Hyvinvointi

Voiko jatkuva stressi pilata aivot? Lääkäri listaa pitkäkestoisen stressin haitat elimistölle

Lyhytkestoisesta stressistä voi olla hyötyä valmistautumisessa ja asioiden eteenpäin viemisessä. Pitkittyessään stressi voi kuitenkin kuormittaa elimistöä monin tavoin. Ylilääkäri kertoo, mistä voi saada apua stressioireiluun.

Pitkittynyt stressi kuormittaa elimistöä monin tavoin. Usein monenlaiset fyysiset ja psyykkiset oireet linkittyvät toisiinsa.

”Ihmiset reagoivat stressiin eri tavoin: toiset ahdistuvat, toiset menettävät yöunensa ja toiset reagoivat lisääntyneellä ruokahalulla tai ruokahalun menettämisellä”, kertoo kehittämisylilääkäri Ulla Brusila-Relas Lääkärikeskus Mehiläisen Työelämäpalveluista.

Stressin ajatellaan olevan pitkäkestoista silloin, kun se on kestänyt useita viikkoja tai kuukausia.

Lue myös: Neulominen vähentää stressiä ja ehkäisee dementiaa – listasimme neulomisen 5 uskomatonta terveyshyötyä

Miten pitkittynyt stressi vaikuttaa aivoihimme?

Pitkittynyt stressi voi lisätä todennäköisyyttä mielialahäiriöiden, uupumuksen ja ahdistus-masennusoireilun alkamiselle. Masennus on tyypillinen pitkäkestoisen stressin aiheuttama sairaus.

”Lähes kaikilla stressi vaikuttaa jollain tavalla unen laatuun. Stressi ja siihen liittyvät unihäiriöt aiheuttavat kognitiivisia haittoja, sillä aivojen suorituskyky kärsii unenpuutteesta. Pahimmillaan stressi aiheuttaa ylivireystilan, joka voi edetä psyykkiseksi sairaudeksi. Myös ihmisen temperamentti ja geneettinen alttius vaikuttavat siihen, sairastuuko stressin vaikutuksesta masennukseen vai ei”, Brusila-Relas toteaa.

Stressi vaikuttaa aivoihin myös muilla tavoin.

”Tutkimuksissa on todettu jopa aivojen koon muutoksia pitkäaikaisen stressin vaikutuksesta etenkin, jos voimakas stressitilanne on alkanut hyvin nuorella iällä. Stressaamalla ei voi saada aivoissa kuitenkaan aikaan peruuttamattomia muutoksia. Suurin osa stressin vaikutuksista, kuten kognitiiviset ongelmat, palautuvat usein hoidon ja kuntoutuksen avulla stressitilanteen loputtua.”

Millä muilla tavoin pitkittynyt stressi vaikuttaa elimistöön?

Pitkittynyt stressi nostaa sykettä ja verenpainetta ja vaikuttaa haitallisesti sydänterveyteen. Stressi aktivoi elimistön immuunijärjestelmän, ja tutkimusten mukaan pitkäkestoinen stressi saattaa pahentaa autoimmuunisairauksia, kuten reumaa, suolistosairauksia ja psoriasista.

Pitkäkestoisen stressin vaikutuksia myös vastustuskykyyn on tutkittu, mutta niistä ei ole saatu riittävän selkeää näyttöä.

”Elimistön immuunipuolustukseen vaikuttavat niin monet tekijät, ettei stressin vaikutuksesta infektiosairauksien syntyyn ole saatu täyttä varmuutta. Monet varmasti tunnistavat ilmiön, että stressitilanteen lauettua voi sairastua herkemmin. Tämänkään ilmiön mekanismeja ei tunneta vielä riittävästi.”

Millainen stressin hallinta toimii?

Rauhallisesta ja palauttavasta liikunnasta, luonnossa liikkumisesta, asioiden jakamisesta toisten kanssa ja huolipäiväkirjan kirjoittamisesta voi olla apua stressioireiden lievittämisessä.

”Jos olo on kovin levoton ja ylivirittynyt, stressioireita voi helpottaa rauhoittumisen ja rentoutusharjoitteiden avulla. Stressin aiheita ei kannata vatvoa liikaa. Kehotan usein stressaavassa tilanteessa olevia ottamaan hetkeksi lomaa tilanteesta ja keskittymään itselle mieluisten asioiden tekemiseen”, Brusila-Relas kertoo.

Stressaantuneena kannattaa välttää oman kunnon ylittäviä liikuntasuorituksia ja liiallista alkoholin käyttöä.

”Jos tuntee itsensä kovin stressaantuneeksi, omaa oloa ei kannata ryhtyä lääkitsemään alkoholin avulla. Stressaantuneena olisi tärkeää kiinnittää huomiota terveyttä tukeviin elintapoihin, kuten terveelliseen ravintoon ja riittävään liikuntaan.”

Milloin stressioireisiin tarvitaan ammattiapua?

Stressioireilun vuoksi kannattaa hakeutua ammattilaisen vastaanotolle, jos ystävän tai puolison tarjoama tuki ei riitä.

”Omia läheisiä ei ole hyvä kuormittaa loputtomasti. Psykologin vastaanotolla voi keskustella siitä, mitkä asiat arjessa stressaavat ja mitkä auttavat palautumaan. Samalla kartoitetaan mahdollisia rauhoittumiskeinoja, kuten erilaisia hengitysharjoituksia. Jos oireilu on kehollista, apua voi hakea fysioterapiasta.”

Oireita voidaan tilapäisesti ja vaivasta riippuen hoitaa lääkityksen avulla.

”Jos pitkittynyt stressi aiheuttaa masennusta, lääkitys on varteenotettava keino olon lievittämiseksi. Lääkkeet voivat auttaa aivoja toipumaan. Ne tarjoavat kuitenkin vain hoitoa oireisiin, ja niiden lisäksi olisi ehdottoman tärkeää pureutua juurisyihin oireilun taustalla.”

Lue myös Anna.fi: Hengitystiheys ei saisi olla liian nopea, mutta stressi kiihdyttää sitä – näin tunnistat, hengitätkö työläästi

Kommentoi

Kommentoi juttua: Voiko jatkuva stressi pilata aivot? Lääkäri listaa pitkäkestoisen stressin haitat elimistölle

Sinun täytyy kommentoidaksesi.