Hyvinvointi

Miten älykelloilla ja -laitteilla kannattaa mitata terveyttä? Asiantuntija kertoo, milloin mittaustuloksista pitää huolestua

Moni seuraa terveyttään älylaitteilla ja sovelluksilla. Millaista tietoa kotona tehdyt mittaukset antavat hyvinvoinnista ja kuinka luotettavia tulokset ovat?

Älylaitteiden avulla unen ja hyvinvoinnin seuraaminen koukuttaa. Voiko terveyttään mittaamalla välttää äkillisiä sairastapauksia? Entä voiko mittaamisesta olla jotakin haittaa? Liikunta­lääke­tieteen professori Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta vastaa.

1. Miksi niin moni seuraa terveyttään sovellusten ja laitteiden avulla?

Elämme maailmassa, jossa hyvinvointi- ja terveystietoa tulvii joka paikasta. Tieto kannustaa pitämään itsestä hyvää huolta, ja nykyteknologia tarjoaa siihen monia mahdollisuuksia. Aktiivisuusrannekkeet, älykellot ja -sormukset ovat arkipäivää.

Sykemittari tuotiin kuluttajakäyttöön 40 vuotta sitten. Enää laitteita ei ­hankita vain urheilusuoritusten mittaamiseen, vaan hyvin usein unen ja palautumisen seurantaan. Kun keho ja mieli eivät palaudu riittävästi arjen kuormituksesta, terveysriskit kasvavat. Etätyö on vaikeuttanut palautumista, kun työ ja vapaa-aika sekoittuvat herkästi.

2. Mitä laitteet kertovat kantajansa hyvinvoinnista?

Mittarit paljastavat ter­veys­riskejä. Ne antavat käyttäjälleen tietoa päivittäisestä energiankulutuksesta, aktiivisuudesta ja unen määrästä ja laadusta. Ne voivat varoittaa liiallisesta paikallaan olosta, kuormituksesta ja stressistä.

Itsemittauslaitteilla voidaan mitata elintoimintoja, kuten sykettä, hengitystiheyttä ja kehon lämpötilaa. Koholla oleva leposyke kertoo kehnosta kunnosta tai siitä, että rasituksesta ei ole palauduttu kunnolla.

Osa laitteista mittaa sydämen lyöntien väliin jäävää aikaa eli sykevälivaihtelua. Sen avulla voidaan nähdä, miten ihminen nukkuu ja palautuu sekä kokeeko hän stressiä.

Jotkut laitteet sisältävät sydänsähkökäyrän (EKG) ja jotkut verenpaineen seurannan. EKG antaa sykettä tarkempaa tietoa sydämen toiminnasta. Kohonnut verenpaine voi olla ainoa merkki sydänsairaudesta. Se on salakavala, sillä se oireilee vasta, kun paineet ovat reippaasti koholla.

Lue myös: Jo puolen tunnin kävely päivässä kannattaa – lue monipuoliset hyödyt!

3. Voiko mittauksella ehkäistä äkillisiä, vakavia terveystapahtumia?

Kohonnut verenpaine voi olla kohtalokas muun muassa siksi, että se lisää sydämen eteisvärinän riskiä. Eteisvärinä voi johtaa aivoinfarktiin.

Älymittarit voivat auttaa havaitsemaan sekä kohonneen verenpaineen että havahduttaa ja hälyttää eteisvärinään. Niihin tallentuneita tietoja seuraamalla voi saada myös viitteitä yöllisistä rytmihäiriöistä. Osa laitteista pystyy myös aistimaan kaatumisen, tajuttomuuden ja sydänpysähdyksen.

Ikä ja sairaudet kasvattavat eteisvärinän riskiä. Mittarin tarpeellisuudesta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa.

4. Miten älylaitteiden antama tieto voi auttaa ylläpitämään terveyttä?

Kotimittaukseen tarkoitetut laitteet ja sovellukset kannustavat huolehtimaan elintavoista. Niitä aletaan käyttää tyypillisesti, kun tehdään elintapamuutos. Itsemittaukset voivat auttaa henkilöä saavuttamaan turvallisesti tavoitteitaan, mutta myös havahduttaa muutokseen. Hyvinvointimittari voi paljastaa palautumisvajeen, jos ihminen on ehtinyt tottua jatkuvaan kuormitukseen.

Ennen kuin ottaa mittarin käyttöön, sinne tulee tallentaa omat tiedot, kuten ikä, paino, pituus ja tavoiteltu nukkumisen määrä. Niiden perusteella mittari kertoo, kuinka päivittäiset tavoitteet on saavutettu. Jotta se ohjaisi käyttäjää kohti tavoitetta, taustatietoja on hyvä päivittää.

Terveydestä voi pitää huolta ilman mittareitakin liikkumalla ja nukkumalla riittävästi, syömällä kasvispainotteisesti, välttämällä ylipainoa, vähentämällä alkoholin käyttöä ja lopettamalla tupakoinnin.

5. Kuinka luotettavaa laitteiden tarjoama tieto on?

Laitteet mittaavat elimistön toimintoja luotettavasti, mutta ne eivät osaa erotella mittaustulosten syitä. Hetkellisesti korkean sykkeen syy ei välttämättä ole sairaus, vaan mittausta edeltävät tapahtumat.

Esimerkiksi kiihtymys, innostuminen ja alkoholin käyttö kohottavat sykettä. Kiihtymiseen liittyvä sykkeennousu rauhoittuu pikkuhiljaa, muutamassa minuutissa. Rytmihäiriö usein alkaa ja loppuu äkillisesti. Siihen liittyy monesti jokin oire, kuten huimaus tai huonovointisuus.

Itsemittauslaitteita ei ole tarkoitettu sairauksien diagnosointiin. Ne eivät korvaa terveydenhuollon mittauksia.

Lue myös: Miksi sydän tykyttää ja muljahtelee oudosti? Sydänlääkäri kertoo, milloin on syytä huolestua

6. Millaisia mittaustuloksia ei kannata jäädä ihmettelemään kotosalle?

Aina jos mittaustulokset herättävät huolen sairaudesta, tarvitaan lääkäriä. Myös silloin, kun poikkeavaan mittaustulokseen liittyy jokin oire, asia pitää selvittää lääkärin vastaanotolla.

Äkillistä sykkeen nousua mittarissa ja sykkeen muuttumista epätasaiseksi ei saa jäädä seuraamaan itsekseen. Jos syke nousee 20–30 lyöntiä normaalia korkeammaksi, pulssi ranteesta tunnusteltuna on epätasainen ja on sitä vielä muutaman tunnin päästä, kyse voi olla eteisvärinästä. Tällöin tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle sydänfilmiin. Mittariin tilanteesta tallentuneet tulokset on syytä ottaa mukaan.

7. Voiko itsemittauksista olla haittaa?

Tieto voi usein lisätä tuskaa ja herättää turhaa huolta. Jos oman hyvinvoinnin seuraaminen muuttuu suorittamiseksi, hyvinvointi ei lisäänny, päinvastoin.

Osa meistä huolestuu pienemmistäkin asioista. Mittaustulokset voivat aiheuttaa pahaa mieltä ja epäonnistumisen tunteen, jota sosiaalisessa mediassa tapahtuva mittaustulosten vertailu ruokkii. Hyvin voimakas terveydestä huolehtiminen aiheuttaa myös elimistölle voimakkaan stressitilan, joka jatkuessaan voi sairastuttaa mielen.

Laitteet voivat kiinnittää huomion mitattavaan asiaan liiankin tiukasti, mikä ei välttämättä ole hyväksi eikä edes tarkoituksenmukaista. Unen liiallinen tarkkailu ja vatvominen voi karkottaa unen entistä kauem­mas.

Mittaamisen vaarana onkin, että käyttäjä alkaa luottaa enemmän mittarin lukemiin kuin omiin tuntemuksiinsa. Oma olo kertoo monesti mittareita paremmin unen laadusta. Jos olo on aamulla herätessä virkeä ja jaksaa touhuta päivän, uni on tehnyt tehtävänsä.

Lue myös Anna.fi: Mitä tapahtuu, jos ihminen saa toistuvasti liian vähän REM-unta? Unitutkija kertoo

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 3/2022.