Miksi ymmärrämme toisia ihmisiä niin helposti väärin? Asiantuntija listaa 5 kommunikaation sudenkuoppaa – ja kertoo, mikä tilanteessa auttaa

Se, että ymmärrämme toisemme väärin, on yksi maailman isoimmista ongelmista, ajattelee väärinymmärryksiä tutkinut Arto Mustajoki. Nyt hän kertoo, miten voisimme oppia ymmärtämään toisiamme paremmin.

Emeritusprofessori Arto Mustajoki on peruuttamassa pois parkkiruudusta. Autossa hänen vieressään istuu tytär, joka tokaisee: ”Anna mennä.” Mustajoki meinaa painaa kaasua, mutta viime hetkellä tajuaa, että on tulkinnut tyttären sanat väärin. Tytär tarkoittikin, että Mustajoen pitäisi antaa auton taakse ilmestyneen kävelijän mennä ensin. Kyseessä oli siis väärinymmärrys. Sellaisia tapahtuu jatkuvasti.

Toisinaan ne ovat arkisia kömmähdyksiä, toisinaan ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita, toisinaan selkkauksia ihmisten välillä. Väärinymmärrykset ovat kuitenkin niin yleisiä, että Arto Mustajoki näkee yhdeksi ihmiskunnan suurimmista ongelmista sen, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Hän on viime vuodet tutkinut ihmisten välistä vuorovaikutusta ja väärinymmärryksiä.

”Koko nykyinen maailma perustuu ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Sen takia on hyvin olennaista, miten me ymmärrämme toisiamme ja miten pystymme kertomaan omista asioistamme muille niin, että muut ymmärtävät meitä. Koko maailma rakentuu sen varaan, että ymmärrämme toisiamme”, Mustajoki kertoo.

Jotkut tutkijat ajattelevat, että täydellinen ymmärtäminen on mahdotonta. Väärinymmärryksiä aiheutuu muun muassa siksi, että aivot tulkitsevat asioita väärin, ihmiset ymmärtävät sanat eri tavoilla tai tulkitsemme toisten eleitä ja ilmeitä vinosti. Millä tavoin kieli aiheuttaa väärinymmärryksiä välillemme? Entä kuinka voisimme oppia ymmärtämään toisiamme paremmin ja saamaan toiset kuulemaan, mitä haluamme sanoa?

Lue myös: Tiedätkö, mitä emojit tarkoittavat? Testaa, tunnetko emojit, jotka helposti tulkitaan väärin!

5 tapaa, joilla puhe aiheuttaa väärinymmärryksiä ihmisten välille

1. Emme osaa sanallistaa itseämme tarkasti

Kaikki kommunikaation vaiheet sisältävät riskejä ja mahdollisuuden väärinymmärtämiselle.

”Ensimmäinen riski on siinä, kun yritämme pukea sanoiksi omia ajatuksiamme. Olemme ajatustemme ilmaisemisessa aika epämääräisiä. Erityisesti tunnepuolelle mentäessä meidän on vaikea eritellä tarkkaan, mikä tunne on nyt päällä. Kielessä on vähemmän sanoja kuin meillä on päässä ajatuksia”, Mustajoki sanoo.

2. Sanoilla on monia merkityksiä

Myös yksittäiset sanat voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä. Selkeimpiä tapauksia ovat sanat, jotka tarkoittavat kahta eri asiaa. Vuori voi olla luonnossa tai kankaassa, mutta joskus voi olla hetkellisesti epäselvää, kummasta on kyse.

Vaarallisempana Mustajoki pitää tapauksia, joissa sama sana tulkitaan eri tavalla.

”Jos sanotaan ’kannatan demokratiaa”, mitä demokratia oikeastaan tarkoittaa puhujalle? On aika varmaa, että toinen ymmärtää sanan ainakin vähän eri tavalla. Tai jos kotona sovitaan tasapuolisesta työnjaosta, mitä se tasapuolinen työnjako tarkoittaa? Mitä se tarkoittaa toiselle puolisolle ja mitä toiselle?”

Liukumat merkityksissä voivat aiheuttaa sen, että sanat saavat aikaan täysin erilaisia mielikuvia. Loma voi merkitä toiselle aurinkomatkaa Espanjassa ja toiselle mökkireissua järven rannalla. Jos yksi pyytää tuomaan lehden kaupasta, toinen voi tuoda Helsingin Sanomat, vaikka pyytäjä olisi halunnut Ilta-Sanomat.

”Meille tulee sanoista mieleen erilaisia assosiaatioita. Vaikka ne voivat olla vain hetkellisiä, ne voivat vaikeuttaa kuuntelua, koska meille tulee hetkeksi mieleen muita asioita. Vastaanottokeskuksemme ei toimi pieneen hetkeen. Se voi olla vaarallista ymmärtämisen kannalta.”

Lue myös Anna.fi: Jussi Chydenius uudessa liitossa vaikean eron jälkeen: ”Nyt tiedän, kuinka helppoa on ymmärtää toinen väärin”

3. Kielen rakenteet ovat monitulkintaisia

Kielen rakenteet voivat olla monitulkintaisia. Genetiivirakenne ”puheenjohtajan valinta” voi tarkoittaa, että valitaan puheenjohtaja tai puheenjohtaja on valinnut jotakin. Monesti merkitys selviää kontekstista, mutta ei aina.

”Jos sanon esimerkiksi ’osta espanjalaisia omenoita ja banaaneja’, kuulija ei välttämättä tiedä, tarkoitanko espanjalaisia omenoita ja mitä tahansa banaaneja vai espanjalaisia omenoita ja espanjalaisia banaaneja.”

Rakenteisiin liittyvät väärinymmärrykset herättävät toisinaan myös hilpeyttä. ”Metsästäjän ampuminen herätti pahennusta” -tyyppisiä kielikukkasia nostetaan lehtien palstoille. Huumori kukkii, koska otsikon voi tulkita joko siten, että metsästäjä ampui tai metsästäjä ammuttiin.

Lue myös: Ihmiset näkevät väärin, kuulevat väärin, ymmärtävät väärin – näin voit kehittää tilannetajuasi

4. Vihjepuhe aiheuttaa väärinymmärryksiä

Kommunikointi ei ole aina suoraa, vaan viestit verhotaan toisinaan epäsuoraan muotoon.

”Joskus vihjepuhe on selkeää. Jos vanhempi sanoo lapselle, että roskis on täynnä, se on vinkki siitä, että roskis pitää tyhjentää. Se on ymmärrettävää. Tai jos sanotaan, että auto on likainen, se on vihje siitä, että auto pitäisi pestä.”

On myös tilanteita, joissa toisen voi olla vaikea ymmärtää, mitä todellisuudessa tarkoitamme, jos emme ilmaise itseämme suorin sanoin. Jos aviopuoliso toteaa toiselle, että Virtasille on syntynyt kolmas lapsi, puoliso ei välttämättä ymmärrä, että toinen yrittää kysyä, pitäisikö meidänkin suunnitella lasten hankkimista.

Vihjepuhe on epätarkkaa myös siinä mielessä, että se ei sisällä informaatiota esimerkiksi siitä, miten tärkeänä puhuja pitää asiaa. Auto on likainen -toteamus ei kerro sitä, kuinka nopeasti puhujan mielestä auto pitäisi pestä. Jos tulee jotakin tärkeämpää, pitääkö tärkeämpi asia siirtää? Onko auto ehdottomasti pestävä juuri tänään?

5. Tulkinta ja oletukset johtavat harhaan

Ongelmia aiheuttaa myös se, että jokainen kuulija tulkitsee kuulemaansa omien kokemustensa läpi. Kuultu yhdistetään omaan maailmankuvaan ja tietämykseen. Kaikkien taustatiedot eivät kuitenkaan ole samanlaisia.

Liian usein sorrutaan kuvittelemaan, että toiset tietävät samat asiat kuin itse tietää. Jos puhuja tietää, kuka on Englannin pääministeri, hän helposti olettaa, että kaikki muutkin tietävät.

”Maailmankuvien erot näkyvät esimerkiksi silloin, kun asiantuntija puhuu maallikolle. Silloin tulee helposti käytettyä sellaisia ilmauksia, jotka eivät ole kuulijalle tuttuja, koska ne ovat puhujalle arkipäivää. Lääkäreitä opetetaan puhumaan potilaille siten, että nämä ymmärtäisivät. Se on kuitenkin vaativaa, koska potilaat tietävät hyvin erilaisia asioita ja jokaiselle pitäisi puhua yksilöllisesti. Lääkärin pitäisi vaistota, miten juuri tälle potilaalle pitää puhua.”

Lue myös: Riitele rakentavasti ja vältä väärinkäsitykset – älä sorru näihin virheisiin parisuhteessa

Miten voisimme oppia ymmärtämään toisiamme paremmin?

Väärinymmärryksiä ei voi välttää kokonaan. Sen oivaltaminen voi auttaa kommunikoimaan toisten kanssa selkeämmin. Kun ymmärtää, että vuorovaikutuksessa voi olla ryppyjä, voi yrittää opetella viestimään siten, että toisen ei tarvitse arvailla, mitä puhuja on tarkoittanut.

”Ei ole olemassa mitään yhtä temppua, jolla ihminen hallitsee kaikki vuorovaikutustilanteet. Kukaan ei pysty siihen. Me olemme hyvin erilaisia. Joku on kuin kala vedessä isossa seurassa, ja jotkut osaavat pitää hienoja puheita. Pitää vain hyväksyä, että jokaisella meistä on erilaisia puutteita käydä vuoropuhelua. Pitää olla kärsivällinen ja suvaitsevainen itselleen ja muille siinä, miten selviytyy erilaisissa tilanteissa”, Mustajoki sanoo.

On olemassa erilaisia pieniä keinoja, joiden avulla on mahdollista oppia ymmärtämään toisia paremmin ja saamaan viesti perille selkeämmin. Kokeile esimerkiksi näitä:

1. Kysy, mitä toinen tarkoittaa

Sanat voivat tarkoittaa erilaisia asioita. Toinen voi tarkoittaa jollakin asialla aivan eri asiaa kuin miten kuulija sen tulkitsee. Aina voi kysyä täsmennystä, jos ei ymmärrä, mitä puhuja tarkoittaa. Myös yhteisistä asioista sopiessa kannattaa varmistaa, että keskustelukumppani on ymmärtänyt samalla tavalla sen, mitä on lyöty lukkoon.

2. Mukauta puhettasi tilanteen mukaan

Ihmiset ovat erilaisia ja tietävät eri asioita. Myös vuorovaikutustilanteet eroavat toisistaan. Siksi on tärkeää mukauttaa puhetta sen mukaan, kenelle puhuu. Monesti osaamme automaattisesti puhua lapselle eri tavalla kuin aikuiselle. Työhaastattelussa puhumme eri tavalla kuin kavereiden kesken. Silti helposti yliarvioimme tai aliarvioimme sen, mitä toiset ihmiset tietävät. Toista ihmistä ei koskaan pidä pitää tyhmänä sen takia, että hän ei tiedä jotakin samaa asiaa kuin puhuja.

3. Hyödynnä minä-viestintää

Minä-viestintä on hyvä keino viestittää esimerkiksi puolisolle tai perheenjäsenelle omista tunteista ja toivomuksista. Toisen ihmisen on helpompi vastaanottaa se, mitä toinen sanoo, jos hän kokee, että häntä ei syyllistetä. Sinä-viestintää kannattaa yrittää välttää. ”Sinä et koskaan siivoa täällä” on esimerkki syyllistävästä sinä-viestinnästä. Kuulija voi olla vastaanottavaisempi, jos sanottavansa muotoilee esimerkiksi: ”Minua harmittaa, kun sinä et siivoa täällä”.

Arto Mustajoen kirja Väärinymmärryksiä (Gaudeamus) ilmestyi elokuussa. 

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Miksi ymmärrämme toisia ihmisiä niin helposti väärin? Asiantuntija listaa 5 kommunikaation sudenkuoppaa – ja kertoo, mikä tilanteessa auttaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X