Liikunta

Tanssiminen voi hidastaa jopa muistisairauden etenemistä – asiantuntija listaa tanssin 5 uskomatonta terveyshyötyä

Miten uskomaton laji tanssi onkaan! Tanssiminen vahvistaa kroppaa, synnyttää ainutlaatuisen yhteyden toisiin ja tarjoaa suojaa jopa dementialta.

Ihmiset eivät ole syntyneet ainoastaan liikkumaan vaan myös tanssimaan. Jo alle puolen vuoden ikäiset vauvat tunnistavat musiikissa ja liikkeessä tapahtuvia odottamattomia rytmin muutoksia. Ihmisellä onkin jo hyvin aikaisessa vaiheessa olennainen ymmärrystä tanssista.

Nykyisin tiedetään, että tanssi tukee hyvinvointia poikkeuksellisen monipuolisesti. Lisäksi tanssi on suositeltavaa kaiken ikäisille ja jopa vaikeista sairauksista kärsiville.

”Tanssissa yhdistyy nerokkaasti musiikki, liikkuminen, kosketus, yhteistyö ja luovuus. Nämä asiat tukevat hyvinvointia, ja ne ovat myös perustavanlaatuisia elementtejä ihmisyydelle”, kertoo neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on kirjoittanut väitöskirjan tanssin neurotieteestä Helsingin yliopistossa.

Hanna Poikonen auttoi Kotiliettä listaamaan tanssin viisi terveyshyötyä. Tämän jutun luettuasi sinäkin haluat laittaa tanssikengät jalkaan!

Lue myös: Aikuisbaletti muutti Marinan, 61, elämän: ”Tunnen oloni nyt nuoremmaksi kuin 30-vuotiaana”

1. Tanssi tukee kehon kestävyyttä

Tanssi tempaisee mukaansa useita eri lihasryhmiä, mikä erottaa tanssimisen esimerkiksi kuntopyörällä polkemista tai juoksumatolla juoksemista. Tanssiessa muunnellaan asentoja ja ajoituksia, kiihdytetään, hidastetaan, käännytään ja venytetään. Samalla opitaan hallitsemaan liikettä monipuolisesti. Tällainen yhdistelmä on eduksi erityisesti ikääntyvälle keholle, kun tasapainon merkitys korostuu.

Samoja hyötyjä on mahdollista saada myös harrastamalla taijia, joka on perinteinen kiinalainen taistelulaji. Taiji sisältää huomion kohdentamista ja sarjan pehmeitä, liukuvia liikkeitä. Taijin parantaa tasapainoa ja kognitiivista kyvykkyyttä sekä vähentää kaatumispelkoja. Taiji vähentää tutkitusti myös dementiapotilaiden kaatumisia ja ylläpitää hyvää elämänlaatua.

2. Tanssi tekee onnelliseksi

Aivot ovat ennakointikone, joka pyrkii jatkuvasti arvioimaan, mitä tapahtuu seuraavaksi. Esimerkiksi musiikin säännöllinen rytmi tuottaa tyydytystä, koska rytmin avulla on helppo ennustaa tulevaa. Kun osumme ennakoinnissa oikeaan, aivoissa vapautuu dopamiini-hormonia, joka tarjoaa palkitsevuuden tunteen. Dopamiinia erittyy uudelleen, kun seuraamme rytmiä kehossamme.

Tanssi voi synnyttää jopa illuusion siitä, että oma liikkeemme tuottaa musiikin rytmiä. Tässä piilee osin selitys sille, että jopa yksin tanssiminen vaikuttaa tekevän ihmisistä onnellisempia.

Vauvojakin tutkittaessa on ilmennyt, että mitä enemmän he pomppivat musiikin mukana, sitä enemmän he hymyilevät.

3. Stressi lievittyy tanssimalla

Koska tanssiminen edellyttää keskittymistä ja kestävyyttä, se auttaa arkisen stressin ja ahdistuksen taltuttamisessa.

Kun tanssiin yhdistyy koskettaminen, pidossa oleminen ja pyöriminen, hyvinvointi lisääntyy. Miellyttävän kosketuksen ansiosta elimistön hälytystilasta kertovan kortisolihormonin tasot madaltuvat ja verenpaine laskee. Tällaisessa tilassa elimistö tuottaa myös terveyttä tukevaa oksitosiini-hormonia eli niin kutsuttua läheisyyshormonia.

4. Tanssi synnyttää yhteenkuuluvuuden tunnetta

Liikunnan aikana aivot vastaanottavat kehon viestejä lihasten supistumisesta tai venymisestä. Kun liikkeet synkronoituvat eli yhdenmukaistuvat muiden kanssa, oma kehotietoisuus sekoittuu aistimukseen muiden liikkeistä. Raja oman minän ja muiden välillä hämärtyy väliaikaisesti. Syntyy läheisyyden tila sekä halu jakaa asioita muiden kanssa ja auttaa toisia.

Tanssi luo positiivisen yhteyden ihmisten välille jo pienestä pitäen. Esimerkiksi taaperoikäiset auttavat todennäköisemmin vieraita aikuisia poimimaan pudotettuja esineitä silloin, kun he ovat tanssineet aikuisten kanssa synkronoidusti. Tämä on selvinnyt taaperoiden parissa tehdyissä tutkimuksissa.

Kun liikumme synkronisesti, olemme ikään kuin “samalla puolella” toisten tanssijoiden kanssa. Tätä ilmiötä selittää aivojen peilisolujen toiminta. Niiden avulla sananmukaisesti peilaamme toisten liikkeitä. Näistä syistä musiikki ja tanssi ovat tehokkaita tapaoja ryhmäyttämiseen.

5. Tanssiminen voi hidastaa muistisairauksien etenemistä

Tanssi vaatii henkistä ja sosiaalista ponnistelua, mikä synnyttää aivoissa erityistä stimulaatiota. Se voi hidastaa aivojen ikääntymistä ja jopa uudistaa aivoja. Toisin sanoen tanssi voi hidastaa dementian etenemistä ja pidentää ihmisen toimintakykyisyyttä.

NEMJ-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa säännöllinen tanssiminen alensi dementian riskiä 76 prosenttia – kaksi kertaa niin paljon kuin lukeminen. Tässä tutkimuksessa esimerkiksi uinti ja pyöräily eivät tiputtaneet olennaisesti dementian riskiä.

Musiikki ja tanssi vaikuttavat myönteisesti myös Parkinsonia sairastavien potilaiden kuntoutumiseen ja toimintakykyyn. Lisäksi tanssia voi käyttää MS-tautiin oheishoitona.

Tutkimusten innoittamana Keski-Uudenmaalla toimiva Neuro Latino -yritys on kehittänyt lisensoituja soolotanssitunteja erityisryhmille. Heidän lattaritanssiensa askelsarjat ja musiikin rytmi soveltuvat ikääntyneille ja henkilöille, joilla on jokin hermostollinen sairaus, kuten Parkinsonin tauti.

Neuro Latinossa tanssia voi istuen tai seisten. Osallistua voi myös verkossa oman aikataulun mukaisesti asuinpaikasta riippumatta.