Hyvinvointi

Pelkäätkö yksinäistä vanhuutta? Varaudu ajoissa ja mieti etukäteen näitä kolmea asiaa

Moni pelkää etukäteen yksinäistä vanhuutta. Ahdistavaa yksinäisyyttä kannattaa ehkäistä jo hyvissä ajoin ennen kuin ikä alkaa painaa. Näitä näkökulmia kannattaa pohtia ajoissa!   

Yksinäisyys vanhuudessa voi toisinaan tarkoittaa rauhaa, lepoa ja vapautta valita oman mielensä mukaan. Se voi myös olla ahdistavaa ja masentavaa kaipuuta toisen ihmisen seuraan, tyydyttävän vuorovaikutuksen puutetta tai heikkoa itsetuntemusta.

Lue myös: Yksinäisyys ei ole aina ongelma: 10 yksin olemisen upeaa puolta

Me ihmiset olemme erilaisia, joku viihtyy fyysisesti yksin, toinen tuntee olonsa yksinäiseksi myös parisuhteessa tai ryhmässä. Tutkijat puhuvatkin sosiaalisesta ja emotionaalisesta yksinäisyydestä.

Edellisessä on kyse toteutumattomasta seuran tarpeesta ja jälkimmäisestä on kyse silloin, kun tunneyhteys toiseen tai ymmärretyksi tulemisen tarve ei vastaa odotuksia.

Tutkija Elisa Tiilikainen on pohtinut yksinäisyyttä elämänkulun näkökulmasta. Yksinäisyyden kokemukseen vaikuttaa koko eletty elämä: menetetyt ja toteutumattomat ihmissuhteet, henkilön temperamentti, sukupolvien väliset suhteet ja myös ihmisen kokemus yhteiskunnasta.

Elämänkulku on sidottu paikkoihin ja kohtaamisiin.

”Mennyt vaikuttaa tulevaan, mutta mikään ikävaihe tai tapahtuma ei ehdottomasti määrää, millaiseksi elämänkulku muodostuu”, hän kirjoittaa teoksessaan Jakamattomat hetket.

Merkityksellinen toinen

”Elämänkulussa on oleellista, että ihmiset eivät elä irrallaan vaan yhteydessä toistensa kanssa”, Tiilikainen kirjoittaa .

Meillä kaikilla on tarve saada yhteys toiseen ihmiseen, tulla kohdatuksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenämme. Yksinäisyyden kokemukseen vaikuttaa se, kuinka hyvin odotuksemme seuran määrästä ja ihmissuhteiden merkityksellisyydestä toteutuvat.

Lue myös: Eläkeläinen, pitkästyttääkö arki? 12 keinoa, joiden avulla saat päiviisi virtaa ja innostusta

Vanha ihminen voi kokea yksinäisyyttä, koska liikkuminen on hankalaa. Haluamme olla osallisia ja kuulua joukkoon.

Samaan aikaan vanha ihminen voi tuntea turvattomuutta ja vieraantuneisuutta yhteisössään. Kaikki eivät pysy yhteiskunnan muutoksissa mukana.

Tutkimusten mukaan yksinäiset ihmiset suhtautuvat sosiaalisiin tilanteisiin muita varauksellisemmin ja epäileväisemmin. Yksinäisyys vaikuttaa mieleen, joten kokemus kannattaa tunnistaa ajoissa ennen kuin se muuttuu pitkäaikaiseksi tilaksi.

Ehkäise ajoissa yksinäisyyttä ja mieti näitä kolmea asiaa:

1. Opettele tuntemaan itsesi

Millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä? Mistä löydät elämääsi tarkoitusta, koet iloa, saat toivoa? Mitä arvostat ihmissuhteissasi? Millainen persoona olet? Yksinäisyyden kokemus syntyy suhteessa toisiin ihmisiin ja on siten osin omissa käsissäsi.

Jos annat aikaasi ja huomiotasi ihmisille, jotka kohottavat sinua ja joiden kanssa voit jakaa asioita, voit todennäköisesti paremmin kuin sinua latistavien tai hyväksikäyttävien ihmissuhteiden äärellä.

Aina ei voi toki valita, meillä on velvollisuuksia toisia ihmisiä kohtaan ja myös moraalisia valintoja täytyy tehdä. Silloinkin voi kuitenkin hakeutua paikkoihin ja tilanteisiin, joista saa voimaa.

Yksinäisyyttä määrittää se, kuinka hyvin vuorovaikutus muiden kanssa tyydyttää kuulumisen tarpeesi ja koetko sosiaaliset suhteesi merkityksellisinä. Esimerkiksi luonnon ystävä tai vähävarainen voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi seurassa, jossa keskustellaan vain kuluttamisesta.

Itselleen kannattaa myös olla suopea ja lempeä. Psykologiassa puhutaan itsemyötätunnosta. Sen sijaan, että olisimme itsekriittisiä voimme harjoittaa myötätuntoa itseämme kohtaan: pyrkiä tiedostamaan heikkouksiamme ja epävarmuuksiamme arvottamatta ja kysyä, mikä on minulle hyväksi.

Joskus rohkaistuminen jollekin uudelle vie aikaa. Kannattaa pitää mielessä, että aina voi kokeilla: tutustua esimerkiksi uuteen harrastukseen tai vapaaehtoistyöhön ilman, että heti sitoutuu mihinkään.

Jotkut meistä taas vähättelevät itseään ja tarpeitaan. Kuitenkin tarvitsemme toisia ihmisiä, eikä yksinäisyyden tunnustaminen tai avun pyytäminen esimerkiksi ystävätoimintaa järjestävältä järjestöltä ole mikään häpeä.

 2. Ala kerätä ystäväpiiriä työelämän ulkopuolelta hyvissä ajoin

Työelämä saattaa viedä ihmiseltä lähes kaiken ajan ja energian. Silloin sosiaaliset suhteet kärsivät. Työkavereista ei kuitenkaan aina saa hyviä ystäviä. Jos suhteet ovat kevyitä ja tuttavallisia, voi olla, että yhteydenpito vähenee ja lopulta lakkaa, kun siirryt eläkkeelle.

Ystävyyssuhteissa toiseen kiintyminen ja sitoutuminen vie aikaa. On nähtävä vaivaa: näppäiltävä puhelinnumero, oltava kiinnostunut toisesta ja ehdotettava tapaamisia.

Ystävyys on aina vastavuoroista. Harva esimerkiksi jaksaa ystävää, joka koko ajan valittaa. Professori Juho Saari on puhunut siitä, että kun sukulaisten väliset suhteet eivät enää ole niin tiiviitä, ystävien väliset suhteet ajassamme korostuvat. Vaarana on, ettei tule valituksi joukkoon.

Oman käytöksensä itsearvioinnin lisäksi kannattaa harkita, millaisiin joukkoihin pyrkii tai keneen ajallisesti panostaa.

Huomaa myös, että toteutumattomista ihanteista syntyy pettymyksiä. Yksinäisyys rakentuu vertailun ympärille. Muistelemme, miten oli ennen ja katsomme, mitä muut ihmiset tekevät.

Sinulla ei kuitenkaan tarvitse olla yhtä monta ystävää kuin tuttavallasi. Yksi, kaksi hyvää ystävää voi tehdä onnellisemmaksi kuin liuta pintapuolisia hyvänpäivän tuttuja.

3. Jos yksinäisyyteesi liittyy asioita, joihin tarvitset ammattiapua, hakeudu terapiaan hyvissä ajoin ennen eläkeikää

“Jos tarpeettomuuden ja hylätyksi tulemisen tunne kietoutuu kokemuksiin itsestä ja omasta olemassaolosta, yksinäisyys voi olla jatkuvaa, koko elämän värittävää”, Elisa Tiilikainen kirjoittaa.

Pitkäkestoisen ja syvän yksinäisyyden vähentämisessä voi auttaa kielteisten ajatusmallien purkaminen terapiassa.

Jollakin meistä on minäkuvaan ja ihmissuhteisiin ikävällä tavalla vaikuttavia kokemuksia tai traumoja, jotka voivat tulla pinnalle vasta eläkkeellä, kun asioita on aikaa ajatella. Kela kuitenkin korvaa psykoterapiaa vain, jos se on tarpeen työkykysi säilymiseksi ja olet alle 67-vuotias.

Pitkäkestoisen psykoterapian lisäksi apua voi etsiä esimerkiksi lyhytkestoisemmasta ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta, sielunhoidosta tai filosofian praktiikasta. Kun edellisessä keskusteluavussa korostuu kristillisyys, filosofin vastaanotolla aihetta tutkaillaan monesta näkökulmasta.

Logoterapeutin kanssa taas voit keskittyä miettimään, mistä saat elämääsi merkitystä ja tarkoitusta. Terapiamuodon kehittäjä Victor Frankl ajatteli, että jos koemme, ettei elämässämme ole merkityksellistä sisältöä, putoamme eksistentiaaliseen tyhjiöön. Tästä seuraa agressiivisuutta, riippuvuuksia tai masennusta. Kuitenkin jokaisessa elämänvaiheessa on löydettävissä merkitystä ja toivoa.

Lähteitä: Elisa Tiilikainen: Jakamattomat hetket – yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku (Gaudeamus 2019); Lars Svendsen: Yksinäisyyden filosofia (Docendo 2017); Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi (Gaudeamus 2016); Victor Frakl: Man`s search for meaning (äänikirjana: Blackstone Publishing 2010).

Etsivä vanhustyö auttaa yksinäisiä vanhuksia. Miten palvelu toimii? Lue lisää Kotilieden numerosta 10/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!