Lopeta murehtiminen – 10 vinkkiä huolettomampaan elämään

Huolet kalvavat jokaista joskus. Hyväksy huolet osaksi elämää, mutta muista, että ne ovat vain mielesi synnyttämiä ajatuksia – eivätkä välttämättä totta.

1. Milloin murehtiminen on liiallista?

Kaikki murehtivat aika ajoin. Liiallisen murehtimisen tunnistaa siitä, että se on jatkuvaa. Murehtija löytää aina uusia huolenaiheita, vaikka uhkien toteutuminen olisi epätodennäköistä. Jatkuvassa hälytystilassa oleva ihminen alkaa kärsiä ahdistuksesta, kroonisesta stressistä ja unettomuudesta, mikä heikentää elämänlaatua. Huoliajatuksiin uppoutuminen voi haitata myös sosiaalista elämää.

2. Mikä murehtimiskierrettä ylläpitää?

Murehtiminen palvelee pohjimmiltaan ihmisen pyrkimystä ratkoa ongelmia. Murehtija uskoo, että huolten sitkeä miettiminen johtaa ratkaisuun. Sen lisäksi hän kokee valmistautuvansa pahimman varalle. Huolikierrettä pitää yllä murehtimisen palkitsevuus. Mieli muistaa herkästi ne kerrat, jolloin murehtiessa syntyi hyvä idea. Näiden muistojen avulla syntyy harhaluulo siitä, että murehtiminen on aina hyödyllistä.

3. Miksi jatkuva huolehtiminen on haitallista?

Murehtiminen uuvuttaa, stressaa ja vie helposti yöunet. Joskus mielen luomat uhat tuntuvat niin todellisilta, ettei ihminen uskalla elää arvojensa mukaista elämää, esimerkiksi ryhtyä parisuhteeseen tai kouluttautua uuteen ammattiin.

4. Olen yrittänyt unohtaa huoleni ja ajatella myönteisesti. Miksi se ei auta?

Mitä enemmän jotakin ajatusta yrittää torjua, sitä voimakkaammin se pyrkii tietoisuuteen. Kontrollointi voi onnistua vain hetkellisesti. Siksi ainoa keino vähentää murehtimista on hyväksyä huoliajatusten olemassaolo. Hyväksyminen tarkoittaa, että ymmärrät, ettet voi ikäville ajatuksillesi mitään, ja annat niiden tulla ja mennä. Itseään ei pidä syyllistää murehtimistaipumuksesta.

5. Haluan irti murehtimiskierteestä. Miten pääsen alkuun?

On tärkeää oppia erottamaan ajatukset tosiasioista. Jos esimerkiksi ajattelet ”Tämä työtehtävä menee kuitenkin pieleen”, on tärkeää ymmärtää, että kyseessä on vain mielesi tuottama ajatus, ei kiveen hakattu fakta. Aina kun huomaat murehtivasi, sano se itsellesi: ”Minulla on ajatus, että tämä menee pieleen” tai ”Huomaan ajattelevani, että tämä menee pieleen.” Näkökulmanvaihdos on merkittävä. Kun harjoittelet huoliajatustesi ja itsesi eriyttämistä parin viikon ajan, murehtimisen tarve alkaa vähentyä.

6. Kuinka turhat huolet oppii erottamaan?

Huoli on hyödytön, jos siihen ei ole järkevää ratkaisua. Kysy itseltäsi, kuinka todennäköistä huolenaiheen toteutuminen on. Entä voitko vaikuttaa asiaan? Et voi esimerkiksi muuttaa toisen ihmisen käytöstä.

Voit testata huolenaihettasi aivoriihitekniikalla. Keksi ongelmaasi mahdollisimman monta ratkaisuvaihtoehtoa. Päästä listalle myös hullunkurisia ja liian vaikeita keinoja. Kun lista on valmis, yliviivaa mahdottomat ja epämiellyttävät vaihtoehdot. Merkitse plussa jokaisen toteuttamiskelpoisen ja hyvältä tuntuvan idean perään. Löytyikö toimivaa ratkaisua?

7. Miksi tietoinen läsnäolo auttaa vähentämään murehtimista?

Mieli on kuin aikakone, joka vie menneeseen ja tulevaan. Tietoisella läsnäololla voi palauttaa ja ankkuroida itsensä nykyhetkeen. Keskity hengittämiseen ja käytä aistejasi. Mitä näet ja kuulet ympärilläsi? Vaikka ajatuksesi vaeltelevat, sinä olet tässä hetkessä. Murehtimasi asiat eivät tapahdu nyt. Tietoisuustaidoista on hyötyä myös silloin, kun harjoittelet tunnistamaan huoliajatuksiasi.

8. Kuinka murehtimispäiväkirjaa pidetään?

Murehtimispäiväkirjan ideana on altistaa itsensä huoliajatuksille ja katsella niitä oman pään ulkopuolelta. Pidä pieni vihko mukanasi ja kirjaa siihen kaikki murheet, jotka valtaavat mielesi päivän aikana. Lue muistiinpanoja päivittäin. Murheissa vellominen tuntuu aluksi ahdistavalta, jos on tottunut kieltämään huolensa. Mitä enemmän huoltensa kanssa on tekemisissä, sitä arkipäiväisemmiltä ne alkavat tuntua. Samalla niiden vaikutusvalta vähenee.

Huolipäiväkirja on myös hyvää todistusaineistoa. Katso vihkostasi, mitä olet aiemmin murehtinut. Toteutuiko pahin pelkosi? Useimmiten ei. Voit siis todeta, ettei mielesi ole kovin hyvä ennustaja.

9. Mitä huolihetken aikana kannattaa tehdä?

Vaikka huoliaan ei voi kontrolloida, niiden käsittelemistä voi lykätä. Kun huolestuttava ajatus tunkee mieleesi kesken työpäivän, kirjoita se murehtimispäiväkirjaasi ja lupaa itsellesi, että ajattelet asiaa myöhemmin. Varaa alkuillasta murehtimiseen 20 minuuttia ja istu nurkkaan huolituolille.

Huolihetkenä voit käydä läpi huolipäiväkirjaasi ja nimetä huolesi ajatuksiksi: ”Minulla on ajatus, että ystäväni on suuttunut minulle.” Voit myös rallattaa murheitasi hassulla äänellä tai laulaa niitä tutun lastenlaulun sävelellä, niin huolet alkavat tuntua huvittavilta. Huolihetken voi käyttää myös rakentavaan ongelmanratkaisuun.

10. Milloin murehtiminen on niin vakavaa, että siihen tarvitsee ammattiapua?

Murehtiminen on normaalia ja luonnollista, eikä siitä tarvitse huolestua. Jos kuitenkin krooninen murehtiminen heikentää elämänlaatua merkittävästi, kannattaa ottaa asia puheeksi lääkärin kanssa.

Asiantuntijana psykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen.

Lue lisää:
Mitä tehdä, kun kadehdin ystävääni?
Potkut tuli – kolmen irtisanotun tarina
Työelämässä jaksaminen

Keskustelu

Kommentoi juttua: Lopeta murehtiminen – 10 vinkkiä huolettomampaan elämään

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X