Hyvinvointi

Jääkylmä suihku ei ole paras tapa vilvoitella helteellä, mutta mikä sitten toimii? Lääkäri kertoo, miten tukalaa oloa voi helpottaa

Muista juoda helteellä tarpeeksi, älä käy jääkylmässä suihkussa vilvoittelemassa. Mitä muuta helteellä on hyvä muistaa?

Odotettu, kaivattu, ihana kuuma kesä. Mutta kun kuumuus valvottaa ja paita on jatkuvasti hiestä märkä, tulee talvea ikävä. Viileyttä ei tarvitse odottaa siihen saakka. Yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta kertoo, mitä keinoja kannattaa kokeilla itsensä viilentämiseen.

1. Haittaako helle terveyttä?

Kuumuus kuormittaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja vaikeuttaa perussairauksia. Voimakas hikoilu ja siihen liittyvä kuivuminen altistavat eriasteisille lämpösairauksille, pahimmillaan lämpöhalvaukselle. Pikkulapset ja vanhukset ovat kehonkoostumuksensa vuoksi alttiita kuivumiselle.

Päänsärky, huimaus, pahoinvointi, heikotuksen tunne ja kylmännihkeä iho ovat lämpösairauden oireita. Silloin tulee hakeutua välittömästi vii­leään, vähentää vaatetusta ja juoda vettä. Ihoa voi kostuttaa viileällä vedellä tai viilentää tuulettimella. Vanhuksen ja lapsen voinnista kannattaa soittaa terveyspalveluihin.

2. Miten voimakasta hikoilua voi vähentää?

Ihminen tuottaa puolesta litrasta kahteen litraan hikeä päivässä, kuumassa jopa toistakymmentä litraa. Jokaisella hikipisaralla on tarkoituksensa. Hikoilu on välttämätöntä kuumassa, kuumeessa ja fyysisessä rasituksessa.

Aivojemme lämmönsäätelykeskus pyrkii säilyttämään elimistömme lämpötilan vakiona eli 37–38-asteisena ympäristön lämpötilan noususta huolimatta. Hikoilu on elimistön keino estää liial­linen lämmönnousu, ja hikoilun loppuminen on merkki lämmönsäätelyjärjestelmän pettämisestä tai kuivumisesta. Ensimmäisinä hellepäivinä hikoilu on kuitenkin lievempää, sillä elimistöllä kestää parisen viikkoa tottua lämpötilan muutoksiin.

Hikoilussa iholle erittyy vettä, joka sitoo haih­tuessaan lämpöä. Hikoilua ei pidä vähentää, vaan sitä kannattaa päinvastoin tukea juomalla vettä tasaisin väliajoin. Hikoilua ei kannata karsastaa hajuhaittojen vuoksi, sillä puhdas hiki ei haise.

3. Onko vilukissan pakko viilentää itseään helteellä?

Täysissä sielun ja ruumiin voimissa oleva aikuinen voi nauttia helteestä ilman, että hänen täytyy erityisemmin viilennellä itseään. Hänenkin pitää huolehtia, että keholla on mahdollisuus hikoilla. Se tarkoittaa säännöllistä juomista ja talvikautta väljempää ja kevyempää vaatetusta. Mikrokuituvaatteet tuntuvat iholla mukavan kuivilta, sillä ne päästävät kosteuden haihtumaan iholta.

Jotta vilukissa ei kuivuisi huomaamattaan, hänen kannattaa tarkkailla vessakäyntejään ja -tuotoksiaan. Harventuneet vessareissut ja tavallista tummemmaksi muuttunut virtsa kertovat nestetasapainon järkkymisestä.

4. Kannattaako helteellä mennä jääkylmään suihkuun?

Jos normaali 38-asteinen suihku tuntuu liian kuumalta, sitä voi viilentää reilusti, muttei jääkylmäksi saakka. Hyvin kylmä vesi laskee ihon lämpötilaa ja aiheuttaa kylmänväristyksiä.

Elimistö kokee ne uhkana lämmönsäätelylle ja käynnistää vastatoimet: ihon pintaverisuonet supistuvat ja lihakset alkavat tuottaa lämpöä. Jääkylmä, lyhyt suihku vaikuttaa vain iholla, ja siksi se viilentää oloa vain hyvin lyhyen hetken ajan.

Koska äkkikylmä nostaa verenpainetta, sydänsairaan ja sydänlääkkeitä käyttävän ihmisen kannattaa olla varovainen kylmän veden kanssa.

Viileän veden vilvoittavasta vaikutuksesta voi nauttia ilman kokovartalosuihkuakin. Käsien ja jalkojen laittaminen vilpoiseen veteen helpottaa tukalaa oloa. Voi myös kostuttaa pienen pyyhkeen ja tehdä siitä kylmähauteen niskalle, kaulalle ja otsalle.

Mukavin tapa hakea helpotusta helteeseen on pulahtaa luonnonvesiin. Suomessa ne ovat aina miellyttävän viileitä.

5. Voiko vilvoittelusta saada flunssan?

Itsensä viilentäminen tai peräti kylmettyminen ei aiheuta flunssaa. Flunssa on virustauti, joka leviää ilman, pintojen ja kosketuksen välityksellä. Vaikka viruksia on kesäaikaan vähemmän liikkeellä kuin talvella, flunssaan voi sairastua mihin vuodenaikaan tahansa.

Jääkylmä suihku tai pulahdus kylmäaltaaseen nostaa elimistön stressihormonitasoja. Se voi heikentää hetkellisesti vastustuskykyä, mutta säännöllisenä kylmä kylpy saattaa toimia toisinpäin. Talviuimarit ainakin väittävät, että flunssa kiertää heidät kaukaa.

6. Miten helteellä saa nukuttua?

Jos luvassa on hellettä, aamulla kannattaa sulkea ikkunat ja säleverhot ja avata ne vasta yöksi. Lakanat voi laittaa päiväksi jääkaappiin viilenemään. Juuri ennen kuin sujahtaa niiden väliin, kannattaa käväistä viileässä suihkussa. Kevyesti kostettu ohut t-paita on hyvä yöasu.

Perinteinen pöytätuuletin yöpöydällä helpottaa oloa, kunhan huoneen lämpötila jää alle 33 asteen. Lämpimämmissä lukemissa se tekee olosta entistä tukalamman.

Helteellä rankempi liikunta kannattaa ajoittaa aikaiseen aamuun. Vaikka lämpötilan puolesta ilta olisi päivää parempi hetki liikkua, myöhäinen rankka liikunta haittaa nukahtamista.

Lue myös: Valvottaako helle? 7 niksiä, joilla viilennät itsesi kesäyönä

7. Kannattaako helteellä myös juoman olla kylmää?

Viileä vesi maistuu paremmin, mutta jääkylmä juoma ei välttämättä tunnu vatsassa mukavalta. Se voi myös aiheut­taa otsalle jäätelöpäänsäryksi kutsutun, lyhytkestoisen hermoärsytyssäryn. Tärkeintä on juoda säännöllisesti ja riittävästi, muttei ylettömästi. Liiallinen juominen voi alentaa veren natriumpitoisuuden vaarallisen alhaiseksi.

Maito, marjamehu, elektrolyyttejä sisältävät urheilujuomat ja suolaa sisältävä vissyvesi ovat hyviä hellejuomia. Alkoholi ja kahvi lisäävät nestehukkaa ja pahentavat kuivumista. Kahvin kyytipoikana kannattaakin juoda ­lasillinen vettä.

Lue myös Anna.fi: Pitääkö veden juomista opetella, jos ei juuri koskaan tunne itseään janoiseksi? Näistä merkeistä tiedät, onko elimistösi nestetasapaino kunnossa