Hyvinvointi

Miten aivoterveyttä voi vaalia? Lue asiantuntijan vinkit aivohuoltoon

Käsitöitä, tanssia, musiikkia ja riittävästi unta. Neurologian professori jakaa viisi vinkkiä, miten jokainen voi huolehtia aivoterveydestään.

Aivojen huoltaminen on tärkeää, sillä aivot ovat korvaamattomat. Ne säätelevät kaikkea toimintaamme, liikettä, puhetta, tunteita ja kykyä oppia uutta. Niihin on tallentunut koko elämämme: muistot, osaaminen, ihmissuhteet ja persoonallisuus.

Myös kaikki aivoja vahingoittavat asiat jättävät jälkensä aivoihin. Jos tällaisia asioita kertyy elämän varrella liikaa, aivojen toimintakyky alkaa laskea. Koska nämä asiat vaikuttavat yleensä hitaasti, aivoista pitää huolehtia koko elämän ajan.

Aivot ovat muovautuvat. Kun aivoalueista jokin vaurioituu aivoinfarktin takia tai heikentyy muistisairauden vuoksi, toisia kanavia ja aivoalueita pystytään kuntouttamaan siten, että ne voivat osittain korvata menetettyä aluetta.

Mutta toisin kuin vaikka vaurioituneen munuaisen, aivoja ei voi korvata luovutetulla elimellä.

Neurologian professori, ylilääkäri Risto O. Roine Turun yliopistosta ja Aivoliitosta listasi viisi vinkkiä, miten aivojen terveydestä voi huolehtia itse.

Lue myös: Aivotkin kaipaavat huoltoa: säännöllinen harjoittelu ehkäisee muistiongelmia

1. Aivot kaipaavat hyvää ruokaa

Sydämelle hyvää tekevä ruoka on hyödyksi myös aivoille. Vähäsuolainen ja vähän kovaa mutta paljon pehmeää rasvaa sisältävä ruokavalio pitää aivoille haitalliset verenpaineen ja kolesterolin kurissa. Energian saanti ja kulutus olisi hyvä pitää tasapainossa, sillä ylipaino on riski aivoille.

Lasillinen viiniä sunnuntailounaalla ei vaaranna aivoja, mutta ainakaan joka päivä ei sitä enempää parane nauttia. Tupakka kannattaa tumpata pysyvästi, sillä se heikentää aivojen verenkiertoa ja lisää riskiä aivoverenvuotoihin.

Kannattaa pitää huoli B12-vitamiinin saannista, sillä sen puute vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelytoimintoihin haitallisesti. Vitamiinivaje selviää verikokeella.

Lievän, alkuvaiheessa olevan rappeuttavan aivosairauden etenemistä voidaan tutkitusti hidastaa apteekissa myytävällä kliinisellä ravintovalmisteella.

Lue myös: Nauti aivoruokaa: nämä ravintoaineet suojaavat muistisairauksilta

2. Harrasta aivoterveyttä tukevaa liikuntaa

Kaikki liikunta on hyväksi, sillä se lisää verenkiertoa ja tuo aivoihin happea ja ravinteita. Liikunta voi tarjota aivoille ärsykkeitä, jolloin hermoverkosto toimii paremmin.

Pelkällä lihasvoimaharjoittelulla ei todennäköisesti voi vaikuttaa aivotoimintaan. Aivot pitävät erityisesti liikunnasta, jossa niiden kapasiteetti pääsee käyttöön.

Esimerkiksi askelsarjojen opettelu ja pistelaskusta huolehtiminen tarjoavat niille pähkinöitä purtavaksi. Kannattaa vaihdella lajeja, reittejä ja suoritustapoja – tai jos pontta riittää, opetella kokonaan uusi liikuntalaji.

Jos lajissa on pään tapaturman vaara, kypärää ei pidä unohtaa. Vähäisemmätkin pään vammat verottavat toistuessaan henkisiä kykyjämme.

3. Huolehdi, että aivot saavat unta ja lepoa

Jos työ laittaa pähkäilemään, vapaalla aivoja ei tarvitse enää työllistää. Haasteiden lisäksi aivot tarvitsevat myös lepoa eli riittävästi ja laadukasta unta.

Unen aikana haitalliset aineenvaihduntatuotteet poistuvat aivoista ja niihin kertyy vähemmän amyloidi-valkuaisainetta. Yleisimmässä muistisairaudessa eli Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy amyloidi-plakkeja. Taudille tyypillistä on myös muistikeskusten kutistuminen.

4. Opiskele kieliä, tee käsitöitä, musisoi

Eläkkeellä aivoja pitää varta vasta vasten haastaa. Kiinaa ei ole pakko opiskella. Kaikki pohdinta kodinkoneiden käyttöohjeista älypuhelimen ominaisuuksien haltuunottoon aktivoi aivoja.

Käsien käyttö aktivoi aivoja laajalti, sillä käsillä on ruumiinosistamme laajin edustus aivoissa. Vaativan kirjoneuleen teko on aivojumppaa jos mikä.

Musiikki aktivoi aivoja siinä kuin liikunta ja käsityötkin. Jo pelkkä musiikin kuuntelu virittelee harrastajallaan samoja alueita kuin liike.

5. Vaali sosiaalisia suhteita

Sosiaalisuus ja tiivis sosiaalinen verkosto suojaavat muistisairauksilta. Jos ihmisten tapaaminen kasvokkain esimerkiksi harrastuksissa ei onnistu, kannattaa hyödyntää tekniikkaa ja esimerkiksi Skype-puheluja. Sosiaalinen media tukee yhteyksien ylläpitoa, mutta se ei korvaa kasvokkaista vuorovaikutusta.

Yhden riskitekijän olemassaolo ei vielä sairastuta. Esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine tuplaavat muistisairauden riskin esiintyessään yksin, mutta kaikki kolme yhdessä kuusinkertaistavat riskin verrattuna henkilöön, jolla ei ole yhtään riskitekijää.

Ellei sosiaalisia suhteita ole, kannattaa elintavoillaan vaikuttaa muihin riskitekijöihin.