Tunnetko olosi yksinäiseksi? Lue nämä psykologin sanat, jotka tuovat lohtua ja ymmärrystä poikkeukselliseen tilanteeseen

Kun sulkeutuu neljän seinän sisään, mieli voi painua matalaksi. Kysyimme psykologilta, miksi tunnemme yksinäisyyttä. Entä mitä tunteelle voi tehdä?

Koronavirus on sulkenut lähes kaikki suomalaiset koteihinsa. Lukuisat tahot aina tasavallan presidentti Sauli Niinistöstä lähtien ovat viime aikoina muistuttaneet, että vaikka nyt on tärkeää ottaa fyysistä etäisyyttä, samaan aikaan tarvitsemme runsaasti henkistä läheisyyttä.

Kaikille se ei käy sormia napsauttamalla. Fyysinen eristäytyminen voi olla mielelle hyvin raskasta, kertoo etäterapiaa ohjaava psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin.

”Monia on ahdistanut yksin oleminen ja neljän seinän sisään jääminen. Arkipäivän yksinäisyys, jota saattaa kestää hyvin, kun normaalisti asioi ja käy töissä, voi tulla ihan eri tavalla vastaan, kun on totaalisesti eristyksissä”, Martin sanoo.

Yksinäisyys koronan aikaan voi koitua isoksikin ongelmaksi, etenkin ikääntyneillä, jotka eivät osaa käyttää teknologiaa hyödykseen yhteydenpidossa.

Vaikeassa tilanteessa ovat Martinin mukaan erityisesti ikääntyneet, jotka eivät osaa käyttää teknologiaa hyödykseen yhteydenpidossa. Kuva: iStockphoto

Yksinäisyys johtuu oksitosiinin puutteesta

Sosiaalisen kontaktin saaminen on yksi ihmisen perustarpeista. Yksinäisyyden tunne on luonnollinen reaktio, kun toisten ihmisten seuraan ei pääse.

”Ihminen on lajina jäänyt henkiin, koska olemme laumana osanneet selviytyä ja hakea turvaa toisistamme. Lauman ulkopuolelle jääminen ei tunnu luontaiselta, mukavalta eikä turvalliselta.”

Ihminen tarvitsee sosiaalisessa kontaktissa syntyvää oksitosiini-hormonia. Oksitosiini saa aikaan mielihyvää, rauhoittumista ja kiintymystä. Kun oksitosiinin saaminen jää vajaaksi, mieli on herkästi maassa.

”Se, että kokee olevansa tärkeä jollekulle, on elintärkeä tunne. Jos tunnetta ei ihmissuhteissa saa ja jää yksinäiseksi, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen.”

Lue myös: Yksinäisyys ei ole aina ongelma – 10 yksin olemisen upeaa puolta

Yksinäinen voi olla myös yhdessä

Kuka tahansa voi tuntea yksinäisyyttä. Suurimmassa riskissä ovat Martinin mukaan yksin elävät, jotka saavat sosiaalista mielihyvää ainoastaan esimerkiksi työpaikalla ja kaupoissa asioidessa.

Arjessa yksinäisyyttä ei välttämättä huomaa. Kun kalenteri tyhjenee, yksinäisyys voi hiipiä esiin. Erityisen vaikeaa on niillä, joilla ei ole läheisiä, joihin pitää yhteyttä.

”Moni saattaa kokea yksinäisyyden, pelon ja hätääntymisen voimakkaana ihan sen takia, että ympärillä ei ole ihmisiä, jotka voisivat auttaa, jos itse sairastuu. Osalla perhe tarjoaa heti apua, mutta on myös ihmisiä, joilla ei ole sellaisia tukiverkostoja.”

Yksinäisyyttä voi kokea siitäkin huolimatta, että asuu jonkun toisen kanssa yhdessä. Kaikki eivät tunne voimakasta yhteyttä kanssaeläjiinsä. Esimerkiksi teini-ikäisen tärkeimmät kontaktit voivat olla kodin ulkopuolella, ystävissä.

”Realiteetti on, että kaikilla ei ole läheistä, lämmintä ja tunneperäistä suhdetta omiin perheenjäseniinsä. Monilla ystävät ovat luoneet kuulumisen ja kiintymyksen tunnetta. Jos heitä ei ole mahdollisuutta samalla tavalla tavata, se voi olla vaikeaa.”

Lue myös: Tunnetko yksinäisyyttä tai huolestuttaako läheisen yksinäisyys? Etsivä vanhustyö kuuntelee ja auttaa ikäihmisiä

Kaikkiin yksinäisyys ei iske yhtä kovaa

Vaikka yksinäisyys voi vaivata ketä vain, jotkut ovat haavoittuvammassa asemassa kuin toiset. Martinin mukaan ikääntyneiden voi olla nyt vaikeaa pitää yhteyttä muihin.

”Ajattelen vanhempia ihmisiä, joille ei ole niin luontevaa käyttää chat-palveluita ja ylipäätään teknologiaa. Nuoret ovat siinä mielessä paremmassa asemassa, että kynnys käyttää Zoomia, Skypea tai Facetimea on paljon matalampi kuin vanhemmilla. Heille teknologian käyttäminen ei ole välttämättä tullut tutuksi.”

Yksinäisyyden tunteen voimakkuuteen vaikuttaa myös temperamentti. Ulospäinsuuntautunut saattaa kokea suuremman muutoksen arjessaan kuin introvertti, joka pärjää vähemmillä sosiaalisilla kontakteilla.

Haavoittuvimmassa asemassa ovat ihmiset, jotka ovat kokeneet yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia jo ennestään. Ne, jotka ovat jo ponnistelleet yksinäisyydestä eroon, mutta joutuvatkin nyt palaamaan yksinäiseen eloon.

Yksinäisyys voi altistaa stressille, masennukselle ja muille mielenterveyden ongelmille.

”Jos synkkä mieliala alkaa olla jatkuvaa ja vallitsevaa eikä sellaista, että on yksittäinen huono päivä ja sitten olotila helpottuu taas, on hyvä ottaa yhteyttä mielenterveyspalveluihin. Ihmisillä on oikeus hakea apua nyt ihan samalla tavalla kuin muinakin aikoina.”

Läheisten kasvojen näkeminen voi auttaa yksinäisyyden tunteen hellittämiseen.

Läheisten kasvojen näkeminen voi auttaa yksinäisyyden tunteen hellittämiseen.

Anna itsellesi aikaa

Jotta yksinäisyys ei valtaisi mieltä, Martin suosittelee soittamaan ystäville ja läheisille. Paras vaihtoehto on videopuhelu, jossa molemmat osapuolet näkevät toistensa kasvot. Myös nähdyksi tuleminen erittää oksitosiinia ja luo mielihyvän tunnetta.

”On tärkeää pohtia, miten voi kaiken keskellä kurottaa kohti toisia, esimerkiksi soittaa, viestitellä tai ottaa näköviestejä käyttöön. Siitä voi olla valtavan paljon iloa, jos voi vaikka kaukana asuviin lapsiin ja lapsenlapsiin pitää yhteyttä kuvapuheluiden avulla.”

Ikävän tilanteen voi myös kääntää positiiviseksi. Yksinolo voi avata mahdollisuuden tehdä asioita, joita ei normaalisti arjessaan ehdi tehdä.

”Se voi olla joillekin kirjojen lukemista, joillekin käsitöitä ja nyt, kun vielä saa luonnossa liikkua, moni on tukeutunut ulkoiluun. Jotkut tykkäävät katsoa sarjoja ja leffoja, joita ei ole ehtinyt aikaisemmin katsoa.”

Martin suosittelee vähentämään sosiaalisen median käyttöä ja uutisten selaamista. Jatkuva uutisvirta voi aiheuttaa turhaa ahdistusta ja stressiä. Sen sijaan jokainen voisi antaa itselleen aikaa itsensä pohdiskeluun.

”Emme aina välttämättä tarvitse ulkopuolista ratkaisua. On aliarvostettua, että ihminen voi olla omien ajatustensa kanssa. Kerrankin olisi aikaa olla vain ja antaa ajatusten liikkua.”

Lue myös: Pappi Kai Sadinmaa näkee kriisitilanteessa myös toivoa: ”Voimme hiljentyä ja nähdä, mikä on oleellista”

Muista: tämä on väliaikaista

Martin kehottaa ajattelemaan tilannetta positiiviselta kantilta. Jonkun ikävöiminen voi myös lämmittää mieltä.

”Ikävä kertoo rakkaudesta ja kiintymyksestä toisiin ihmisiin ja siitä, ketkä ovat meille tärkeitä. Voisiko näiden tunteiden kohdalla sanoa tärkeälle ihmiselle, että olet minulle tärkeä ja odotan, että me saadaan taas olla yhdessä?”

Sen ajatteleminen, että kaikki ovat tällä hetkellä samassa tilanteessa, voi myös auttaa. Se voi luoda yhtenäisyyden tunnetta. Jokainen voi auttaa toinen toistaan: tarjota apua ja uskaltaa pyytää sitä. Tilanne voi auttaa ihmisiä avautumaan haavoittuvaisuuden tunteistaan.

”Tämä koskee kaikkia ja on kollektiivista. Luulen, että siinä on jotain, joka saattaa meitä kannatella. Ihmiset tulevat ikään kuin pakotetuksi kurottamaan kohti toisiaan.”

Martin muistuttaa myös tärkeästä asiasta: tämä tilanne on vain väliaikainen. 

”Tässä täytyy käyttää harkintaa, järkeä ja älyä. Tämä ei tule kestämään loputtomiin.”

Apua puhelimitse ja verkosta

Apua kaikenikäisille:

  • Espoon kaupungin mielenterveyspalvelut: Puhelinpalvelu (09 8163 1300) on auki arkisin klo 8–16. Espoon kaupungin mielentereveyspalveluista saa apua kaikkiin mielenterveydellisiin ongelmiin.
  • MIELI ry:n Kriisipuhelin: Suomen Mielenterveysseuran Kriisipuhelin (09 2525 0111) on avoinna ympäri vuorokauden. Apua saa kaikenlaisiin kriiseihin ja huoliin.
  • Mielenterveyden keskusliiton neuvonta: Mielenterveyden keskusliitto tarjoaa apua kaikenlaisiin huoliin. Neuvonta-chat on avoinna päivittäin klo 12–18. Puhelinneuvonta (0203 91920) on auki arkipäivisin klo 10–15. Puheluun vastaa mielenterveyden ammattilainen. Vertaistukipuhelin (0800 177599) on auki arkipäivisin klo 10–15. Puheluun vastaa mielenterveysongelmia itse kokenut.
  • Hyvä kysymys: Väestöliiton verkkosivu, jossa on tietoa ja palveluita koronaepidempiaan liittyen kaikenikäisille. Hyvä kysymys -sivustolla on myös chatti, jossa voi ajanvarauksella keskustella koronaviruksesta ja ihmissuhteista asiantuntijan kanssa.
  • Juttukorva: HelsinkiMission Juuttukorva-puhelinpalvelu (045 341 0504) on avoinna arkisin klo 13–15. HelsinkiMission työntekijät vastaavat puheluihin ja keskustelevat aiheesta kuin aiheesta. Tarkoituksena on lievittää kaikenikäisten yksinäisyyttä koronan aikaan.
  • Verkkokriisikeskus Tukinet: MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkopalvelussa voi saada henkilökohtaisen tukihenkilön, osallistua ryhmächatteihin, kahdenkeskisiin chatteihin ja ryhmäkeskusteluihin. Chatit ovat auki ympäri vuorokauden.
  • Kirkon keskusteluapu: Kirkko tarjoaa henkistä ja hengellistä keskustelutukea sekä puhelimitse että verkossa. Päivystävä puhelin (0400 22 11 80) on avoinna päivittäin klo 18–24. Palveleva chat on avoinna arkisin klo 12–20. Eri seurakunnat tiedottavat omista palveluistaan verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.
  • Lyssnande örat: Ruotsinkielistä apua tarjoava HelsinkiMission puhelinpalvelu (045 341 0504) on avoinna ti–to klo 15–17. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia ja anonyymeja. Myöhemmin avataan myös englanninkielinen palvelu.

Apua erityisesti iäkkäämmille:

  • Seniori-info: Helsingin kaupungin neuvontapalvelu ikäihmisille tarjoaa neuvoja arjen haasteisiin. Puhelinpalvelu (09 310 44556) on avoinna arkisin klo 9–18 ja chat arkisin klo 9–15. Palvelussa voi kertoa, jos on huolissaan yli 65-vuotiasta läheisestä tekemällä huoli-ilmoituksen.
  • Aamukorva: Aamukorva tarjoaa keskusteluapua yli 60-vuotiaille aamun varhaisina tunteina. Luottamuksellista keskustelua voi käydä aiheesta kuin aiheesta koulutetun vapaaehtoisen kanssa.
  • Senioripysäkki: HelsinkiMission puhelin (045 341 0506) tarjoaa keskusteluapua yli 60-vuotiaille. Auttajat ovat tavoitettavissa ma–to klo 9–11.

Apua erityisesti nuorille:

  • Nuorten Väestöliitto: Väestöliiton chat-palveluissa 13–19-vuotiaat nuoret voivat keskustella koronaan liittyvistä huolista.
  • Nuorten kriisipiste: HelsinkiMission puhelinpalvelu (045 341 0583 ja 045 855 0945) tarjoaa keskusteluapua kriisityöntekijän kanssa ma–to klo 9–11. Palvelu on tarkoitettu 12–29-vuotiaille nuorille, aikuisille, pareille ja nuorten perheille. Palvelua saa myös ruotsiksi numeroista 045 341 0574 ja 044 765 4487.
  • Nuortennetti.fi: Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin (116 111) on avoinna arkisin klo 14–2 ja la–su klo 17–20. Vapaaehtoinen vaitiolovelvollinen päivystäjä keskustelee mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta. Verkkosivuilla on myös chat-palveluita, jotka ovat auki su–ke klo 17–20, ja ajanvarauschat, jossa voi keskustella vapaaehtoisen kanssa itselle sopivaan aikaan.
  • Sekasin-chat: MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ja Punaisen Ristin koordinoima chat on tarkoitettu 12–29-vuotiaille. Usean eri järjestön ammattilaiset eri ammattialoilta ja koulutetut vapaaehtoiset ovat chatissa paikalla arkisin klo 9–24 sekä la–su klo 15–24.
  • Sekasin Gaming: Videopeliyhteisöille suunnitellussa Discord-sovelluksessa toimiva Sekasin Gaming on avoinna ympäri vuorokauden. Moderoidulla kanavalla voi jutella anonyymisti eri alojen ammattilaisten ja muiden suomalaisten nuorten kanssa.
  • Nyyti ry: Valtakunnallinen yhdistys Nyyti ry järjestää koronaepidemiaan liittyviä chatteja torstaisin klo 18–20 ja tiistaisin klo 15–17. Ryhmämuotoisessa chatissa jutellaan erilaisista opiskelijan arkea ja elämää koskettavista aihepiireistä yhdessä Nyytin vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa.
  • Tyttöjen talo: Helsingin ja Espoon Tyttöjen talot toimivat tukena kaikille 10–29-vuotiaille tytöksi tai naiseksi identifioituville ja tyttöyttä itsessään pohtiville. Talot tarjoavat nyt apua chatin, puhelimen, videoyhteyden ja somekanavien kautta.
  • Poikien talo: Sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä tekevä Poikien talo on avannut alle 30-vuotiaille tarkoitetun chatin, puhelimen ja video-yhteyden, joissa voi jutella talon työntekijöiden kanssa. Poikien talo tekee töitä 10–28-vuotiaiden poikien ja nuorten miesten tukemiseksi sukupuolen moninaisuuden huomioiden.
  • Poikien puhelin: Väestöliiton auttava puhelinpalvelu (0800 94884) on suunnattu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille. Puheluihin vastaa aikuinen, koulutettu mieshenkilö arkisin klo 13–18. Verkossa voi myös chattailla Poikien puhelimen työntekijän kanssa luottamuksellisesti ja nimettömästi ma–to klo 13–18 ja pe klo 13–15.
  • Netari.fi: Pelastakaa lapset tarjoaa digitaalisen nuorisotalon, jossa voi keskustella muiden nuorten ja luotettavien aikuisten kanssa mieltä askarruttavista asioista. Netarin erilaiset chat-palvelut ovat auki sunnuntaista torstaihin.

Lähteet: HS.fi ja palveluiden verkkosivut.

Lähteet: Lääkkeitä yksinäisyyteen

Avainsanat

Keskustelu

Monta vuotta yksin asuvana ja työstä burnoutin jälkeen eläkkeelle päässeenä totean yksinäisyyden olevan oven takana.
Luonne määrää jäätkö surkuttelemaan ja kärsitkö yksinäisyyttä.
Tässä tilanteessa jokaisella on mahdollisuus opetella kerrankin olemaan paikoillaan ja yksinkin.
Vanhemmiten se aika vääjäämättömästi on kohdalla tavalla tai toisella.
Elämä ei ole pelkkää auringonpaistetta ja hyviä ystäviäkään aina.
Sen kanssa on opittava elämään ja epämukavaa oloansakin sietämään.
Ulkopuolista apua löytyy, mutta se on kuin kannettu vesi kaivoon.
Auttaa hetken.
Kukaan ei jaksa sinya loputtomiin kuunnelle ja pystyssä pidellä.
Itsestä vahvuus yksinoloon ja elämiseenkin on löydyttävä.
Käyttäkää tämä aika itsenne kanssa elämiseen ja ilon löytymiseen muustakin kuin seuraelämä ja jatkuvat menot.
Omilla jaloilla seisomiseen ja luonteen vahvistumiseen.
Teet palveluksen paremmalle tulevaisuudellesi ja pärjäät lopun elämää yksinkin ja ilman aidan tolppiakin.

Kommentoi juttua: Tunnetko olosi yksinäiseksi? Lue nämä psykologin sanat, jotka tuovat lohtua ja ymmärrystä poikkeukselliseen tilanteeseen

Vastaa käyttäjälle Antrovertti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X