Laihduin ilman ryhmän tukea: ”Asetin itseni etusijalle”
Helinä Stefanus, 52, oli yrittänyt hoikistua ennenkin, mutta television ääressä syntyi viimein onnistumiseen johtanut oivallus: n y t laihdutan elämäni viimeisen kerran.
Olin aina halunnut juosta
Olen ollut aina hieman ylipainoinen. Olen 155 senttimetriä pitkä, joten saisin painaa noin 50 kiloa. Aikuisiässä painoni on kuitenkin ollut 60 kiloa tai reilusti sen yli.
Minut pysäytti yhdysvaltalainen tositelevisio-ohjelma The Biggest Loser (Suurin pudottaja). Siinä sairaalloisen lihavat kilpailijat tavoittelivat aiempaa hoikempaa olemusta kuntovalmentajan ohjauksessa.
Minua hämmästytti laihduttajien kyky kuntoilla suuresta ylipainosta huolimatta. He juoksivat jopa maratonin. Olin aina halunnut juosta. Monta kertaa suunnittelin meneväni maratonkouluun, mutta en saanut sitä aikaiseksi.
Tuijotin ohjelmaa 18. heinäkuuta 2013, kuten aina torstaisin. Yhtäkkiä havahduin. Miksi istun ja katson muiden kuntoilevan, enkä itse tee mitään? Samassa syntyi päätös: laihdutan elämäni viimeisen kerran. Oivalsin, että kaikki siihen tarvittava on jo valmiiksi pääni sisällä.
Painon jojoilua
Paino oli kertynyt pikkuhiljaa. Suklaa on perisyntini, vaikka pidänkin makeaa enemmän suolaisesta.
Liityin Painonvartijoihin kaksikymmentä vuotta sitten painaessani 76 kiloa. Onnistuin laihtumaan kuutisentoista kiloa, mutta jätin ohjelman kesken. Kuvittelin osaavani hallita painoani. En osannut, ja kilot tulivat takaisin.
Toisen kerran aloin laihduttaa vuonna 2000. Painoin 68 kiloa. Pudotin kymmenen kiloa. Tapasin tulevan aviomieheni, ja rakastuminen vei lisää kiloja.
Menimme naimisiin vuonna 2002. Siitä alkoi lihominen. Ennen avioliittoa kävin lavatansseissa monta kertaa viikossa, sen jälkeen korkeintaan kerran kuussa.
Sitten parisuhde alkoi rakoilla. Erosimme vuonna 2009, mutta asuimme saman katon alla vielä monta vuotta. Se oli ahdistavaa eikä helpottanut painonhallintaa.
Painonhallintaa pisteiden avulla
Viimeisellä kerralla laihduttaminen oli helppoa. Päätöksen tehtyäni kaivoin esille Painonvartijoiden ohjeet ja vartalonkiertolaudan. Seuraavat kuukaudet katsoin tunnin pituista Suurinta pudottajaa laudan päällä treenaten.
Painonvartijoiden menetelmä perustuu pisteisiin, joita minulla on käytössä päivittäin kahdeksantoista. Salaattia ja useimpia kasviksia voi syödä rajattomasti. Kasvissosekeittoa voi ahmia, kun siinä ei ole kermaa ja perunaa. Sen sijaan yksi lihapasteija vastaa yhdeksää pistettä.
En luopunut mistään kokonaan. En käytä leikkeleitä, mutta en ota niitä pois, jos ostan täytetyn sämpylän. Pullasta en pidä, mutta voin herkutella suklaalla ja punaviinillä. Olut on yksi paheistani, enkä pode huonoa omatuntoa sitä juodessani.
Jokaisen aamun aloitan juomalla litran vettä. Pidän huolta myös riittävän pitkistä yöunista. Punnitsin itseni torstaiaamuisin, ohjelman esityspäivänä. Teen niin edelleen, vaikka en enää aikoihin ole katsonut laihdutusohjelmia.
Voittajafiilis loppua kohden
Seitsemässä viikossa laihduin kymmenen kiloa. Puolen vuoden kuluttua painoin 17 kiloa vähemmän kuin aloittaessani. Painonhallinta ei ole tuottanut ongelmia. Otan itseäni niskasta kiinni, jos vaaka näyttää painon nousseen.
Tammikuussa 2014 pääsin Kelan kustantamaan työkykyä ylläpitävään ja parantavaan kuntoutukseen. Siellä aloin kuntoilla juoksumatolla. Kesällä 2014 osallistuin Naisten Kymppiin. Juoksin kertaakaan pysähtymättä kymmenen kilometriä. Tunne maalissa oli huikea, voittajafiilis!
Miksi onnistuin kolmannella kerralla? Tällä kerralla en luvannut mitään, vaan tein päätöksen. Otin vastuun itsestäni. En tarvinnut ryhmähenkeä tai tukijoukkoja, oivalsin pystyväni laihduttamaan yksin. Ehkä aiemmilla kerroilla tukeuduin liikaa ryhmään sen sijaan, että olisin luottanut itseeni.
Olen aina ajatellut ensin muita ja vasta sitten itseäni. Laiminlöin itseäni. Päätöshetkellä asetin itseni etusijalle. Tein ja söin ruokaa, jota itse halusin.
Tiesin myös, että ruokavalio on minulle ainoa tapa laihtua. En pakota itseäni kuntosalille. Kuntoiluvälineet ovat kaapeissa käyttämättöminä vartalonkiertolautaa lukuun ottamatta.
Lavatansseissa käyn jälleen kesäisin. Nyt jaksan hyvin jivet, polkat ja humpat. Ylipaino ahdisti enkä pitänyt peilikuvastani. Pukeuduin telttoihin. Laihtumisen jälkeen kesti kuukausia ennen kuin uskoin näkemääni.
Nyt nautin miesten katseista ja kommenteista, joiden mukaan näytän ikäistäni nuoremmalta.”
Helinän vinkit – näin onnistut painonpudotuksessa
- Unohda pyrkimykset, aikomukset ja lupaukset. Tee päätös ja aseta tavoite.
- Ole itsekäs.
- Tee sitä, mistä pidät. Jos et tykkää zumbasta, älä zumbaa, vaikka se on tehokasta kuntoilua.
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 5/2017
Kommentoi
Kommentoi juttua: Laihduin ilman ryhmän tukea: ”Asetin itseni etusijalle”