Hyvinvointi

Omenaviinietikalla eroon suolistovaivoista ja kolesteroli alas, väittävät terveysgurut – asiantuntijat tyrmäävät ja varoittavat haitoista

Onko omenaviinietikka hyvinvoinnin salaisuus? Ei, sanovat asiantuntijat.

Omenaviinietikka ja omenasiiderietikka näyttävät kuuluvan monen sosiaalisen median vaikuttajan arkeen. Etikkaa juodaan päivittäin joko aamulla, illalla tai ennen ruokailua. Vaikutuksia esitellään blogikirjoituksissa ja artikkeleissa esimerkiksi tähän tyyliin:

”Omenasiiderietikan hyötylista on loputon. Se auttaa ruuansulatuksessa, virkistää, auttaa pitämään verensokerin tasaisena, on loistava apu aknen hoitoon, saa ihon ja hiukset hehkumaan ja tasapainottaa kehon pH-arvoja.”

”Auttaa astmaan, migreeniin, ihottumiin ja allergioihin, alentaa kolesterolia, valkaisee hampaita ja ehkäisee pahanhajuista hengistystä, auttaa auringon polttamaan ihoon, aukaisee tukkoisen nenän ja auttaa syylien poistoon.”

”Suolisto kehrää, kun ruoka sulaa hyvin, ja myös siitä syystä omenaviinietikkaa kannattaa kokeilla ruoansulatuksen apuna.”

Etikoiden hehkutetaan helpottavan vatsavaivoja ja astmaoireita, tasoittavan kehon pH-arvoa ja auttavan väsymykseen ja allergioihin. Alentavan kolesterolia ja poistavan myrkkyjä elimistöstä. Poistavan jopa ärsyttävät syylät, aknen ja jalkasienen.

Vaikuttavia väitteitä. Onko niissä perää?

Sisätautien- ja gastroenterologian erikoislääkäri ja professori Markku Voutilainen sekä laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalolta suhtautuvat omenaviinietikan vaikutuksiin varauksella.

Englundin kanta etikoiden terveellisyydestä on selvä.

”Tutkimusnäyttöä mainittujen väitteiden taustalta ei löydy. Tämä tuntuu olevan vaikuttajien ja itseoppineiden gurujen keksimä trendi, jolla ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa. Paljon melua tyhjästä”, hän sanoo.

Onko omenaviinietikka hyvinvoinnin salaisuus?

Omenaviinietikan ja omenasiiderietikan terveysvaikutuksia on tutkittu pienimuotoisesti esimerkiksi Iranissa ja Yhdysvalloissa. Tulokset ovat ristiriitaisia, eikä varmaa näyttöä väitetyistä vaikutuksista ole.

”Fysiologisesti väitteet eivät perustu mihinkään, sillä elimistön perustoiminnot eivät toimi, kuten terveysväittämät antavat ymmärtää. Omenaviinietikka ei esimerkiksi alenna kehon pH-arvoa, koska vatsalaukku on luontaisesti hapan. Se muuttaa kaiken syömämme ruoan pH-arvot samanlaisiksi”, Kirsi Eglund sanoo.

Myös Markku Voutilainen kyseenalaistaa terveysväittämät.

”Mielestäni ei ole olemassa tieteellistä näyttöä omenaviinietikan tai omenasiiderietikan terveyshyödyistä. Tutkimusnäyttö kyseisten aineiden terveysvaikutuksista ihmisellä on olematonta”, hän toteaa.

Sen sijaan etikoiden kanssa läträäminen voi olla haitallista.

”Yhdysvalloissa on tehty tutkimus, jossa tutkittiin omenasiiderietikan vaikutusta ihoon. Se ei parantanut ihon suojamekanismeja, mutta aiheutti ihoärsytystä”, Voutilainen kertoo.

Etikoiden käyttö näkyy myös hampaissa. Säännöllinen etikoiden litkiminen voi vaurioittaa hampaita jopa pysyvästi. Happamat ruoat lisäävät hammaskiilteen vaurioitumista ja kulumista eli eroosiota. Jos suussa on kariesbakteeria, kuluminen voi tehdä hampaisiin reikiä.

Lue lisää: Pelkkä hampaiden pesu ja lankaus ei riitä – suusi ei puhdistu ilman tätä tärkeää vaihetta

Maailma kaipaa lisää medialukutaitoa

Houkuttelevan kuuloisten terveysväittämien keskellä on nykyisin helppo hämääntyä. Tavallisen ihmisen voi olla vaikea tietää, mihin somessa ja blogeissa mainitut terveysvaikutukset perustuvat. Englund ei lämpene tällaiselle epämääräiselle kirjoittelulle.

”Tyypillistä kirjoittelulle on, että kokemukset ovat lähinnä kavereiden kertomia. Tekstiin ei myöskään liitetä tarkempia perusteita tai tutkimuksia”, hän kertoo.

Terveyshumpuukista kertoo myös se, että yksittäinen tutkimus riittää todisteeksi tai että monimutkaiseen asiaan esitetään hyvin helppoja ratkaisuja. Epämääräiset ylistyssanat pitäisi päräyttää varoituskellot soimaan. Joskus epäluotettava tieto on osattu paketoida ammattimaisen oloiseksi.

”Tämä on hankala asia ja hankala aika. Terveysvaikutuksista kertova vaikuttaja voi olla kuka tahansa ilman minkäänlaista ymmärrystä elimistön fysiologista tai aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta. Ihmisten pitäisi osata tunnistaa väitteeet ja kyseenalaistaa, mistä tiedot ovat peräsin”, Englund kertoo.

Lue lisää: Auttaako kollageeni oikeasti ryppyihin? Selvitimme totuuden kollageenin tehosta ihonhoidossa