Onko läheisesi vaikea luonne? Näin toimit hankalan tyypin kanssa

Itsekkyyttä, ilkeyttä ja manipulointia? Mikäli työkaverisi tai läheisesi on narsistinen tai hankala persoona, älä alennu parjaamaan häntä, sillä se kärjistää ristiriitoja. Kokeile sen sijaan olla empaattinen.

Miksi kukaan ei osaa mitään? Sinäkin olet tuollainen tohelo, ei sinusta ole mihinkään!

Jotkut ihmiset osaavat sanan säilän ja käyttävät sitä ilkeilyyn. Toisille sosiaalinen vuorovaikutus ja ympäristön odotuksiin ja vaatimuksiin sopeutuminen on jostakin muusta syystä erityisen haasteellista.

Pahat päivät, tunnepurkaukset tai ajoittainen vetäytymisen tarve kuuluvat elämään. Olemme jokainen omanlaisemme persoona, ja hyvä niin. Kuitenkin pienellä osalla meistä jokin persoonallisuuden piirre on ylikorostunut siten, että se vaikeuttaa elämää. Hankalaksi asian tekee se, että persoonallisuuden piirteitä on vaikea muuttaa.

Lue myös: Ikääntyminen voi tuoda persoonan hankalat piirteet esille

”Piirteiden ylikorostumaa ei saada kokonaan pois, mutta niitä voidaan tunnistaa ja helpottaa hoidolla sekä rakentavalla vuorovaikutuksella”, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian osaston johtaja Jan-Henry Stenberg sanoo.

Stenberg kohtaa työssään persoonallisuuden haasteista ja muun muassa masennuksesta ja ahdistuksesta kärsiviä ihmisiä. Joskus voidaan puhua persoonallisuushäiriöstä, kuten epävakaasta, narsistisesta, estyneestä, riippuvaisesta tai eristäytyvästä persoonallisuudesta.

Joillakin hankaliksi luokittelemillamme henkilöillä on esimerkiksi impulsiivisuutta ja haasteita säädellä tunneilmaisujensa voimakkuutta. Jotkut taas katkeroituvat helposti ja hautovat vääryyksiksi kokemiaan asioita niin, että asioiden mittasuhteet katoavat. He kärsivät siitä itsekin.

Hämmentynyt nainen

© Johanna Luoma-Tuominen / Otavamedia

Miksi läheinen on ilkeä?

Mikäli ihminen ei sopeudu ympäristöönsä, hänen elämänsä ei ole kovin mukavaa. Varsinkin jos epäilet, että toinen ei ole aivan tasapainossa, älä ota solvauksia henkilökohtaisesti.

Persoonallisuuden aiheuttamien haasteiden hoidossa korostuvat empatia, lämpö ja arvostus. Jos henkilö on esimerkiksi tunteidensa kanssa kuin tuuliviiri, häntä voi auttaa pyrkimällä ymmärtämään kokemusta tunteikkaan käytöksen takana. Varsinkin toisen pelkojen tunnistaminen ja niiden käsittely lisäävät ymmärrystä.

Kun ihminen esimerkiksi vanhenee, kognitiiviset kyvyt heikkenevät, keho rapistuu ja omaa itsenäisyyttä on pikkuhiljaa luovutettava muille. Se voi herättää hädän tunnetta.

”Kun asiat eivät enää ole omissa käsissä, haavoittuvuustekijät, kuten kyky tulkita ärsykkeitä tai mielialan vaihtelut korostuvat”, Stenberg summaa.

Käypä hoito -suositus neuvoo epävakaita persoonallisuuksia kohtaavia hoitajia nimeämään tunteet, joita potilaalla saattaa olla, kuten hylätyksi tulemisen tunne, viha tai häpeä. Sitten keskitytään faktoihin. Miksi tämä ei toimisi sosiaalisen vuorovaikutuksen ohjeeksi kenelle vain?

Nyyhkivä tyttö

© Johanna Luoma-Tuominen / Otavamedia

Miten hankalaan ihmiseen kannattaa suhtautua?

Empatiaa tutkinut filosofi Elisa Aaltola korostaa eri empatian lajeja. Kyky simuloida toisen tunnetilaa on tärkeää ja edellytys sille, että voimme kokea moraalista huolta. Se ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme myös kognitiivista empatian taitoa. Muutoin toisen tunteet, kuten pelot tai häpeä, voivat tarttua meihin.

”Voimme pyrkiä myös tiedollisesti ratkaisemaan toisen arvoituksia, esimerkiksi tilanteeseen tai lapsuuteen liittyviä kysymyksiä. Silloin voimme olla empaattisia ja tarjota tukeamme.”

Lue myös: Näin kehität empatiaa ja tunnetaitoja

Empatian suhteen kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Empaattinen ihminen saattaa myötäillä liikaa hankalaa persoonaa.

Moraali asettaa empatialle rajat, ja väärin toimineelle on lohduttelun sijaan kerrottava, mitä hänen toimintansa aiheutti ja miltä se tuntui.

”Empatiaan liittyy myös toisen auttaminen ja ohjaaminen eli palautteen anto.”

Toiselle pitää kertoa lempeästi ja totuudellisesti, miksi jokin asia on väärin.

Jan-Henry Stenberg kertoo, kuinka esimerkiksi raivostuneelle henkilölle voi antaa palautetta monella tapaa. Rakentavinta on osoittaa, että hyväksyy toisen tunteen ja kertoo siitä toiselle, vaikka tunteesta seurannut teko olisikin epämukava tai väärin.

”Voi vaikka todeta rauhallisesti, että taisit sitten pettyä ja suuttua, kun tapahtui näin. Menetit nyt kontrollin.”

Tunteen hyväksymisen jälkeen keskustellaan, miksi toinen toimi niin kuin toimi.

Myötäily tällaisessa tilanteessa tukisi harhaisen todellisuuskäsityksen syntymistä, mikä on varsinaisissa persoonallisuushäiriöissä yleinen haaste.

Lue myös: Näin eroat narsistista

Närkästynyt poika

© Johanna Luoma-Tuominen / Otavamedia

Tunnista omat tunteesi

Empaattinen suhtautuminen inhottavasti käyttäytyvää kollegaa tai läheistä kohtaan ei kuitenkaan ole aina helppoa. Joillakin ihmisillä on Stenbergin mukaan taipumus suuttua vaikeille persoonille, ja seurauksena voi olla kierre: persoonaltaan haasteellisia rangaistaan usein.

”Silloin ei ymmärretä, että kaikki ihmiset eivät kykene muuttamaan toimiaan ja reaktioitaan samalla lailla kuin muut.”

Meille opetetaan yleensä projektiivista empatiaa eli kehotetaan miettimään, miltä itsestä tuntuisi toisen saappaissa. Elisa Aaltola muistuttaa kuitenkin sen haasteesta. Saatamme heijastaa oman persoonamme toisen tilalle ja miettiä, miksi toinen ei ratkaise haastettaan itsellemme tyypillisellä tavalla. Miksi toinen ei esimerkiksi vain yritä enemmän?

”Silloin emme ymmärrä, millaista on olla tuo toinen yksilö. Mitkä ovat hänen lähtökohtansa ja mahdollisuutensa? Tarvitsemme myös tietoa toisesta.”

Stenberg summaa, että paras tapa suhtautua vaikeaan persoonallisuuteen olisi tunnistaa omat vastatunteensa, käsitellä niitä ja pyrkiä ymmärtämään toista. Kuitenkin niin, että ei olisi toisen manipuloitavissa.

Asiantuntijat: Jan-Henry Stenberg, FT, psyk.lis., erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti (VET) ja filosofi Elisa Aaltola. Hän on kirjoittanut Sami Kedon kanssa kirjan Empatia Myötäelämisen tiede (Into 2017).
Lähteet: Tuula Saarela ja Jan-Henry Stenberg: Kun mikään ei kelpaa vanhukselle – taustalla persoonallisuushäiriö? Teema: Vanhuspsykiatria, Duodecim 2011; 127:397–405; Käypä hoito -suositus: Epävakaa persoonallisuus (2015).

Keskustelu

Kommentoi juttua: Onko läheisesi vaikea luonne? Näin toimit hankalan tyypin kanssa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X