Terveys

Miksi moni uskoo perättömiin terveysväitteisiin? Asiantuntija kertoo, miten kannattaa toimia, jos läheinen hurahtaa terveyshuuhaaseen

Terveyshuuhaa voi olla jopa vaaraksi silloin, kun se estää tai viivästyttää potilasta hakeutumasta tehokkaaseen hoitoon. Miksi perättömiä terveysväitteitä liikkuu netissä niin paljon juuri nyt? 

Välillä sosiaalisessa mediassa leviää toinen toistaan merkillisempiä terveysväitteitä, joissa ei ole mitään perää. Kuka perättömiä terveysväitteitä levittää ja mitä voi tehdä, jos läheinen uskoo tällaisiin väitteisiin? Lääketieteen ­tohtori, professori ­Juhani Knuuti Turun yliopistosta vastaa kysymyksiin.

Lue myös: Sami ja Aki jäivät koukkuun salaliittoteorioihin – mikä sai heidät tulemaan järkiinsä?

1. Miksi moni uskoo perättömiin terveysväitteisiin?

Aiemmin asiantuntijuus perustui koulutukseen ja tieteelliseen tutkimukseen, ja asiantuntijoiden asema yhteiskunnassa oli vankka. Nykyään asiantuntijuutta kyseenalaistetaan yleisesti. Vaikka tiedebarometrin mukaan 90 prosenttia suomalaisista luottaa asiantuntijoihin ja viranomaisiin, luottamuksensa menettäneellä kymmenellä prosentilla on kantava ääni.

Perättömät terveysväitteet eli terveyshuuhaa kiistää yleisesti hyväksytyt suositukset ja viralliset ohjeet. Väitteet pohjautuvat usein yhden ihmisen tai pienen joukon omiin kokemuksiin.

Terveyshuuhaa voi houkuttaa ihmistä, joka kokee, ettei tule terveydenhuollossa kiireen ja resurssipulan vuoksi kohdatuksi ja saa kaipaamansa apua. Huuhaa tarjoaa helppoja ja houkuttelevia ratkaisuja kysymyksiin, joihin tieteellä ei ole varmoja, kysyjää tyydyttäviä vastauksia. Haem­me ja omaksumme mielellämme tietoa, joka tukee aiempia näkemyksiämme asiasta.

2. Missä voi törmätä perättömiin terveysväitteisiin?

Sosiaalinen media on tehokas väylä jakaa sekä luotettavaa että virheellistä tietoa. Se mahdollistaa terveyshuuhaan levittämisen halvalla ja niin nopeasti, ettei kukaan ehdi korjata virheitä.

Potilasyhdistykset jakavat sivuillaan luotettavaa tietoa. Epävirallisissa vertaistukiryhmissä sen sijaan kuka tahansa voi esittää perättömiä väitteitä totuutena. Osa niistä toimii suljetuilla sivustoilla.

Kun hakee netistä tietoa, kannattaa muistaa, että haku­kone ei osaa erotella väärää tietoa oikeasta. Väärää tietoa on liikkeellä varsinkin ravinnosta ja kroonisista perussairauksista.

Lue myös: Nousiko kuume, epäiletkö koronaa? Netissä on sivusto, joka antaa arvion oireista ja hoidosta – näin se toimii

3. Millainen terveyshuuhaa leviää juuri nyt herkästi?

Koronatauti kiinnostaa laajalti. Taudin syntymekanismista, hoidosta ja ylipäänsä olemassaolosta jaetaan runsaasti väärää tietoa.

Terveyshuuhaa kierrättää samoja aiheita, mutta pukee ne uuteen kuosiin. Esimerkiksi rokotevastaisuutta on levitetty jo ennen somea lentolehtisillä ja lehtien mielipidekirjoituksissa.

Jokin aihe herättää keskustelua aina pari kolme vuotta, kunnes se unohtuu. HPV-rokotteen turvallisuudesta väiteltiin vuonna 2013, kun tyttöjen rokotukset alkoivat. Vuoden 2020 ­lopulla keskustelu leimahti uudel­leen, kun somessa esitettiin ­video rokotteen kuvitelluista hai­toista.

4. Kuka levittää terveyshuuhaata ja miksi?

Useimmiten terveyshuuhaan takana on yksittäinen henkilö tai joukko ihmisiä, jotka hyötyvät perusteettomien­ väitteiden levittämisestä taloudellisesti. Heidän sivustoillaan myydään tuotteita tai kursseja, jotka tukevat heidän esittämiään väitteitä.

Terveyshuuhaan levittäjä hakee ja saa itselleen näkyvyyttä, jota hän voi hyödyntää sosiaalisessa mediassa mainostuloina. Osa luo itsestään brändin ja saavuttaa gurun aseman. Gurun maineella on helppo rahastaa.

Joillakin ihmisillä on polttava tarve vastustaa vallalla olevia käsityksiä. Heitä löytyy myös terveydenhuollon ammattilaisista.

5. Voiko väärä tieto tappaa?

Antibioottien korvikkeeksi ja koronan torjuntaan tarjottu hopeavesi ja ihosyöpään markkinoitu musta salva ovat vaarallista huuhaata. Väes­tötasolla niiden haitat ovat kuitenkin vähäisiä.

Terveyshuuhaa on vaarallisinta silloin, kun se estää tai viivästyttää potilasta hakeutumasta tehokkaaseen hoitoon. Huuhaa on saanut syöpäpotilaita kieltäytymään vaikuttavasta hoidosta ja valtimosairaita luopumaan kolesterolilääkkeistään. Tämä on johtanut turhiin kuolemiin.

Terveyshuuhaa voi myös ohjata vanhempia tekemään lastensa terveyteen haitallisesti vaikuttavia ratkaisuja, esimerkiksi kieltämään lasten rokotukset.

6. Miten väärän tiedon erottaa oikeasta?

Jos jokin asia vaikuttaa olevan liian hyvää ollakseen totta, niin se harvoin on totta. Tämä pätee myös terveysväitteisiin. Terveyshuuhaa tarjoaa uutta ja mullistavaa tietoa ja kyseenalaistaa vanhan. Väitteet voivat olla absurdeja, kuten että rokotuksilla halutaan vähentää maailman väkimäärää.

Terveyshuuhaa perustuu usein salaliittoteorioihin, eikä väitteiden taustalla ole tutkittua tietoa. Väitteet voivat olla myös ristiriidassa keskenään, eikä niiden levittäjä kestä ­eikä vastaa kritiikkiin. Jos kummallisia uskomuksia sisältävässä tekstissä on lähde, kannattaa klikata se auki ja tutus­tua siihen.

Tutkimustiedon julkaiseminen on pitkä prosessi, mutta terveyshuuhaa leviää valitettavasti sosiaalisessa mediassa nopeasti.

7. Mitä voi tehdä, jos läheinen uskoo johonkin ihan älyttömään terveysvillitykseen?

Ensimmäiseksi ei kannata sanoa, ­että sinä olet hölmö, kun uskot tuollaista höpöä. Jos ihminen on hurahtanut johonkin, faktoihin vetoaminen vain lisää hänen epäluuloaan virallista tietoa kohtaan. Väärä tieto voi olla jo niin tiukka osa omassa kuplassaan elävän ihmisen identiteettiä, että siitä perääntyminen tuntuu mahdottomalta.

Kannattaa suhtautua toisen mielipiteisiin sallivasti, sillä se lisää luottamusta. Luotettava henkilö ei aja puheellaan omaa etuaan, vaan haluaa toisen parasta. Luotettavan ihmisen on helpompi esittää kysymyksiä, jotka saattavat kääntää toisen pään tai ainakin vähentää hänen vastustustaan. Yksi tapa tehdä tämä on kertoa, miten itse toimisi vastaavassa tilanteessa. Miksi minä otan lapsilleni rokotuksen tai syön lääkärin määräämiä lääkkeitä?

Jokainen päättää hoidostaan ja terveydestään itse. Lääkäri jakaa tietoa, joka voi auttaa potilasta päätöksen­teossa, mutta potilaan valinnanvapauteen ei lääkäri puutu.

Lue myös Anna.fi: Somelääkäri Anni Saukkola on feministi, joka ei käske potilaitaan laihduttamaan: ”Kehotus laihtua ei ole hyvää hoitoa”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 2/2022.