Hyvinvointi

Oksitosiini eli rakkaushormoni lisääntyy kosketuksen myötä

Oksitosiini tuo mielihyvää kosketuksen ja läheisyyden kautta. Se vahvistaa myös hoivaamisen halua ja luottamusta. Mistä hyvää tekevää rakkaushormonia saa?

Rakkaushormoniksi kutsuttu oksitosiini vahvistaa kiintymystä rakastavaisten välillä. Rakastuessa oksitosiinia vapautuu runsaammin verenkiertoon. Oksitosiinia erittyy etenkin koskettamisen, silittämisen ja hyväilyn yhteydessä, suudellessa, seksuaalisessa kanssakäymisessä ja orgasmin aikana.

Lue myös: Serotoniini ja uni: serotoniinin vaje voi aiheuttaa univajeen

Oksitosiini vähentää negatiivisuutta

Hormonilla on todettu olevan myös pelkoa ja ahdistusta lieventäviä vaikutuksia. Oksitosiini tekee meistä sosiaalisia, tuo mielihyvää ja vahvistaa hoivaamisen halua. Se riisuu mielestä epäilykset ja saa luottamaan.

”Hormonin ansiosta negatiivinen asenne toisia kohtaan vähenee. Oksitosiinin valtaama mieli ei koe tarvetta tarkistella, mitä toinen mahtaa tuntea ja rakastaako hän oikeasti”, kertoo hormonien vaikutuksia tutkinut tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Oksitosiini auttaa myös vauvan ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen muodostamisessa. Hormonia vapautuu aivolisäkkeen takalohkossa sijaitsevista hermopäätteistä runsaammin verenkiertoon synnytyksen ja maidonerityksen käynnistymisen yhteydessä. Sana oksitosiini tulee kreikan kielen sanoista oksys ja tokos, jotka tarkoittavat nopeaa synnytystä. Oksitosiinia käytetäänkin synnytyksen käynnistämiseen keinotekoisesti. Odottavalla äidillä oksitosiini saa kohdun lihakset supistelemaan.

Oksitosiinivaje voi aiheuttaa ärtymystä ja painonhallinnan vaikeuksia

Hormonien perustuotantoon ei voi itse vaikuttaa. Hormonitaso on jokaisella ihmisellä yksilöllinen. Oksitosiinia saa kuitenkin lyhytaikaisesti enemmän verenkiertoonsa koskettamisen ja silittelyn kautta.

Masentuneilla ja terveillä oksitosiinia kiertää veressä useimmiten yhtä paljon, mutta mikäli oksitosiinin tuotanto on esimerkiksi masennuksen vuoksi heikentynyt, eikä hormonia ole tarpeeksi verenkierrossa, mielihyvän kokemuksia on vaikeampi saavuttaa. Jos ihminen kokee, ettei hänen elämänsä ole yhtä mielekästä kuin ennen, elämänlaatu alkaa kärsiä ja mielenkiinto asioita kohtaan häviää.

”Myös syömisen ja painonhallinnan vaikeudet voivat astua kuvaan. Mielialan lasku voimistaa ärtymystä ja aiheuttaa riitoja toisten kanssa. Se saattaa johtaa lopulta siihen, että ihminen haluaa vetäytyä pois muiden seurasta ja eristäytyy sosiaalisesti”, Partonen toteaa.

Jos mieli on maassa, hae apua

Onnellisuushormonien tuotannosta ei silti kannata Partosen mielestä huolehtia turhaan, sillä hormonituotantoa ei pysty itse säätelemään.

”Asiaa kannattaa miettiä vasta sitten, jos huomaa muutoksia omassa mielialassaan. Silloin apua on syytä hakea mahdollisimman nopeasti, jotta tilanne olisi helpommin korjattavissa. Masennuksen hoito on nykyään varsin tehokasta. Kun mieliala ja hormonituotanto korjautuvat ennalleen, onnellisuuden kokemuksetkin palaavat.”