Kun sodan pelko iskee, kannattaa kastaa kasvot jääkylmään veteen, neuvoo sotilaspastori – myös nämä 8 muuta vinkkiä auttavat

Sotaan liittyy monesti paljon epätietoisuutta, mikä voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Pelkoon tepsivät muun muassa keskusteleminen, kylmä vesi ja hengittäminen, sanovat asiantuntijat. 

Entä jos sota Ukrainasta leviää Suomeen? Mitä jos ydinsota syttyy? Syttyykö kolmas maailmansota? Riittävätkö väestönsuojat? Ukrainan sota on järkyttänyt suomalaisten perusturvallisuutta, ja sodan pelko nousee monen mieleen. Se näkyy kasvaneessa avuntarpeessa.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimeen soitettiin ennätykselliset yli 33 000 kertaa helmikuussa 2022. Näistä reilun 400 syy oli suoraan Ukrainan sota. Järjestön Sekasin Gaming -verkkoyhteisön #ukraina-kanavalle on kertynyt yli 8 000 viestiä Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Sodan pelon lisäämä ahdistus voi heikentää toimintakykyä, pahentaa mielenterveyden ongelmia ja johtaa jopa sairauslomiin, MIELI ry kertoo tiedotteessaan.

Miten sodan pelkoa voisi hallita? Kysyimme asiaa kahdelta asiantuntijalta, joilla on molemmilla kosketuspinta aiheeseen. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate on työskennellyt 15 vuoden aikana useilla eri konflikti- ja kriisialueilla. Henri Kivijärvi puolestaan on toiminut Upinniemen Rannikkoprikaatin ja Merisotakoulun sotilaspastorina yli 14 vuotta.

Lue myös: Sota Ukrainassa herättää huolta, ahdistusta ja pelkoa – miten tunteiden kanssa selviää? Asiantuntijat jakoivat parhaat vinkkinsä

Sodan pelko näkyy varuskunnissa

Kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan 2014, nuori aliupseeri tuli sotilaspastori Henri Kivijärven huoneeseen, veti oven kiinni perässään ja purskahti itkuun. Nyt hän ymmärsi, miksi armeijassa ollaan.

Sodan pelko puskee varusmiesten keskuudessa pintaan usein yksittäisten maailman tapahtumien seurauksena. Niin myös nyt. Henri Kivijärvi kertoo käyneensä Ukrainan sodan sytyttyä varusmiesten kanssa useita kymmeniä keskusteluita, joiden syyksi on joko suoraan tai keskustelun jälkeen paljastunut sodan pelko.

Toisinaan sodan aiheuttamat kauheudet osuvat hyvin lähelle.

”Juttelin hiljattain viikonlopun leirillä erään varusmiehen kanssa, joka oli saanut pari päivää aiemmin viestin, että hänen paras kaverinsa oli kuollut Ukrainassa rintamalla taisteluissa”, Kivijärvi sanoo.

Sotilaspastori Henri Kivijärvi

Sotilaspastori Henri Kivijärvi on huolissaan siitä, miten venäläisvastaisuus nostaa Ukrainan sodan myötä päätään. ”Osa venäjää puhuvista varusmiehistä on suoraan ilmaissut, että heitä pelottaa puhua venäjää muiden asenteiden vuoksi. Puolustusvoimissa on nollatoleranssi vihan lietsomisen suhteen, mutta kun mennään lomille portista ulos, asenteet ovat omiaan ruokkimaan toisiaan. Se on hälyttävä trendi”, Kivijärvi sanoo. Kuva: Puolustusvoimat

Sodan mahdollisuuden käsitteleminen on osa sotilaskoulutuksen etiikkaa, jossa pohditaan sitä, mikä oikeuttaa aseisiin tarttumisen. Koulutus tähtää siihen, että jokaiselle syntyy kyky ja erityisesti halu henkilökohtaisista lähtökohdistaan sitoutua Suomen puolustamiseen.

Moni alokas ei kuitenkaan Kivijärven mukaan ole ajatellut sotaa etukäteen.

”Ylipäätään se mahdollisuus, että sota tulisi ja että aseella ammuttaisiin muuhun kuin tauluun, on osalle aika vaikea, koska se ei sovi siihen maailmaan, jossa varusmiehet ovat eläneet. Heillä ei ole enää juuri kosketuspintaa sotaveteraaneihin. Veteraanien kautta tuli valmis malli käsitellä ja ymmärtää, mitä on olla osa Suomen puolustusvoimia ja asevoimia ja mitä se pahimmillaan tarkoittaa”, Henri Kivijärvi sanoo.

Epävarmoissa tilanteissa tieto ja ennakointi tuovat turvaa

Afganistan, Pakistan, Liberia, Etiopia.

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate on toiminut useilla konfliktialueilla humanitäärisenä avustustyöntekijänä ja avustustyön henkilöstöjohtajana.

Sodan ja sen jälkeisen jälleenrakennustyön aikana työskentely on vaativaa: Erikoislääkäri saattaa päivystää ympärivuorokautisesti, puhelinverkko ei välttämättä toimi. Päätöksiä pitäisi kyetä tekemään nopeasti, vaikka olosuhteet ovat haastavat, ja pelko väkivallasta uhkaa etenkin paikallisia ihmisiä.

Epävarmassa tilanteessa tiedonhankinta on keskeinen tapa pyrkiä takaamaan turvallisuus.

”Avustustyössä teemme jatkuvaa tilannekohtaista analyysiä. Punnitsemme, miten voimme auttaa hädän ja kärsimyksen alla ihmisiä niin, että riskit ovat mahdollisimman pienet, jotta sekä potilaat että työntekijät pysyisivät turvassa”, Konate kertoo.

Linda Konate

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate on johtanut henkilöstöä useilla kriisi- ja konfliktialueilla. Lääkärit Ilman Rajoja on sairaanhoitoon ja humanitaariseen apuun erikoistunut puolueeton kansainvälinen avustusjärjestö. Järjestö toimii myös Ukrainassa ja sen naapurimaissa, jonne järjestö on lähettänyt sairaanhoidon tarvikkeita ja henkilökuntaa. Kuva: Jarkko Mikkonen

Jos herää pelko siitä, että matkan varrelle osuu aseistettu joukko, ei autolla välttämättä voi lähteä matkaan. Esimerkiksi neljä vuotta sitten Afganistanissa työnteko ja eläminen tapahtui yhdessä ja samassa paikassa bunkkerimaisissa olosuhteissa. Kauppaan Linda Konate kertoo poistuneensa kahden kuukauden aikana kaksi kertaa.

Kun Konate oli syksyllä 2021 Etiopiassa, humanitaariselle avulle tarkoitettu lento peruttiin useita kertoja. Maan Tigrayn osavaltiossa on ollut aseellinen konflikti kesästä 2020 lähtien.

”Koneen pitää saada turvallisuusvakuutus. Jos lentoalueella on aktiivisia taisteluita, kone ei voi lähteä matkaan. Myös sääolosuhteet vaikuttavat”, Konate sanoo.

Sodan pelko on luonnollinen tunne, mutta pelko ei saisi lamaannuttaa

Vaikka sota tai sen uhka liittyvät Henri Kivijärven ja Linda Konaten työhön selvästi, vakuuttavat molemmat, etteivät he tunne aktiivista sodan pelkoa. Kumpikin puhuu ammatinvalintakysymyksestä, sitoumuksesta. Omaa työtä ei voi tehdä, jos pelolle antaa vallan.

Konaten mukaan kansainvälinen avustustyöntekijä on myös etuoikeutetussa asemassa, sillä hän voi aina lähteä sota-alueelta pois. Paikallisilla ihmisillä tilanne on toinen.

”Itse saan voimaa siitä, että olen nähnyt, miten vaikeissa tilanteissa ihmiset kykenevät olemaan todella vahvoja ja pystyvät auttamaan toisiaan. Muistutan itseäni siitä, että pahimmissa tilanteissa olen nähnyt ihmisen parhaat puolet”, Konate sanoo.

Pelko on molempien mielestä luonnollinen tunne. Kun maailmassa tapahtuu kauheita asioita, on ymmärrettävää, että pintaan nousee huoli. Sotaan liittyy epävarmuus, tietämättömyys siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi ja kuinka kauan tilanne kestää. Se voi aiheuttaa ahdistusta.

Sotilaspastori Kivijärvi korostaa, että taisteluissa jokaista sotilasta pelottaa. Toimintakykyä ei saisi kuitenkaan menettää.

”Jos ei pelkää yhtään, ei myöskään osaa olla varovainen. Pelon hallinta on sitten toinen asia. Tällä hetkellä ongelmana on, että pelko lamaannuttaa monet täysin. Tämä on yksi koulutuskohteemme Puolustusvoimissa”, Kivijärvi sanoo.

Elämästä on lupa nauttia sodasta huolimatta

Linda Konate ja Henri Kivijärvi alleviivaavat keskustelun merkitystä sodan pelon hallinnassa. Juttelu vertaisten, samoja kokemuksia läpi käyvien kanssa auttaa.  He neuvovat hakeutumaan ammattilaisen pakeille tarvittaessa. Sekä Puolustusvoimat että Lääkärit Ilman Rajoja tarjoaa henkilöstölleen psykososiaalista tukea.

Säännölliset keskustelut tuovat tunteen siitä, että ihmistä ei jätetä yksin ja hänet on kohdattu. Tapaamisten jatkumo antaa helpotusta sodan pelon aiheuttamaan epävarmuuteen, Henri Kivijärvi perustelee.

”Osalla alokkaista on hyvin heikko kyky pukea tunnetta sanoiksi. Keskustelu on yllättävän tukeva lääke. Kun tunteen keskustelee läpi, sitä kykenee hallitsemaan.”

Linda Konaten mukaan on inhimillistä ja ymmärrettävää, että moni suomalainen kokee tällä hetkellä syyllisyyttä siitä, että nauttii elämästä, vaikka toisaalla putoaa pommeja. Jokaisella on kuitenkin lupa tuntea myös iloa, Konate muistuttaa.

”Ehkä tärkein kokemukseni sodasta on ollut se, että vaikka tilanne voi olla vakava, ja siltä se usein myös uutiskuvassa näyttää, elämä jatkuu sodan keskellä. Myös sotaa käyvillä alueilla nauretaan ja pyritään pitämään yhteisöllisyyttä yllä”, Konate sanoo.

Lue myös Seuran juttu: Sodan pelko voi lamaannuttaa – Mikä avuksi, kun ahdistus valtaa mielen? Näin vastaa ja neuvoo mielenterveyden asiantuntija

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kun sodan pelko iskee, kannattaa kastaa kasvot jääkylmään veteen, neuvoo sotilaspastori – myös nämä 8 muuta vinkkiä auttavat

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X