Uupumus vaivaa yhä useampaa nuorta naista – monella on taustalla koulukiusaamista ja oppimisvaikeuksia

Uupumus, joka voi ilmetä esimerkiksi vatsakipuina, väsymyksenä ja pitkittyneenä stressinä, vaivaa yhä useampaa nuorta naista. Miksi niin moni nuori nainen uupuu?

Uupumus sävyttää monen kouluikäisen tai vasta työelämän aloittaneen nuoren naisen elämää.

THL:n teettämän kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka viides yläastetta ja lukiota käyvistä tytöistä kertoo olevansa uupunut.

Lue myös: Tunnista uupumuksen merkit ajoissa

Kelan sairauspäivärahatilastot puolestaan kertovat, että 16–34-vuotiaat naiset jäävät pitkälle sairauslomalle eniten mielenterveydellisistä syistä. Ennen tätä fyysiset vammat olivat yleisin syy jäädä yli kymmenen päivän mittaiselle sairauslomalle.

Uupumus piiloutuu usein tilastoissa muiden mielenterveydenhäiriöiden alle, koska sille ei ole omaa sairauspäivärahaan oikeuttavaa diagnoosia. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat olleet naisilla jyrkässä nousussa vuodesta 2016.

Miksi nuoret naiset uupuvat yhä enemmän?

Uupumus vaivaa erityisesti nuoria alle 30 vuotaita naisia.

Uupumus vaivaa erityisesti nuoria alle 30-vuotiaita naisia.

Tytöt stressaavat ja pojat eivät välitä

Poikien ja tyttöjen tavoissa käsitellä stressiä on suuria eroja.

Tytöistä yli neljäsosa tuntee riittämättömyyden tunteita. Heillä on kovat tavoitteet, he pänttäävät hiki päässä ja vertailevat arvosanojaan muihin. Kun kaikki ei menekään täydellisesti, nuori kokee, ettei hän ole tarpeeksi hyvä ja uupuu.

Pojat sen sijaan ottavat opinnot selvästi vähemmän vakavasti. He raportoivat vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä, että he pitävät opintojaan merkityksettöminä ja suhtautuvat kyynisesti koulua kohtaan.

”Pojat näkevät usein epäonnistumisen syyn tulevan ulkopuolelta, kun taas tytöt ottavat epäonnistumiset itseensä. Se vaikuttaa itsetuntoon ja identiteettiin ja mahdollisesti myös nuoren tulevaisuuteen”, kasvatustieteen professori ja tutkija Katariina Salmela-Aro kertoo.

Myös työelämässä naiset uupuvat enemmän kuin miehet.

Kelan sairauspoissaolotilastoja tutkimalla selviää, että naiset ovat miehiä useammin sairauslomalla mielenterveydellisistä syistä. Tämä voi selittyä osittain sillä, että miehet eivät mene yhtä usein lääkärille kuin naiset.

Voi siis olla, että miehetkin uupuvat, mutta he eivät hae ongelmaan apua, ja siten se ei näy tilastoissa.

Lue myös: Unelma omasta leipomosta muuttui painajaiseksi, 80 tunnin työviikko poltti nuoren yrittäjän loppuun

Uupumus näkyy tytöissä itsekritiikkinä ja riittämättömyyden tunteena.

Uupumus näkyy tytöissä itsekritiikkinä ja riittämättömyyden tunteena.

Uupumus alkaa usein koulua vaihtaessa

Suurinta riskiaikaa uupumiselle ovat koulutukselliset siirtymävaiheet, kuten yläasteen loppu ja lukio tai ammattikoulu.

”Lukion aloittavalle nuorelle tulee usein yllätyksenä, että lukio on aika vaativa paikka. Uuden koulun aloittaessa kannattaa varmistaa, että voimavarat riittävät ja palautumiselle on aikaa”, Salmela-Aro sanoo.

Peruskoulun lopussa nuorta kehotetaan miettimään tulevia opintoja ja ammattia. Tulevaisuuden ajatteleminen voi tuntua nuoresta ahdistavalta.

Neljännes viimeisen lukiovuoden opiskelijoista ei tiedä, mitä haluaa tehdä valmistuttuaan. Välivuodet ovat yhä yleisempiä. Noin joka kolmas ylioppilas haluaa lukion jälkeen pitää välivuoden.

Viimeisimmät koulutusuudistukset ovat kiristäneet entisestään nuorten uravalintaan kohdistuvia paineita ja aikaistaneet sitä hetkeä, jolloin täytyy suunnitella jatko-opintoja.

Vuodesta 2016 osa yhteishaun opiskelupaikoista on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa tavoitteleville. Alaa on siis vaikeampi vaihtaa myöhemmin, eikä eri opintoja voi lähteä kokeilemaan samalla tavalla kuin ennen.

Vuonna 2020 voimaan tuleva pääsykoeuudistus puolestaan määrää, että korkeakoulujen täytyy hyväksyä yli puolet opiskelijoistaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Tämän seurauksena nuoren täytyy pohtia entistä tarkemmin kurssivalintojaan ja panostaa opintoihin jo lukion ensimmäisenä vuonna.

Uupumus saattaa olla seurausta kiusaamisesta tai oppimisvaikeuksista kouluaikoina.

Uupumus voi juontua lapsuuden ongelmista

Lapsuuden rankat kokemukset voivat altistaa nuoren mielenterveyden oireilulle.

”Koulukiusaaminen ja oppimisvaikeudet ovat kouluajan mielenterveyden riskitekijöitä. Myös muut lapsuuden psyykkiset ja sosiaaliset olosuhteet, kuten kotiolot, ovat merkittävässä roolissa masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden puhkeamisessa”, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa sanoo.

Negatiiviset kokemukset kolhivat nuoren itsetuntoa ja voivat varjostaa nuoren elämää vielä pitkään lapsuus- ja nuoruusajan jälkeen. Jos nuori on koulussa itselleen armoton ja tavoittelee aina vain parempia arvosanoja, suorittaminen saattaa jatkua myös työelämässä.

Vanhemman tai opettajankin uupumus voi myös vaikuttaa nuoren taipumukseen uupua. Jos vanhempi on uupunut tai masentunut, on todennäköisempää, että nuori myös itse uupuu.

Jos uupumusta ei hoideta ajoissa, se voi muuttua masennukseksi.

Asiantuntijat kuitenkin korostavat, että lapsuuden vaikeudet eivät automaattisesti johda pitkäaikaiseen uupumukseen tai masennukseen. Puhumalla ja menemällä ongelman juurille, kaikista vaikeista kokemuksista on mahdollista päästä ylitse.

Lue lisää nuorten uupumuksesta Kotilieden numerosta 11/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Keskustelu

Kommentoi juttua: Uupumus vaivaa yhä useampaa nuorta naista – monella on taustalla koulukiusaamista ja oppimisvaikeuksia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X