Terveys

D-vitamiini on elintärkeä, mutta luultavasti kärsit sen puutteesta – näin selvität oman tarpeesi

D-vitamiinin puute on varsin yleinen tila, joka on korjattavissa D-vitamiinilisällä. Jos oma lisävitamiinin tarve mietityttää, asian voi tarkistaa helposti verikokeen avulla.

D-vitamiini on elintärkeä, mutta 26 suomalaisista prosenttia miehistä ja 21 prosenttia naisista kärsii selvästä D-vitamiinin puutteesta. Luuston kannalta veren sopiva D-vitamiinipitoisuus on 75–80 nanomoolia litrassa tai tämän yli, kun taas 40–50 nanomoolia litrassa kertoo jo selkeästä puutoksesta.

Lue myös: Vitamiinit ja hivenaineet – sinäkin saatat kärsiä tämän vitamiinin puutteestaa

Hälyttävää onkin, että vain kuudesosa suomalaista saa niin paljon D-vitamiinia, että määrä veressä on riittävä. Moni kärsii vähintään lievästä puutoksesta.

D-vitamiini: Nämä tekijät altistavat puutokselle

Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja, dosentti Kristina Hotakainen sanoo, että tietyt ryhmät kärsivät D-vitamiinin puutteesta toisia todennäköisemmin. Lisälle voi olla tarvetta, jos on ikääntynyt, kasvava tai jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen tai erityisruokavalio. Pilvinen kesä vaikuttaa D-vitamiinin saantiin heikentävästi. Myös tumma ihonväri altistaa D-vitamiinin puutteelle, samoin ylipaino ja raskaus.

Tämän lisäksi D-vitamiinin imeytymisessä on paljon henkilökohtaisia eroja, joten aina pelkkä monipuolinen ruokavalio ei varmista D-vitamiinin riittävää saantia. Luontaista D3-vitamiinia on elintarvikkeista merkittävästi vain kalassa. D₂-vitamiinia on runsaasti esimerkiksi kantarelleissa. Suomessa D3-vitamiinia lisätään lisäksi nestemäisiin maitovalmisteisiin ja levitettäviin rasvoihin.

D-vitamiini kannattaa napsia ruoan lisäksi purkista.

Puutosoireet

D-vitamiinin puutos ei välttämättä paljastu lyhyellä aikavälillä mistään oireista, mutta pitkällä aikavälillä se voi altistaa infektioille, lihasheikkoudelle, sydän- ja verisuonitaudeille, masennukselle, lapsilla riisitaudille ja ikääntyvillä osteoporoosille.

”D-vitamiini vaikuttaa 300:an geeniin, joten puutteella voi olla paljon muitakin mahdollisia vaikutuksia,” Kristina Hotakainen toteaa.

D-vitamiinin mittaus verestä

Jos oma D-vitamiinin saanti huolettaa, pitoisuuden voi mitata verikokeella. Verikokeita ei käytännössä tehdä julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa automaattisesti, vaan testiä täytyy osata itse pyytää.

Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että mittaus maksetaan itse ja teetetään yksityisellä terveysasemalla. Hintaa mittaukselle tulee noin 40–80 euroa. Mittauksia saatetaan mainostaa syksyisin erilaisin tarjouksin, joten silloin sen voi saada hieman tavallista edullisemmin.

”Mittausten ongelma on siinä, että eri laboratoriot antavat eri tuloksen. Näin ollen eri laboratorioiden tulokset eivät sellaisenaan ole vertailukelpoisia,” Hotakainen muistuttaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos veren D-vitamiinipitoisuutta halutaan seurata, mittaukset on parasta tehdä samassa laboratoriossa.

D-vitamiini: Suositus riippuu iästä

THL suosittelee, että kasvuikäiset nauttisivat ympäri vuoden 7,5 mikrogramman D-vitamiinilisän päivässä.

Terveiden aikuisten suositus on 10 mikrogrammaa päivässä ja yli 60-vuotiaiden suositus on 20 mikrogrammaa päivässä.

D-vitamiini kannattaa napsia ruoan lisäksi purkista.

Suuremmasta lisästä ei ole haittaa, sillä päiväntasaajan lähellä asuvilla veren D-vitamiinipitoisuus on luontaisesti yli 100 nanomoolia litrassa, eivätkä läheskään kaikki vitamiinilisän käyttäjät pääse tällaisiin pitoisuuksiin. Korkea pitoisuus suojaa osteoporoosilta ja sillä saattaa olla muitakin hyviä terveysvaikutuksia.

100 mikrogrammaa on nykytiedon mukaan turvallinen päiväannos, joskin kesällä aurinkoisena päivänä jo vartin auringossa oleilu voi tuottaa 250 mikrogrammaa D-vitamiinia.

”D-vitamiinin yliannos on harvinainen ja sen saadakseen D-vitamiinia pitää nauttia moninkertaisesti suosituksiin verrattuna. Ei ole esimerkiksi tiedossa, että kukaan olisi saanut myrkytystä nauttimalla liikaa maitoa”, Kristina Hotakainen sanoo.

D-vitamiinin liikasaannin yleisimpiä myrkytysoireita ovat ruokahaluttomuus, laihtuminen, yleinen heikkous, sekavuus, oksentelu ja nestevajaus.

Kommentoi

Kommentoi juttua: D-vitamiini on elintärkeä, mutta luultavasti kärsit sen puutteesta – näin selvität oman tarpeesi

Ilkka Pekanheimo

Miten ihmeessä voitte julkaista näin virheellistä tietoa, eikö teillä ole asiantuntijoita.
100 mikrogrammaa on nykytiedon mukaan turvallinen päiväannos, joskin kesällä aurinkoisena päivänä jo vartin auringossa oleilu voi tuottaa 250 mikrogrammaa D-vitamiinia.

Kommentteja D-vitamiini-FB-sivulla.
Juhana Harju Se, että kesällä vartin auringossa oleilu voisi tuottaa 250 mikrogrammaa D-vitamiinia ei pidä paikkaansa Suomessa. Lähempänä päiväntasaajaa se pitää paikkansa edellyttäen, että suuri osa ihosta on paljaana ja ilman aurinkosuojaa. Suomessa kesällä ihossa muodostuu vähemmän D-vitamiinia, koska aurinko paistaa matalammalta.
Muistaakseni Antti Heikkilä tai sitten tri Tolonen on joskus sanonut, että etelässä (siis ulkomailla) tunnissa saa 10.000IU mutta on kyllä oltava bikiineissä, eli puoli alasti. Mutta sitä ei saa meillä kesällä. Kuulemma keskipäivällä saa eniten Suomessa, mutta vaatteet estää suuren osan.

Maila

Hyvä huomio ! Valitettavasti lehden toimituksessa on varsin viihteellinen linja, joten ”asiantuntijoiden” nuevot ja tiedot on välillä kyseenalaisia. Kuten kaneli jne parantaa seksihaluja.
Maila

Hilu

Jutussa on väärä tieto THL:n ohjeesta. Nykyään virallinen suositus on myös lapsille 10 mikrogrammaa. Vanhuksille 20.

nimimerkki

THL:n väittämät D-vitamiinin virallisista saantisuosituksista perustuvat liian matalien viitearvojen käyttöön. THL pitää jo D-vitamiinin tasoa veressä 50 nmol/l ”hyvänä”, vaikka kansainväliset tutkimukset, D-vitamiinitutkijat ja D-vitamiiniin perehtyneet lääkärit pitävät optimaalisen veren D-vitamiinitason alarajana 80 nmol/l (estää mm. osteoporoosin). Myös prospektiivisten tutkimusten meta-analyysit eli koostetutkimukset puoltavat 80 nmol/l korkeampaa tasoa.

Amerikkalaisen Institute of Medicinen (IOM) totesi jo vuonna 2014, että hoitotutkimuksien mukaan pohjoisten alueiden väestöstä valtaosa (97.5%) saavuttaa tämän 50 nmol/l pitoisuuden päivittäisellä 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla.

Kanadalaiset tilastotieteilijät ovat kuitenkin osoittaneet IOM-laskelman virheelliseksi. Kun IOM:n käyttämät tutkimukset analysoitiin uudestaan ja korjattiin havaittu tilastotieteellinen virhe, osoittautui, että 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla väestön veren D-vitamiinipitoisuus ylittää varmuudella vain tason 27 nmol/l. Kirjoittajat toteavat, että D-vitamiinin liian pienellä päiväsaannin suosituksella (10 µg) on vakavia kansanterveydellisiä ja hoidollisia seuraamuksia ja että suositus tulee arvioida uudestaan.

D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Olemme lähtöisin päiväntasaajalta, jossa tämä on mahdollista läpi vuoden. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa virallisterveellisestä ruokavaliosta, runsaasti kalaa ja suositusten määrän D-vitaminoituja maitotaloustuotteita sekä teollisia rasvoja alle 10 µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Suomessa kaksikolmasosaa syötävästä kalasta on kasvatettua Norjan lohta tai Suomalaista kirjolohta. Kasvatettujen kalojen D-vitamiinipitoisuudet ovat vain neljäsosa villiin kalaan verrattuna eli n. 2 µg / 100 grammaa kalaa ja pannussa paistettuna tästä määrästä häviää vielä noin puolet eli jäljelle jää 1 µg / 100 grammaa kalaa. Toiseksi eniten syödään pakasteseitä, jossa D-vitamiinia on 1 µg / 100 grammaa kalaa. Myös suurin osa siiasta on kasvatettua, jossa on D-vitamiinia n. 5 µg / 100 grammaa kalaa. Villin kalan lajien välillä vaihtelua esiintyy paljon, keskiarvon ollessa n. 8 µg / 100 grammaa kalaa.

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 100-150 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50 µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100 µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Ylipainoisilla on tutkimuksissa usein keskimäärin hiukan alhaisempi D-vitamiinipitoisuus veressä kuin normaalipainoisilla, ja pitoisuus nousee D-vitamiinilisää otettaessa heikommin kuin normaalipainoisilla.

D-vitamiinin puutos on osallisena lukuisiin eri sairauksiin (mm. tyypin 1 ja 2 diabetes, luuston- ja lihasten heikkous, hengitystieinfektiot, MS-tauti, neurologiset sairaudet, psyykkiset sairaudet, verenpainetauti, reumataudit jne…), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin. Pelkästään luuston, hampaiden, nivelten ja lihasten hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on vähintään 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti on yli 1-vuotiaalle 50 µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100 µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät keskosvauvoille.

Meillä virallinen taho (THL, VRN, viralliset ravitsemusprofessorit, viralliset ravitsemusterapeutit, monet lääkärit jne…) jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg päivässä annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan vastasyntyneet saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka tiedetään estävän riisitaudin. Muilla veren D-vitamiinipitoisuus jää selvästi alle 50 nmol/l, joka heikentää kokonaisterveyttä.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin, siinä missä muutkin ravitsemukselliset puutteet.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt. Mutta ÄLÄ osta apteekista, koska siellä D-vitamiini on ylihinnoiteltu.

Riitta

Oma kokemus. Joka päivä 100 migrog D-vitamiini öljykapseli . Mittautin,arvon oli 105. Olen yli 60 vuotias. Syön monipuolisesti. Aion syödä loppuelämäni Dtä purkista. Suosittelen muillekin.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.