Äidin ja pojan välinen suhde on erityinen läpi elämän – näin säilytät hyvän keskusteluyhteyden poikasi kanssa aikuisiälläkin

Äiti on pojan ensirakkaus. Äidin ja pojan suhde jatkuu erityisenä vielä silloinkin, kun poika on kasvanut aikuiseksi ja muuttanut lapsuudenkodistaan. Millainen on hyvä äidin ja pojan välinen suhde?

Äidin ja pojan välinen suhde on kautta aikojen ollut ainutlaatuinen ja jopa myyttinen. Äiti näyttää pojalleen naisen mallin, joka vaikuttaa tämän tuleviin parisuhteisiin ja perhe-elämään.

”Äidillä on tärkeä rooli pojan ensimmäisenä naiskokemuksena ja kiintymyssuhteena. Aikuisena poika voi tiedostamattaan hakea lähelleen äitinsä kaltaisia naisia. Usein miniässä ja anopissa onkin yllättävän paljon yhtäläisyyksiä”, kertoo toimittaja Henna Helne.

Helne tietää, mistä puhuu. Hän on kirjoittanut Pojat, pojat, pojat – kirja poikien äideille -tietokirjan (Otava), joka julkaistiin huhtikuussa.

Helnen mukaan äiti saattaa tutkitusti suhtautua jo vauvana lapseensa eri tavalla siksi, että tämä on poika.

Henna Helne. Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2020.

”Äiti käsittelee alitajuisesti poikavauvaa eri tavoin kuin tyttöä. Poikavauvan kyky katsekontaktiin on tyttövauvaa heikompi, joten äiti katsoo poikaansa harvemmin, hymyilee tälle vähemmän ja vastaa itkuun viiveellä. Poikaa ei riennetä rauhoittelemaan yhtä nopeasti kuin tyttöä. Pojan odotetaan pärjäävän pidempään itsekseen.”

Tunnekasvatusta tarvitaan, hyysäämistä ei

Pojat joutuvat edelleen kasvamaan yhteiskunnassa liian ahtaassa muotissa, jossa vierastetaan feminiinisiä piirteitä, Helne kertoo. Pojat saattavat edelleen ihannoida aggressiivisuutta ja maskuliinisuutta. Yksin on vain pärjättävä.

”Äidit ovat kautta aikojen olleet lastensa suojelijoita, isät ovat kannustaneet lapsia seikkailuihin. Poika tarvitsee äidiltään lempeyttä, läsnäoloa, suojelua ja lämpöä, joiden vaikutukset kantavat parhaimmillaan aikuisikään asti.”

Helnen mukaan äidin yksi tärkeistä tehtävistä on huolehtia pojan tunnekasvatuksesta, kannustaa tätä puhumaan, näyttämään tunteitaan ja kuuntelemaan.

”Hyvä keskusteluyhteys äidin ja pojan välillä on tärkeä aikuisiälläkin.”

Monesti äidit puhuvat ja tekevät paljon poikansa puolesta, Helne kertoo. Sen sijaan, että äiti puhuisi aina puolesta, hänen kannattaisi antaa pojalleen ääni: kysyä tämän mielipidettä ja ratkaisuehdotuksia.

”Monien äitien helmasynti on se, että he hyysäävät pikkupojasta aikuisuuteen saakka. Jos pojalle annettaisiin kotitöitä tehtäväksi jo pienenä ja teini-ikäistä velvoitettaisiin osallistumaan asioihin kotona, osallistuminen olisi luontevampaa aikanaan pojan parisuhteessakin.”

Mammanpoika vai kuningaspoika? Rooleissa on ongelmansa

Niin sanotut mammanpojan ja kuningaspojan roolit kuuluvat ajoittain lähes kaikkiin äiti-poika-suhteisiin.

”Mikäli teini-ikäisellä lapsella on kuningaspojan rooli, äiti ei monestikaan uskalla vetää rajoja ja tuottaa pettymystä lapselleen. Mammanpoika taas elää alisteisessa suhteessa sekä äitiinsä että muihin ihmisiin”, Helne kertoo.

Jos roolit jäävät päälle, suhde voi symbioottisuudessaan olla haitallinen lapsen kehitykselle.

”Poika saattaa rakentaa aikuisenakin suhteita muihin ihmisiin näiden roolien mukaan. Asetelma voi kantaa pojan parisuhteeseen saakka, jossa hän voi olla joko alistuva tai valta-asemassa suhteessa kumppaniinsa.”

Lue myös: Tytär ei halua olla tekemisissä äitinsä kanssa, mitä tehdä? Asiantuntija neuvoo

Itselle tuttuja tapoja on helpointa sietää

Äidin ja pojan suhde on temperamenttien tanssia. Valssin tiimellyksessä äidin ja pojan temperamentit joko kohtaavat tai eivät kohtaa.

”Äidin voi olla vaikea ymmärtää ja hyväksyä lapsensa erilaisia toimintamalleja. Hänen on helpompi sietää pojassaan piirteitä, joita on myös hänessä itsessään.”

Jos äiti ja poika ovat esimerkiksi kumpikin luonteeltaan vilkkaita, äidille voi olla vaikeaa luoda elämään ennakoivaa ja rauhoittavaa ilmapiiriä. Jos molemmat ovat luonteeltaan rauhallisia, äidin on vaikeampaa tuoda lapsen elämään vilkkautta ja riskinottoa. 

Jos lapsi käyttäytyy aggressiivisesti, tilanne voi olla entistä vaikeampi.

”Tutkimusten mukaan olisi tärkeää, että isä tai joku lähipiirin mies opettaisi pojalle aggression hallintaa. Poika ajautuu pienemmällä todennäköisyydellä kiusaajaksi, jos aggression hallinnassa esikuvana toimii ennemmin isä kuin äiti”, Helne toteaa.

Sinä olet yhä minun lapseni

Teini-ikä koittaa, ja pikkupoika kasvaa äitiään päätä pidemmäksi. Äidistä voi olla vaikea hahmottaa, että edessä seisova hujoppi on edelleen hänen lapsensa.

”Olisi tärkeää, että äiti osaisi nähdä poikansa fyysisistä mitoistaan huolimatta edelleen äidin hoivaa, läsnäoloa ja kuuntelua tarvitsevana lapsena.”

Jos poikien maailma tuntuu vieraalta, on nähtävä enemmän vaivaa päästäkseen siihen sisälle.

”Jos poika tuntuu teini-iässä etääntyvän kauemmas, kannattaa ottaa selvää pojan kiinnostuksen kohteista, jotta voisi jakaa asioita tämän kanssa. Myös keskusteluyhteys saattaa silloin avautua uudenlaisella tavalla.”

Mustasukkaisuus on ihan luonnollista

Jossain vaiheessa koittaa se aika, kun poika kiinnostuu toisista ihmisistä enemmänkin. Silloin pojan elämään saattaa astuu äitiä nuorempi ja hehkeämpi tyyppi. Samaan aikaan äiti saattaa käydä läpi omaa ikäkriisiään ja ymmärtää uudella tavalla oman kuolevaisuutensa. Äidille tilanne voi olla yllättävän vaikea.

”On luonnollista, että äiti tuntee pientä mustasukkaisuutta siinä vaiheessa, kun poika alkaa kiinnostua toisista tytöistä.”

Olisi kuitenkin hyvä, että äiti oppisi nauttimaan siitä, ettei häntä tarvita enää aivan samalla tavalla kuin ennen.

”Olisi tärkeää, että äiti kykenisi ajattelemaan, että kumppani tuo hyvää pojan elämään ja poika on ansainnut kaiken saamansa onnen.”

Jossain vaiheessa on osattava astua syrjään

Poika ihailee ja katsoo äitiään ylöspäin noin viisivuotiaaksi asti. Viiden ikävuoden jälkeen poika alkaa usein ihailla isäänsä ja ottaa tästä mallia. Murrosiässä poika ottaa suurimman irtioton isästään, koska haluaa päihittää tämän ja olla parempi versio edellisestä sukupolvesta.

”Tähän perustuu myyttinen äiti-poika-suhde. Pojan suhde äitiin jää idealisoidummaksi, koska hänen ei ole koskaan tarvinnut päihittää tätä yhtä lailla kuin isää. Poika purkaa kuvaa idealisoidusta äidistä usein äidin vanhuuteen saakka”, Helne kertoo.

Siitä huolimatta, että poika säilyttää läheisen kiintymyssuhteen äitiinsä vielä aikuisiälläkin, äidin on osattava astua syrjään aikuisen poikansa elämästä.

”Äitiyden perusajatuksena on, että ensin on tärkeintä olla korvaamattomin ja lopuksi kaikkein turhin. Äidin on valjastettava lapsi elämään mahdollisimman hyvin ja osattava sitten päästää irti, kun sen aika on.”

Keskustelu

Kommentoi juttua: Äidin ja pojan välinen suhde on erityinen läpi elämän – näin säilytät hyvän keskusteluyhteyden poikasi kanssa aikuisiälläkin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X