Hyvinvointi

Resilienssi on kyky selviytyä muutoksista – 6 faktaa, jotka sinunkin on hyvä tietää resilienssistä

Resilienssi on taito, jota tarvitsemme selviytyäksemme hyvistä tai huonoista muutoksista. Psykoterapeutti kertoo, miten jokainen voi oppia resilientiksi.

Resilienssi-sana on noussut suomen kieleen vasta viime vuosien aikana. Sana tulee suoraan englannin kielen sanasta ”resilience”, joka viittaa ihmisen kykyyn palautua muutoksista psyykkisesti.

Vaikka resilienssi tuntuisi terminä etäiseltä, on ilmiö luultavasti tuttu. Olet kenties joskus unohtanut kotiavaimet kotiin, jännittänyt uuden työn alkua, saanut kriittistä palautetta tai turhautunut uutta asiaa opetellessasi. Kaikissa näissä tilanteissa – ja isommissakin elämänmuutoksissa – tarvitaan resilienssiä.

”Suomen kielessä ei ole resilienssille hyvää sanaa, ja siksi ilmiötä ei tunnisteta. Mutta tosiasia on, että jo lapsi tarvitsee resilienssiä, kun hän ei pääsekään keinuun ensimmäisenä ja joutuu jonossa kolmanneksi”, Resilienssi arjessa -kirjan kirjoittaja, psykoterapeutti Krisse Lipponen kertoo.

Resilienssi on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Koronaepidemia on Lipposen mukaan ollut suuri haaste kaikkien resilienssille. Jokainen on joutunut miettimään, mitä voi itse tehdä hyvinvointinsa eteen.

Epidemia on kuitenkin osoittanut, että suomalaisille on kykyä selvitä muutoksista ja ylläpitää psyykkistä tasapainoamme vaikeasta tilanteesta huolimatta, Lipponen kertoo.

”Suomalaiset ovat tänä vuonna löytäneet ainakin metsän, sisustuksen, käsityöt ja puutarhan. Se on merkki siitä, että resilienssiä löytyy. Kun emme ole voineet muuttaa koronaa, olemme keskittyneet siihen, mitä voimme tehdä.”

Mistä resilienssissä on kyse? Ota haltuun 6 faktaa

1. Resilienssi voi olla selviämistä myös hyvistä asioista

Resilienssiä tarvitaan niin arjen tiimellyksessä kuin suurissa elämänmuutoksissa, kriiseissä ja traumojen käsittelyssä. Pieni resilienssihaaste voi olla esimerkiksi puhelimen unohtaminen kotiin, suuri resilienssihaaste on esimerkiksi läheisen kuolema.

Myös positiiviset elämäntapahtumat, kuten uuden työn aloitus tai lapsen syntymä, vaativat resilienssiä. Resilienssi on selviämisen ohella kykyä sopeutua ja muovautua uuteen.

”Vaikka lapsen syntymä on kuinka odotettu, se on myönteisellä tavalla haastavaa ja vaatii resilienssiä. Asiat jotka eivät etene totutun kaavan mukaan, vaativat muovautumiskykyä.”

Lue myös: Miten kriisistä selviää ehjin nahoin? Joogaopettaja Noora Lintukangas kertoo, kuinka elämän karikoista pääsee eteenpäin

2. Resilienssi ei tarkoita ongelmien välttelyä

Resilienssi ei tarkoita, etteikö elämässä olisi ongelmia tai vastoinkäymisiä. Päinvastoin, resilienssi tarkoittaa sitä, että hyväksyy elämän epätäydellisyyden ja selviää vaikeuksista huolimatta.

”Resilienssi ei estä vaikeuksia vaan mahdollistaa siirtymisen selviämiseen. Se mahdollistaa, että ikävien tunteiden, kuten sydänsurujen, rinnalla voi olla kaikesta huolimatta asiat ihan hyvin.”

Lue myös: Jo 5 minuutin hengitysharjoitus voi lievittää stressiä ja alakuloisuutta – katso vinkit harjoitukseen

3. Resilientti peilaa vaikeuksia aikaisempiin kokemuksiin

Monesti vaikeassa tilanteessa auttaa, jos miettii aiempia kokemuksiaan vastaavista tilanteista. Onnistumisen kokemukset vahvistavat luottamusta siihen, että voi selvitä jatkossakin.

”Voi esimerkiksi miettiä, miten selvisin opiskelujen aloittamisesta, suhteen päättymisestä, uudesta työpaikasta tai perheen kriisistä. Mikä silloin auttoi? Se kertoo omista voimavaroista ja tukee ajatusta siitä, että olen selvinnyt ennenkin, ehkä selviän nytkin.”

4. Ajan myötä resilienssikin karttuu

Toistuvat vastoinkäymiset muuttuvat elämän mittaan helpommin käsiteltäviksi, koska ihminen kehittää taitoja kohdata niitä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi ongelmanratkaisukyky, joustavuus, itsesäätelykyky ja optimismi. Kaikki nämä kuuluvat resilienssiin.

Joskus elämä koettelee kuitenkin niin, ettei pääse rakentamaan uskoa omaan pystyvyyteensä.

”Välillä elämä on tosi kohtuutonta. Jos haasteita on todella paljon, se syö omaa uskoa selviämiseen”, Lipponen kertoo.

Lue myös Anna.fi: Joustava ja sinnikäs mieli auttaa kestämään vaikeuksia – näin vahvistat resilienssiäsi

5. Resilienssi ei ole yksin selviämistä

Suomalaisilla on vahva yksin pärjäämisen eetos. Sisukkuutta ja yksin pärjäämistä voi helposti erehtyä pitämään resilienssinä, mutta resilienssi on myös taitoa pyytää ja vastaanottaa apua.

”Resilientti ihminen osaa huomata ympäristössään, mistä voisi olla itselle apua.”

Siksi resilienssi ei ole ainoastaan yksilöllistä, vaan koko yhteisöön ja yhteiskuntaan liittyvä asia. Yhteiskunnan tarjoamaa tukea, keskusteluilmapiiriä ja kulttuuria kutsutaan rakenteelliseksi resilienssiksi. Ryhmäresilienssiä on myös työpaikoilla vallitseva selviytymisen ilmapiiri.

”Ryhmäresilienssissä pätee sama kuin yksilötasolla. Osaammeko puhua siitä, missä olemme onnistuneet ja millaisista hankaluuksista olemme selvinneet? Mitä kykyjä löysimme silloin itsestämme ja ympäristöstä? Mitä resursseja saimme silloin esimieheltä, johdolta tai organisaatiolta? Tällä keskustelulla rakennamme uskoa siihen, että voimme selvitä yhdessä oli tilanne mikä hyvänsä.”

Lue myös: Kannattaako äänikirjaa kuunnella lenkillä tai musiikkia työskennellessä? Aivotutkija kertoo, milloin multitaskaus kannattaa – ja milloin ei

6. Resilienssi muovautuu ympäristön ja persoonallisuuden kautta

Osalla on parempi resilienssi kuin toisilla. Tutkimus osoittaa, että resilienssiin vaikuttaa kolme asiaa: geenit, ympäristö ja persoonallisuus. Perimällä on melko pieni rooli, mutta ympäristö ja persoonallisuus voivat olla käänteentekeviä resilienssin kehitykselle.

Ympäristö vaikuttaa yhteiskunnan kulttuurin – kuten Suomessa vallitsevan sisukkuuden eetoksen – kautta tai perheen vaikeuksista selviämiseen liittyvien asenteiden kautta. Mikään ajattelumalli ei kuitenkaan siirry suoraan perheeltä tai yhteiskunnasta lapselle.

”Samassa perheessä kasvavat lapset tulkitsevat ympäristöään eri tavalla, koska heillä on erilaisia persoonallisuuksia. Yksi sisaruksista voi kokea, että häntä kannustettiin pärjäämään ja vanhemmat valoivat uskoa siihen, että kaikesta selvitään. Toinen taas voi kokea, että häneltä vaadittiin selviytymistä.”

Optimistinen persoona tukee resilienssiä, pessimismi puolestaan heikentää sitä. Tutkimus myös osoittaa, että hyvinvoivalla nuorisolla on usein harrastus. Lipponen uskoo, että harrastus voi vahvistaa resilienssiä. Harrastukset ja uuden oppiminen voivat kehittää resilienssiä myös aikuisena.

”Kun vaikka treenaat futista, se on välillä raskasta ja vaikeaa. Kun huomaat selviäväsi haasteista, opit että voit onnistua. Harrastus on mahdollisuus oppia ja kehittyä.”