Naiset istumassa kahvipöydässä 

Miten vanhuuteen voi valmistautua? Asiantuntija vastaa 10+1 kysymykseen ikääntymisestä

Oma vanhuus voi huolettaa. Kaikki kiva tuntuu olevan takana ja edessä pelkkää kremppaa ja surua. Oikeasti vanhuus voi tarkoittaa uutta, omannäköistä elämää.

Mitä tehdä jos vanheneminen huolettaa ja kuinka aktiivinen iäkkään pitäisi olla? Psykologian dosentti, tutkimusjohtaja Katja Kokko Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksesta ja liikuntatieteellisestä tiedekunnasta vastaa 10+1 kysymykseen vanhuudesta.

1. Miksi omaa vanhuutta kannattaa pysähtyä miettimään?

Kun puhutaan vanhenemisesta ja vanhuuteen varautumisesta, puhutaan usein taloudesta ja raha-asioista. Henkiseen puoleen varautuminen jää vähemmälle, mutta sitä kannattaisi pohtia erityisesti ennen kuin jää pois työelämästä. Eläkkeelle jäämisen jälkeen useimmilla meistä on edessään lähes puolet aikuisiästään.

Osalle ihmisistä eläköityminen tarkoittaa vapautta. Mutta osa suree työn tuomien mielekkäiden kokemusten menettämistä ja haluaisi jatkaa työssään. Ellei näiden kokemusten tilalle tule mitään uutta, elämään ja monesti myös ihmissuhteisiin voi tulla iso aukko. Vaikka työtoverit olisivat kuinka ihania tahansa, heidän varaansa ei eläkeläinen voi ystävyyssuhteissaan varata.

Emme kuitenkaan vanhene yhdessä yössä. Muutokset tapahtuvat hitaasti, ja meillä on aikaa sopeutua niihin.

2. Mikä vanhenemisessa huolettaa?

Emme voi tarkasti tietää, millaista oma elämä on iäkkäänä, ja tuntematon pelottaa. Ainakin osa näistä huolenaiheista liittyy vanhuuteen yhdistettyihin stereotypioihin, eikä kukaan halua kuulua stereotyyppisten vanhusten ryhmään. ­Näemme vanhat ihmiset usein vain hoivan kohteina, vaikka tosiasiassa valtaosa yli 80-vuotiaista elää kotonaan ilman merkittävää apua.

Puhumme monesti kaikista 60 vuotta täyttäneistä ihmisistä yhtenäisenä ikäryhmänä. Kuitenkin tähän ikäryhmään kuuluu ihmisiä, joiden ikäero on useita vuosikymmeniä ja joiden elämäntilanne voi olla varsin erilainen.

Lue myös: Tunnetko yksinäisyyttä tai huolestuttaako läheisen yksinäisyys? Etsivä vanhustyö kuuntelee ja auttaa ikäihmisiä

3. Mitä on onnistunut vanheneminen?

Onnistunut vanheneminen on tutkijoiden käyttämä termi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa iäkkään fyysinen ja henkinen toimintakyky on hyvä ja hänellä on hyviä ihmissuhteita.

Termi on huono, sillä se mittaa vain ulkoisia ominaisuuksia ja unohtaa kokonaan ihmisen oman kokemuksen. On vaarallista tehdä päätelmiä ihmisen onnellisuudesta vain ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Vaikka ihmisellä olisi sairauksia ja muisti olisi heikko, hän voi kokea elämänsä merkityksellisenä.

4. Miksi toiset ihmiset sopeutuvat vanhenemiseen toisia helpommin?

Ihminen on ikänsä kanssa helpommin sinut silloin, kun hän ymmärtää, että kaikkiin iän mukana tuomiin asioihin ei voi vaikuttaa. Ne tulee vain hyväksyä.

Olemme persoonallisuudenpiirteiltämme aika lailla samanlaisia läpi elämän. Osa meistä on optimistisempia.

Monella ikäihmisellä on taitoja, jotka helpottavat vanhuuteen sopeutumista. He eivät jää märehtimään esimerkiksi ihmissuhteisiin liittyviä kielteisiä asioita ja he kiinnittävät huomioita myönteisiin asioihin. He osaavat ottaa etäisyyttä asioihin ja ihmisiin, jotka kuormittavat heitä. He ovat huomanneet, että alakulo tarttuu.

5. Mitä jos iäkkäänä kaikki kiva on takanapäin?

Vanhuuteen liittyy monenlaista luopumista ja menetyksiä: toimintakyky ja terveys heikkenevät ja läheisiä menehtyy. Ihminen voi kuitenkin voida hyvin ilman, että hän kokee itseään jatkuvasti valtavan onnelliseksi – tyytyväisyys elämään riittää.

Elämän näkeminen mollivoittoisena on raskasta itselle ja läheisille. Hyvät ihmissuhteet, myönteinen elämänasenne ja mielihyvää tuottavat kokemukset lisäävät hyvinvointia. Jokaiseen päivään kannattaa liittää jotain, joka tuottaa itselle iloa.

6. Miten omaa ajattelua voi kääntää myönteisemmäksi?

Ensin pitää tunnistaa oma, kielteinen ajattelu ja haluta tehdä asialle jotain. Asioi­den näkeminen myönteisessä valossa vaatii taitoa vaihtaa näkökulmaa. Se taas vaatii alkutaipaleella tahdonvoimaa.

Ne tunteet ja seikat vahvistuvat, joihin ihminen kiinnittää toistuvasti huomiota. Jos haluaa ohjata omaa mieltä myönteisyyteen, kannattaa alkaa tietoisesti poimia omista päivistä asioita, jotka ovat hyvin. Harvassa asiassa on vain huonoja puolia.

Lue myös: Pelkäätkö yksinäistä vanhuutta? Varaudu ajoissa ja mieti etukäteen näitä kolmea asiaa

7. Mistä saa lisää kärsivällisyyttä, kun oma hidastuminen harmittaa?

Tässäkin auttaa näkökulman vaihtaminen: hidastuminen ei ole vain haitta. Se ei tarkoita, että asiat jäisivät kokonaan tekemättä.

Kun tekeminen hidastuu ja aika on rajallista, ihminen oppii valikoimaan, mihin hän aikansa ja voimavaransa käyttää. Se lisää harkintaa, jolloin asiat onnistuvat usein kerrasta eikä niitä tarvitse katua.

8. Mikä auttaa, kun tuntee itsensä iäkkäänä taakaksi?

Yhteiskunnassamme ikääntyvistä puhutaan pitkälti hoivataakkana. Unohdetaan, että ikäihmisillä on paljon annettavaa. Moni huolehtii lapsenlapsistaan. Iäkkäillä on hiljaista, kokemuksen kautta tullutta tietoa eri asioista.

Jos iäkkäällä itsellään riittää voimia, vapaaehtoistyö voi auttaa arvottomuuden kokemuksiin. Se antaa mahdollisuuden kokea itsensä tarpeelliseksi.

9. Miten ikäihminen tekee elämästään merkityksellistä?

Mielekkäiden asioiden tekeminen saa meidät kokemaan itsemme ja elämämme merkitykselliseksi. Ne ovat asioita, jotka saavat meidät kokemaan myönteisiä tunteita ja tyytyväisyyttä ja joissa pääsemme toteuttamaan itseämme.

Mielekkyys voi rakentua esimerkiksi harrastuksista, ystävistä, kodista ja pienistä, toisten ihmisten eteen tehdyistä asioista.

10. Kuinka aktiivinen iäkkäänä pitää olla?

On totta, että aktiivisuus suojaa esimerkiksi muistia. Aktiivisuus ei kuitenkaan tarkoita, että iäkkään pitäisi häärätä siellä täällä. Stressiä tulee, jos puuhaa on omaan jaksamiseen nähden liikaa. Kokemus opettaa, mikä määrä sovittuja menoja ja touhua on kullekin sopivasti.

Aktiivinen vanheneminen tarkoittaa sitä, että ihminen tekee itselleen mieluisia asioita: vaikka hoitaa kasveja kotona tai seuraa ikkunasta lintujen pesimäpuuhia.

Vaikka kalenterin ei tarvitse pursua menoista, päivärutiineilla on paikkansa kaikenikäisenä. Riittävä uni, lepo ja fyysinen aktiivisuus sekä hyvä ravitsemus ovat tärkeitä kaikenikäisenä.

Lue myös Anna.fi: Miten viettäisit elämäsi viimeiset vuodet, jos saisit valita? Onnellista vanhuutta voi alkaa valmistella henkisesti jo keski-iässä

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 11/2021.

Avainsanat

Keskustelu

Voihan sitä yrittää ajatella vanhenemista positiivisesti, itsepetos on aina kannattavaa. Muut vaan näkevät sen läpi, ja kohtelevat kuten vanhuksia kohdellaan Suomessa eli arvostusta ei ole.

Kommentoi juttua: Miten vanhuuteen voi valmistautua? Asiantuntija vastaa 10+1 kysymykseen ikääntymisestä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X