Musiikin vaikutus terveyteen on kiistaton – nämä asiat sinussa tapahtuvat, kun kuuntelet musiikkia
Paina play ja aivosi kiittävät. Neurologian professori ja ylilääkäri Seppo Soinila kertoo, miten hyvää musiikki meille tekee.
Lievittää stressiä laskemalla verenpainetta ja sydämensykettä sekä vähentämällä stressihormoni kortisolin eritystä. Kohentaa mielialaa stimuloimalla aivojen palkitsemisjärjestelmää ja aiheuttamalla mielihyväkokemuksia. Tehostaa aivojen dopamiinijärjestelmän toimintaa, joka vaikuttaa muun muassa tiedonkäsittelyn toimintoihin. Tätä kaikkea ja enemmänkin tekee musiikki.
”Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja lisää aivojen verenkiertoa”, neurologian professori, ylilääkäri Seppo Soinila kertoo.
”Tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti musiikkia kuuntelevien tai musiikkia harrastavien ihmisten aivoissa harmaan aineen määrä kasvaa. Harmaa aine on se osa, jossa hermosolut ovat. Kukaan ei osaa sanoa, mihin kasvu perustuu.”
Tutkimuksen mukaan musiikki hoitaa aivoja
Soinilan Turussa toimiva tutkimusryhmä on selvitellyt musiikin kuuntelun vaikutuksia aivoinfarktin, Parkinsonin taudin ja dementiasairauksien, kuten Alzheimerin taudin kuntoutuksessa.
”Yhteistyössä Helsingin yliopiston dosentti Teppo Särkämön ryhmän kanssa olemme osoittaneet, että musiikki auttaa aivoinfarktipotilaita toipumaan kielellisen muistin häiriöstä nopeammin kuin standardikuntoutuksen saaneet. Musiikkia kuunnelleilla on vähemmän masennusta ja sekavuutta. Kuntoutusvaikutus säilyy aivoinfarktipotilailla ainakin kuuden kuukauden ajan.”
Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden motorinen suoritus paranee merkittävästi musiikkiin tahdistetun kävelyharjoituksen seurauksena. Harjoituksella on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun ja mielialoihin.
Dementiapotilaiden muistisuorituskyky parani, ja edenneeseen dementiaan liittyvät käytöshäiriöt vähenivät.
Lue myös: Miten aivoterveyttä voi vaalia? Lue asiantuntijan vinkit aivohuoltoon
Laulaminen ja soittaminen tuovat lisähyötyjä
Sillä on eroa, kuunteleeko musiikkia vai tuottaako sitä itse laulamalla tai soittamalla.
”Musiikin tuottamisessa tulee mukaan kehon ja äänen hallinta ja motoriikka, tiedonkäsittely ja muisti sekä hengitystekniikka”, Soinila luettelee.
Soittaminen ja laulaminen voivat rauhoittaa vilkkaan mielen kuuntelua paremmin, sillä itse tekeminen vaatii huomion täydellisempää keskittämistä.
Yllättävää kyllä musiikkiesityksen katsominenkin on hyväksi itselle.
”Samat alueet aktivoituvat soittajan ja soittajaa katsovan, hiljaa ja paikoillaan istuvan katsojan aivoissa. Tämä perustuu siihen, että aivoissa on järjestelmä, joka aktivoituu näköhavainnon mukaan. Kun katsoja näkee soittajan sormien liikkuvan, katsojankin sormien samat alueet aktivoituvat, vaikka ne ovat paikoillaan.”
Musiikki edistää terveyttä, mutta välillä hiljaisuuskin on hyväksi
Toiset luukuttavat musiikkia miltei yötä päivää, toiset kuuntelevat ani harvoin.
”Todennäköisesti runsas musiikinkuuntelu on sidoksissa siihen, että musiikilla halutaan häivyttää taustamelua tai peittää yksitoikkoisuutta.”
”Runsas kuuntelu voi altistaa meluvammalle. Pienet nappikuulokkeetkin voivat aiheuttaa kuulovaurioita, jos kuuntelee kovalla.”
Jos viihdyt hiljaisuudessa, ei hätää. Soinilan mukaan ei ole perustetta sanoa, että musiikki olisi aina hiljaisuutta parempi.
”Nykymaailmassa melualtistus on niin voimakasta, sen vastapainoksi tarvitaan hiljaisuutta.”
Lue myös: Tarvitsetko kuulokojeen? Näistä merkeistä tiedät, että sinulla on kuulonalenema
Lajilla ei väliä, kunhan se on mielimusiikkiasi
Kannattaako sitten laittaa soimaan pop, rock vai kenties klassinen, jos mielii musiikista terveyshyötyjä?
”Ei ole näyttöä siitä, että joku toinen musiikkilaji olisi toista parempi. Se julkaistujen tutkimusten perusteella tiedetään, että ratkaisevaa on, että musiikki on itselle mieluista.”
”Tutkimuksissa, joissa positiivisia hyötyjä on saatu, on tehty niin, että ihminen on itse valinnut musiikin. On olemassa kaksi tutkimusta, joissa tutkimusryhmä on valinnut musiikin ja silloin tulokset olivat huonompia.”
20 minuuttia viitenä päivänä viikossa kolmen viikon ajan. Niin kauan ja usein musiikkia kuuntelemalla on saatu selvästi mitattavia tuloksia potilaiden toipumisessa ja esimerkiksi motoriikan paranemisessa.
Tutkimusten perusteella ei voi määritellä musiikin kuuntelulle ylärajaa, toisin sanoen, milloin musiikkia on tullut kuunneltua liikaa. Samoin ei ole tutkittu, onko vaikutusta sillä, kuinka intensiivisesti musiikkia kuuntelee, onko radio päällä taustameluna vai keskittyykö pelkästään kuuntelemiseen.
”Ainakin mielihyväkokemuksen kannalta se, että kiinnittää musiikkiin huomiota, tuntuu ratkaisevalta, muuta ei oikein tutkimusten perusteella pystytä sanomaan.”
Mutta se on selvää, että biisejä kannattaa vaihdella.
”Aistit turtuvat, jos kappaletta kuuntelee monta kertaa putkeen, vaikka se olisi mieluisa”, Soinila sanoo.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Musiikin vaikutus terveyteen on kiistaton – nämä asiat sinussa tapahtuvat, kun kuuntelet musiikkia
Musiikki on elämässäni tärkeä tekijä.Lapsena (11-14v.) musiikinopettja huomasi,että olen kiinnostunut musiikista.Laulutunneilla hän soitti kerran uuden laulun,pyysi minua luokan eteen-antoi laulun sanat ja niin minä likka lauloin ”palkeet punaisina” sen.- Aikuisena jos esim. siivoaminen tuntuu kuin tervan juonti,laitan lempimusaa soimaan ja huppista,koti on siivottu puhtaaksi.Saman teen,jos mieli on apea.Musiikilla on ihmeellinen ”taika” elämässäni,rakastan sitä täydellä sydämellä!
Tämäkin asia voi muuttua elämän aikana. Ensimmäiset 50 vuotta musiikkia piti kuulla melkein koko vapaa-aika, skaalana kaikki paitsi iskelmä ja humppa. Nyt kuusikymppisenä arvostan enemmän hiljaisuutta ja luonnon ääniä.
Kuuntelen musiikkia enää harvoin; ehkä kerran vuodessa monta tuntia putkeen Spotifyn antia. Muuten satunnaisesti klassista ja oopperaa. Mozartin tuotanto on ainoa musiikki joka on tuottanut iloa koko elämän ajan.