Hyvinvointi

Myytit vaikuttavat ajatteluusi – ajatusrakenteesi voivat olla perua satojen vuosien takaa

Miksi ajattelemme, että toisen onni on meiltä pois? Miksi ostamme matkamuistoja? Ajattelussamme on paljon jäänteitä esivanhempiemme tavasta hahmottaa maailmaa. Kun tutustumme siihen, opimme ymmärtämään paremmin itseämme.

Olet juuri kuullut, että ystäväsi on saanut palkankorotuksen. Tai ehkä tuttavasi on saanut perinnön tai edennyt urallaan kiinnostaviin työtehtäviin. Mieltäsi kaihertaa kateus. Et saa ravistettua päästäsi ajatusta, että ystävän menestys on jotenkin itseltäsi pois. Kuulostaako tutulta? Täysin epärationaaliselta vaikuttava tapa ajatella on peräisin tuhansien vuosien takaa.

”Ilmiötä kutsutaan nimellä onnen vakioisuuden periaate. Onnen määrän ajatellaan siis olevan vakio”, muinaissuomalaisten uskomuksista ja eläinmyyteistä kirjan kirjoittanut Maaretta Tukiainen kertoo.

Lue myös: Haluatko tutustua juuriisi? Näiden 3 vinkin avulla se onnistuu!

Ajattelutapa syntyi, kun muinaiset suomalaiset siirtyivät pyyntikulttuurista maanviljelyskulttuuriin. Kun uuden elinkeinon myötä jäätiin asumaan paikoilleen, oli mahdollista tarkkailla naapurin menestystä.

”Ajateltiin, että jos naapuri menestyy, oma menestys on vaakalaudalla. Oman pellon tuottavuus pyrittiin varmistamaan esimerkiksi hautaamalla naapurin peltoon hauki, jonka suuhun laitettiin pellolle kylvettyjä siemeniä. Uskottiin, että taika pilaa naapurin viljelysonnen.”

Vaikka ajatus onnen vakioisuudesta on syntynyt vuosituhansia sitten, yllättävän monet suomalaiset yhä ajattelevat, että toisen onni ja menestys ovat itseltä pois.

Eikä tämä ole ainoa muinaisten suomalaisten ajattelusta perintönä saamamme piirre.

myytit ajattelevat meissä, myytit, myytti, mytologia, ajattelu, ajatteluvirhe, onnen vakioisuuden periaate

Myytit ajattelevat meissä

Itse asiassa myytit ovat muovanneet tietoisuutemme rakenteita niin perinpohjaisesti, että ne tarvitsevat runsaasti aikaa muuttuakseen.

Näin väittää ranskalainen antropologi ja filosofi Claude Lévi-Strauss, joka on sanonut, että myytit ajattelevat meissä. Vanhat uskomukset siis vaikuttavat ajatteluumme, olimmepa me siitä tietoisia tai emme.

Esimerkiksi monet eläimiin liittyvät mielikuvat ovat perua tuhansien vuosien takaa. Jokaisen tuntemat vertauskuvat vahva kuin karhu ja viisas kuin pöllö kumpuavat kaukaa kulttuurihistoriasta.

Lue myös: Positiivisuus on kykyä nähdä mahdollisuudet – opi positiivista ajattelua 7 askeleen avulla

Nykyään mytologiasta ammennettuja mielikuvia käytetään hyödyksi muun muassa mainonnassa.

”Esimerkiksi mehiläinen symboloi kansanuskomusperinteessä hyvinvointia ja kykyä parantaa. Monissa loitsutarinoissa toistuu asetelma mehiläisestä, joka auttaa loitsivaa parantajaa. Kalevalassa juuri mehiläinen tuo lääkkeen Lemminkäisen äidille, jotta tämä voi parantaa Tuonen virrasta noudetun kuolleen poikansa”, Maaretta Tukiainen toteaa.

”Ei olekaan sattumaa, että yhden Suomen vanhimman yksityisen lääkäriaseman nimi on Mehiläinen.”

Pyhä joutsen ja suojeleva käärme

Myös monista logoista löytyvä joutsen pitää sisällään vahvoja mytologiasta kumpuavia mielikuvia. Joutsenen uskottiin olevan pyhä lintu. Mikäli joutseneen kajosi, tuhoutui pian itsekin.

Jotkut muinaiset suomalaisheimot uskoivat joutsenen olevan pyhä lintu, jota ei saanut tappaa. Mikäli joutseneen kajosi, tuhoutui pian itsekin.

Yhä nykyäänkin moni ajattelee joutsenen olevan puhtauden ja viattomuuden symboli.

myytit ajattelevat meissä, myytit, myytti, mytologia, ajattelu, ajatteluvirhe, onnen vakioisuuden periaate

Alkusuomalaiset uskoivat myös, että käärmeillä oli myyttistä voimaa. Niiden uskottiin imevän itseensä haitallista myrkkyä ja vihaa. Käärmeitä käytettiin taikakaluina, joita piilotettiin talojen seiniin. Käärmeestä kätkettiin joko pää tai nahka. Toisinaan taloon piilotettiin koko käärme – joskus jopa elävänä. Käärmeiden ajateltiin suojaavan taloa tulipalolta, syöpäläisiltä, taudeilta ja noituudelta.

”Yhä edelleen ihmiset saattavat ajatella, että kotia pitää suojella jollakin esineellä. Ulkomailta ostetaan esimerkiksi jokin amuletti, joka suojaa kotia tai kantajaansa mielikuvan tasolla. Samassa tarkoituksessa uskonnollinen ihminen voi ripustaa seinälleen ikonin”, Maaretta Tukiainen pohtii.

Lue myös: Oletko sinäkin osa tätä myyttiä? Suomalaiset väittävät olevansa luontoihmisiä, mutta totuus on toinen

Luonto unohtui nykyihmiseltä

Vaikka monet muinaiset tavat ajatella vaikuttavat meissä edelleen alitajuisesti, Maaretta Tukiainen uskoo, että yksi keskeinen alkusuomalaisten ajattelun ulottuvuus on karannut meiltä. Se on läheinen suhde luontoon.

”Nykyihminen on vieraantunut luonnosta. Meihin on iskostunut ajatus, että ihminen on jollakin tavoin ylivertainen luontoon nähden.”

Aiemmin ihminen nähtiin osana luontoa ja tasavertaisena eläinten kanssa: ihminen ei voinut olla eläimen yläpuolella, sillä pyyntikulttuurissa elävien ihmisten hengissä säilyminen riippui eläimistä.

”Eläinten kunnioitus näkyi esimerkiksi siinä, että kuolleen eläimen luut oli järjestettävä maahan samaan järjestykseen, jotta eläin voisi jatkaa seuraavaan elämään. Säännöt määrittivät myös, että nukkuvaa eläintä ei saanut saalistaa, sillä tällöin metsästystilanne olisi ollut epätasa-arvoinen.”

Maaretta Tukiaisen kirjoittama ja Markus Freyn kuvittama teos Pohjolan voimaeläimet (Tuuma) ilmestyi syyskuussa.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Myytit vaikuttavat ajatteluusi – ajatusrakenteesi voivat olla perua satojen vuosien takaa

Sinun täytyy kommentoidaksesi.