Työskentely seisten on hyväksi, kunhan sen tekee oikein – ”Jos istuminen tappaa, niin tekee myös jatkuva seisominen”
Työskentely seisten on yleistynyt viime vuosina. Mutta onko seisomisesta hyötyä, jos seisoo vinosti, nojaa pöytään tai jos ei ole säädettävää pöytää? Työfysioterapeutti kertoo.
Istuminen tappaa, uutisoitiin viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen työfysioterapeutti Susanna Aallolla riitti töitä.
”Asiakkaat soittivat minulle ja valittivat kipeitä lonkkia ja turvonneita nilkkoja. Kysyin, mitä he olivat tehneet. He vastasivat, että he ovat päättäneet tehdä töitä seisten. Silloin täytyi todeta, että jos istuminen tappaa, niin tekee myös jatkuva seisominen”, Aalto nauraa.
Työskentely seisten on yleistynyt viime vuosina. Yhä useampi etätyöntekijä hankkii työpöydäkseen sähköpöydän tai rakentaa korkean työtason milloin mistäkin, esimerkiksi silityslaudasta. Työskentely seisten virkistää mieltä ja pistää veren ja aineenvaihdunnan liikkeelle.
Mutta vain harva pystyy seisomaan koko työpäivää, eikä se kannatakaan.
”Töitä voi tehdä pieniä hetkiä seisten. Tärkeintä työasennossa on asennon vaihtelu. Mikään asento ei ole hyväksi pitkiä aikoja.”
Susanna Aalto kertoo, millainen on hyvä seisoma-asento, ja jakaa vinkkinsä työpäivän jaksottamiseen seisomisen ja istumisen välillä.
Työskentely seisten – muista nämä 3
Seisoma-asennossa yleinen virhe on nojata toiseen lonkkaan, jolloin seurauksena on usein lonkkakipuja. Hyvässä seisoma-asennossa paino jakautuu tasaisesti molemmille jaloille.
Jos paino tahtoo huomaamatta siirtyä yhdelle puolelle, voi kokeilla seistä tavallista seisoma-asentoa leveämmässä asennossa. Toinen vaihtoehto on ottaa toisella jalalla pieni askel eteen. Kun jalkojen välillä pitää hieman etäisyyttä, paino pysyy helpommin molemmilla jaloilla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asentoon täytyisi lukittua. Painoa voi siirtää hiukan jalkojen välillä keinumaisin liikkein. Keinuttelu on terveellistä kehoa aktivoivaa liikehdintää.
Jalkojen lisäksi kannattaa huomioida käsien asento. Hyvässä työasennossa kädet ovat aina 90 asteen kulmassa ja käsivarret saavat riittävästi tukea pöydästä. Seiso siis vartalo lähellä työpöytää ja säädä työpöytä sellaiselle tasolle, että kädet lepäävät työtasolla rennosti.
Säädettävä sähköpöytä on hienosäätöön kätevin vaihtoehto, mutta tarvittaessa pöytien korkeutta voi säätää myös kirjapinoilla silityslaudan päällä tai erilaisilla telineillä, jotka korottavat kannettavan tietokoneen korkeammalle tasolle. Näissä ratkaisuissa on kuitenkin usein ongelmana, etteivät käsivarret saa tarvittavaa tukea. Seurauksena voi olla esimerkiksi niskakipua.
Seisoma-asennossa ei kannata viipyä kauan
Monet kuvittelevat, että seisoma-asennossa täytyy pysyä orjallisesti koko päivän. Näin ei ole. Seisoma-asennossa on hyvä viipyä hetken, puolesta tunnista 45 minuuttiin.
Jos vartalo alkaa vetelehtiä levottomasti, on aika vaihtaa asentoa. Yleisiä merkkejä väsymisestä ovat heikko ryhti ja kyynärpäiden nojaaminen työtasoon.
”Kun roikut työpöydän ääressä kuin baaritiskillä, se on merkki siitä, ettei enää kannata seistä.”
”Kun roikut työpöydän ääressä kuin baaritiskillä, se on merkki siitä, ettei enää kannata seistä.”
Susanna Aalto suosittelee asiakkailleen työpäivän rytmittämistä seisoma- ja istuma-asentojen mukaan.
Esimerkki hyvästä istuma- ja seisoma-asentojen päivärytmistä:
- Aloita päivä seisomalla. Seisoma-asento herättelee aamupöperöisen kropan ja pistää nivelten ja selkärangan aineenvaihdunnan liikkeelle. Seiso puolesta tunnista 45 minuuttiin. Siirry sitten istumaan.
- Siirry taas seisoma-asentoon noin puoli tuntia ennen lounasta. Jätä pöytä korkeaan asentoon lounastauon ajaksi.
- Kun palaat lounaalta, seiso hetki. Istu alas iltapäiväksi.
- Juuri ennen kuin lopetat päivän työt, nouse vielä kerran seisoma-asentoon. Jätä pöytä pystyasentoon seuraavaa aamua varten.
Lue myös: Teetkö töitä sängyssä? Nämä 5 asiaa psykologi ja fysioterapeutti haluavat sinun tietävän
Seisoma-alusta voi tehdä seisomisesta helpompaa
Korkean työtason lisäksi työntekoon seisoma-asennossa ei tarvita sen kummempia välineitä. Tarjolla on kuitenkin monenlaisia seisoma-alustoja, kuten mattoja ja aktivointilautoja. Näistä voi olla hyötyä erityisesti säännöllisessä seisomatyössä.
Seisoma-alustojen idea on se, että ne pehmentävät tuntumaa jalkojen alla. Siten ne vaimentavat kovan seisomatason, eli lattian, lannerankaan ja jalkoihin kohdistamaa kuormitusta. Aktivointilaudat ohjaavat kehoa pieneen liikkeeseen, mikä pitää verenkierron ja aineenvaihdunnan käynnissä.
Korkokengät ovat ehdoton ei seisomatyössä
Työtä voi tehdä seisten yhtä hyvin joko kengät jalassa tai ilman kenkiä, sukkasiltaan tai paljain jaloin. Ihan miten parhaalta tuntuu.
Ainoa ehdoton ei ovat korkokengät, joissa kehon paino siirtyy voimakkaasti päkiöille. Korkokengillä kehon lihakset väsyvät helposti liiallisesta rasituksesta, mikä voi johtaa erilaisiin kipuihin selästä saakka, mutta erityisesti jalkapöytien sekä koko nilkan alueelle.
Jos käytät aktiivisesti korkokenkiä, jätä ne työnteon ajaksi sivuun odottamaan seuraavaa taukoa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Työskentely seisten on hyväksi, kunhan sen tekee oikein – ”Jos istuminen tappaa, niin tekee myös jatkuva seisominen”