Pitääkö vanhankin käydä gynekologilla? Erikoislääkäri vastaa 10+1 kysymykseen tärkeästä katsastuskäynnistä

Terveenä sisään, terveenä ulos. Säännöllisistä gynekologikäynneistä tulee turvallinen olo. Koska ikä lisää sairauksien riskiä, katsastusväliä ei kannata pidentää.

Millaisia gynekologisia vaivoja vanhemmilla naisilla esiintyy ja kuinka usein vastaanotolla olisi hyvä käydä? Naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen syövän erikoislääkäri, Päivi Pakarinen, Eiran lääkäriasemalta vastaa 10+1 kysymykseen.

1. Pitääkö vanhankin vääntäytyä gynekologille?

Suomessa naiset ovat tottuneet käymään säännöllisesti gynekologilla, ja käyntejä kannattaa jatkaa iäkkäänäkin. Korkea ikä lisää paitsi gynekologisten syöpien myös monen muun sairauden riskiä.

Gynekologin vastaanotolla tehdään melko perusteellinen koko kehon tutkimus, jossa voi paljastua myös muita kuin naistentauteja, kuten osteoporoosi tai sydänsairaus. Gynekologi voi olla naisen ainoa säännöllinen lääkärikontakti ja mahdollisuus havaita sairaudet riittävän varhain.

Tutun gynekologin vastaanotolla on myös hyvä tilaisuus kiinnittää huomiota elintapoihin. Niiden parantaminen lisää kaiken ikäisenä hyvinvointia ja vähentää sairauksien riskiä.

2. Kuinka usein iäkkään olisi hyvä käydä gynekologilla?

Käyntiväleistä ei ole olemassa mitään virallista ohjetta tai suositusta. Ne mietitään yksilöllisesti, ja käynnillä sovitaan seuraavan tapaamisen ajankohdasta. Ellei naisella ole mitään oireita tai sai­rauksien riskiä kasvattavia tekijöitä, suosittelen hänelle gynekologikäyntiä parin vuoden välein.

Säännöllisillä käynneillä gynekologi tulee tutuksi, jolloin häneen on helppo ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Varsinkin vanhemmat naiset voivat seurata oireitaan turhankin pitkään. Oireet voivat tuntua pelottavilta ja hävettäviltä.

Naisella ei välttämättä myöskään usein tunnu olevan aikaa omille ongelmille, varsinkin jos hän hoitaa lapsenlapsiaan tai on puolisonsa omaishoitaja.

Lue myös: Mitä gynekologiselle laskeumalle eli kohdunlaskeumalle voi tehdä? Lue asiantuntijan neuvot

3. Millaisia gynekologisia vaivoja iäkkäillä on?

Urogynekologiset ongelmat, kuten laskeumat, virtsan karkaaminen sekä emättimen limakalvojen kuivumisesta johtuvat kivut tai virtsavaivat yleistyvät valitettavasti iän myötä.

Vastaanotoilla saatetaan hoitaa myös useita muita ongelmia, jotka hoitamattomina heikentävät merkittävästi elämänlaatua. Tällainen on esimerkiksi unettomuus.

Naiset haluavat usein keskustella myös mielialamuutoksista, masennuksesta, huolista ja parisuhteesta. Gynekologi voi tarvittaessa ohjata naisen toiselle erikoislääkärille.

4. Vieläkö vanhan pitää riisuutua vastaanotolla?

Gynekologisessa tarkastuksessa tunnustellaan rinnat ja kainalo, vatsa, välilihan alue, ulkosynnyttimet, emätin, kohdunkaula, kohtu ja munasarjat. Tarvittaessa tuseerataan peräaukko ja -suoli. Ultraäänitutkimuksessa voidaan varmistaa gynekologisten elinten tilanne.

Nämä eivät onnistu, jos naisella on vaatteet päällä. Mikään verikoe ei korvaa gynekologista tarkastusta.

Alavatsakipu, nivuskipu, alapään kutina ja kirvely ovat iäkkäillä naisilla tavallisia oireita. Gynekologisessa tarkastuksessa niiden syyksi voi paljastua esimerkiksi ihosairaus ja pahimmillaan syöpä.

5. Miten käyntiin kannattaa valmistautua?

Jos asiat sujuvat kotona hitaasti ja kankeasti, voi olla järkevä varata lääkäriaika soittamalla ja pyytää tavallista pidempää vastaanottoaikaa. Tällöin vastaanottoaika voidaan sijoittaa lääkärin tauon alle, jolloin sitä voidaan vähän venyttää.

Ennen käyntiä kannattaa tehdä normaali alapesu ja vielä vastaanotolla käväistä pissalla. Vastaanotolle kannattaa pukeutua vaatteisiin, jotka on helppo riisua.

Mukaan kannattaa ottaa lista käytössä olevista sekä itselle sopimattomista lääkkeistä, tieto tehdyistä toimenpiteistä, synnytyksistä ja lähisuvun sairauksista. Tiedot löytyvät useimmiten Omakannasta, jos nainen on kertonut ne aiemmilla vastaanotoilla. Asiat voivat olla sen verran intiimejä, että joskus ne jäävät kertomatta ja tallentamatta.

6. Pitäisikö iäkkään ottaa saattaja mukaan?

Jos liikkuminen on kankeaa, saattajasta voi olla apua esimerkiksi tutkimuspöydälle nousemisessa. Tosin tutkimuspöytä laskee ja nousee tarpeen mukaan, ja aina voidaan pyytää henkilökuntaa avuksi.

Omaisen mukana olo on tärkeää, jos iäkkäällä ihmisellä on alkava muistisairaus. Jos muistisairaus on edennyt pitkälle, eikä naisella ole oireita, tutkimusta ei tarvitse tehdä.

7. Mitä jos gynekologikäynti edelleen nolottaa?

Gynekologilla käyntiä on turha kainostella tai nolostella. Nainen tuskin pystyy kertomaan tai näyttämään mitään, mitä gynekologi ei olisi aiemmin kuullut tai nähnyt. Häpyhuulissa tapahtuneet muutokset ovat oireita, joiden näyttämistä venytetään monesti liian pitkään.

Jos edellisestä käynnistä on aikaa, tutkimus voi jännittää. Tutkimus ei satu, ja lääkäri voi käyttää siinä pieniä instrumentteja ja paljon liukastetta.

Lue myös: Gynekologi Anneli Kivijärvi: ”Rakkaus, halu ja seksuaalisuus eivät riipu ihmisen iästä”

8. Korvaako gynekologikäynti seulontatutkimukset?

Kohdunkaulan syövän seulonta papakokeella loppuu 65-vuotiaana ja rintasyövän seulonta mammografiatutkimuksilla viisi vuotta myöhemmin. Syöpiin sairastutaan vielä tämän iän jälkeenkin.

Mammografiassa naisen olisi hyvä käydä parin vuoden välein. Jos suvussa on rintasyöpää, tai omat rinnat ovat todella tiiviit ja vaikeat tutkia mammografialla, välivuosina voidaan tehdä ultraäänitutkimus.

Jos papakokeessa ei ole kymmeneen vuoteen ollut solumuutoksia, ja naisella on vakituinen seksikumppani, yli 65-vuotiaan riski saada kohdunkaulan solumuutoksia on olematon. Tällöin papakokeen voi unohtaa. Mutta jos papakokeessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut edes yhden kerran muutoksia, papaa tarvitaan jatkossakin.

9. Kuuluuko iäkkään seksielämä lääkärille?

Gynekologi ei utele kenenkään seksielämästä, mutta hän voi kysyä, onko naisella siinä jotain, josta hän haluaisi puhua.

Seksuaalisuus on voimavara, joka vahvistaa pitkääkin parisuhdetta. Omat solmunsa siihen voivat tuoda esimerkiksi limakalvojen arkuus, virtsankarkailu ja puolison erektio-ongelmat, joita kaikkia voidaan hoitaa.

10. Tarvitaanko kaikissa naistenvaivoissa gynekologia?

Limakalvojen kuivuus on oire, joka pahenee vaihdevuosien jälkeen. Kuivia, arkoja limakalvoja voi hoitaa itse emättimeen laitettavalla paikallisestrogeenilla: puikoilla, tableteilla ja voiteilla. Niitä saa apteekista ilman reseptiä.

Terveyskeskuslääkäri osaa hoitaa tavallisimpia naistenvaivoja, kuten virtsankarkailua.

Lue myös Anna.fi: Käytkö vessassa yli kahdeksan kertaa päivässä? Kyseessä voi olla yliaktiivinen virtsarakko – gynekologi neuvoo, miten vessassa ramppaamisesta pääsee eroon

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 7/2021.

Avainsanat

Keskustelu

Hei,

Tottakai pitää! – Jäin vain ihmettelämään artikkelin kuvaa. Miten tuo epämääräinen apilapehko liittyy aiheeseen?

Kaikkibeivät sheivaa posliiniksi, myöskään nuoret. Saattaja voi olla ikäihmisellä hyvä mukana, oli lääkäri mikä vain. Oma äitini haluaa minut aina mukaan; kaksi korvaparia kuulee paremmin, ja saattajalla saattaa herätä kysymyksiä, joita asiakas itse ei tule edes ajatelleeksi.

Myös isäni mukana kävin lääkäreissä, kuten monen muunkin iäkkään ystävän mukana. Henkinen tuki ja turva voi olla kullanarvoista!

Kommentoi juttua: Pitääkö vanhankin käydä gynekologilla? Erikoislääkäri vastaa 10+1 kysymykseen tärkeästä katsastuskäynnistä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X