerkiksi näin:

  • osoittamalla kiinnostusta lasta kohtaan
  • osallistumalla tämän leikkiin
  • ottamalla selvää lasta tai nuorta kiinnostavista asioista ja osoittamalla kiinnostusta niitä kohtaan.

Monet vanhemmat kehuvat vuolaasti lapsiaan, mutta eivät anna samanlaisia kehuja itselleen tai muille aikuisille. Silloin lapselle saattaa tulla käsitys, että lapset ovat ihania, mutta lakkaavat olemasta sellaisia kasvettuaan murrosikään tai aikuisiksi.

”Aikuisen olisi tärkeä näyttää lapselle esimerkkiä siitä, miten myös toisille aikuisille puhutaan kauniisti”, Sinnemäki neuvoo.

Nuoruus ja koulun aloittaminen ovat lapselle vaikeita ikävaiheita

Sanotaan, että lapsen itsetunto on alimmillaan 12–14-vuotiaana. Tuossa iässä tapahtuvat murrosiän fyysiset, keholliset, hormonaaliset ja tunne-elämän muutokset, jotka aiheuttavat kasvavassa nuoressa epävarmuutta.

”Nuoruus on ikävaihe, jossa pyritään olemaan mahdollisimman samanlaisia toisten kanssa. Se voi aiheuttaa nuoressa epävarmuutta siitä, että olenko tällaisena riittävän hyvä.”

Tuossa iässä saattaa herätä ensimmäisiä ajatuksia romanttisesta rakkaudesta ja seksuaalisesta haluttavuudesta. Nuori voi silloin miettiä, mahtaako hän olla joskus sellainen, jota joku voisi rakastaa sillä tavalla. Tuo ajatus saattaa mietityttää ja vaikuttaa itsetuntoon.”

Koulun aloittaminen on toinen selkeä ikävaihe, jossa lapsen itsetunto heikentyy.

”Lapsi saa silloin usein ensimmäiset kokemuksensa arvostelusta ja vertailusta ikätovereihinsa. Vertailu voi olla hyvin selkeää ja erilaista, johon lapsi on perheensä keskellä tottunut”, Sinnemäki kertoo.

Sosiaalinen media ja ulkonäön kommentointi voivat laskea itsetuntoa

Tärkeä osa lapsen itsetunnon kehittymistä on se, että lapsi hyväksyy oman kehonsa ja oppii ajattelemaan, että hänen kehonsa on juuri sellaisenaan sopiva. Sosiaalinen media, sen ruokkima kuva virheettömästä kauneudesta ja ympäröivä kielteinen puhe ulkonäöstä saattavat vaikuttaa voimakkaasti lapsen ja nuoren mielikuvaan omasta ulkonäöstään.

”Sosiaalisen median luomat ulkonäköpaineet vaikuttavat lapsiin ja nuoriin eri tavoin. Asiasta on tehty lukuisia tutkimuksia, joissa on todettu sosiaalisen median aiheuttavan lapsille ja nuorille kateutta ja ahdistusta ja laskevan itsetuntoa”, Sinnemäki kertoo.

Sosiaalinen media vaikuttaa monin tavoin myös vanhempiin.

”Osa asioista liittyy ulkonäköön, mutta some voi aiheuttaa myös toisenlaista riittämättömyyden tunnetta, kuten taloudellista kateutta ja perhesuhteiden ja rakkauden kaipuuta.”

Toisaalta somen kautta on mahdollista päästä osalliseksi myös voimaannuttavista yhteisöistä.

”Esimerkiksi erilaisten kehopositiivisuuteen kannustavien sisältöjen kautta voi kokea olevansa hyväksytty monen kokoisena.”

Lapsen itsetunto ei rakennu vain kotona

Vaikka vanhemman omalla esimerkillä onkin vaikutusta lapsen itsetunnon kehittymiseen, lapsen itsetuntoa voivat nakertaa monet kodin ulkopuoliset asiat. Vastoinkäymiset lapselle tärkeissä asioissa voivat olla kovia pettymyksiä, olipa kyseessä koulussa pärjääminen, harrastus tai ulkonäkö.

Myös haasteet ihmissuhteissa saattavat heikentää lapsen itsetuntoa.

”Kiusaamisesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Kiusatuksi joutuminen voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon voimakkaasti, ja ylipäätään se, jos lapsi ei löydä kaveria ja tuntee itsensä yksinäiseksi”, Sinnemäki kertoo.

lapsen itsetunto

Isot epäonnistumiset ja perheen sisäiset ristiriidat voivat vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Jos lapsen huono itsetunto johtuu vanhempien toiminnasta, kuten riitelystä tai avioerosta, vanhemmat syyttävät asiasta helposti itseään ja ajattelevat epäonnistuneensa vanhempina.

Ero tai vanhempien riitely ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsen itsetunto olisi mennyttä.

”Syyllistyminen ei hyödytä ketään. Tärkeämpää olisi miettiä, mitä asialle voisi tehdä. Jos vanhemmalla on ollut masennuskausi, eikä hän ole sen vuoksi kyennyt huomioimaan lasta tarpeeksi, voi hän selittää tilannetta lapselle ja pyytää tältä anteeksi. Asiaa voi pohtia perheen kanssa esimerkiksi perheneuvolassa.”

Jos lapsen itsetunto on todella huono, vanhemman on syytä olla yhteydessä koulun terveydenhoitajaan, psykologiin, koulukuraattoriin tai neuvolaan.

”Varsinkin jos lapsen tai nuoren itsetunnossa on tapahtunut selkeä muutos ja tilanne huolestuttaa vanhempaa, kannattaa asiaa pohtia yhdessä asiantuntijan kanssa”, Sinnemäki neuvoo.

Lapsen itsetunnolla voi olla suuri merkitys myöhemmän elämän kannalta. Lapsena koettu huono itsetunto voi seurata mukana läpi elämän. Itsetuntoa voi kuitenkin parantaa vielä aikuisenakin.

”Jos vanhempi kokee, että hänellä on huono itsetunto, sitä voi treenata ja parantaa miettimällä, missä asioissa on hyvä ja mitkä ovat omat vahvuudet. Jos niiden keksiminen tuntuu vaikealta, kannattaa kysyä ystävältä tai sukulaiselta”, Sinnemäki ehdottaa.

Väestöliiton maksuttomasta pienten lasten vanhemmille tarkoitetusta Perhepulma-palvelusta saa neuvoja lapsen itsetunnon kohentamiseen.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kehuja kehiin! Puhu itsestäsi kauniisti ja muut keinot, joilla kasvatat lapsellesi hyvän itsetunnon

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X