Hyvinvointi

Tarvitseeko aikuinen maitoa? Ravitsemusterapeutti listaa maidon hyödyt ja haitat

Maidosta ja maitotuotteista saadaan useita elimistölle välttämättömiä ravintoaineita. Tarvitseeko aikuinen kuitenkaan maitoa? Ravitsemusterapeutti vastaa.

Maito on monipuolinen ravintoaineiden lähde. Maidosta ja maitotuotteista, kuten jogurtista, rahkasta ja piimästä saadaan hyvälaatuista proteiinia, kalsiumia, fosforia, jodia, D-vitamiinia sekä B2- ja B12-vitamiineja.

”Kalsium ja fosfori ovat luuston ja hampaiden rakenteelle tärkeitä aineita. Jodia tarvitaan kilpirauhashormonin muodostamiseen. D-vitamiini on luuston ja vastustuskyvyn kannalta tärkeä vitamiini. Suomalaisten D-vitamiinin saantia onkin alettu tehostaa lisäämällä maitoon D-vitamiinia”, kertoo ravitsemusterapeutti Katja Nissinen Terveystalosta.

Aikuinen ihminen ei tästä huolimatta välttämättä tarvitse maitoa, jos hän huolehtii tarvittavien ravintoaineiden saannista muulla tavoin.

Ravitsemussuosituksissa ei sanota, että aikuisen pitäisi juoda nimenomaan maitoa. Siellä suositellaan nestemäisiä maitovalmisteita tietty määrä päivässä, mutta todetaan myös, että ne voi korvata täydennetyillä kasviperäisillä kasvijuomilla, kuten kaura- tai soijajuomilla.

”Ilman maitoa ja maitotuotteitakin pärjää mainiosti. Ainoastaan terveyttä edistävän ruokavalion kokonaisuutta kuvaavan ruokakolmion pohjalla olevat kasvikset, hedelmät ja marjat ovat välttämättömiä”, Nissinen toteaa.

Myöskään lasten ravitsemussuosituksissa ei puhuta maidon välttämättömyydestä.

”Jos lapsi ei esimerkiksi pysty juomaan maitoa maitoallergian vuoksi, on toki tarkkaan mietittävä, millä tavoin maito korvataan. Pienten lasten kohdalla se onnistuu maidottomilla äidinmaidonkorvikkeilla tai kasvijuomilla sekä muilla ruokaryhmillä.”

Runsas maidon juominen voi heikentää raudan imeytymistä

Kuten mitä tahansa muutakin ruoka-ainetta, myös maitoa voi käyttää liikaa. Liiallinen maidon juominen saattaa yksipuolistaa ruokavaliota ja syrjäyttää muita ravintoaineita.

”Rauta ja kalsium kilpailevat keskenään imeytymisessä. Jos maidosta ja maitotuotteista saadaan runsaasti kalsiumia, se saattaa heikentää raudan imeytymistä.”

Erittäin runsas kalsiumin liikasaanti voi puolestaan johtaa munuaiskiviin. Suomalaisten tutkimusten perusteella kuitenkin vain prosentti suomalaisista ylittää kalsiumin hyväksyttävän päiväsaannin rajan 2500 mg.

Pienten lasten kohdalla niin kutsuttua maitoanemiaa esiintyy silloin tällöin, jos maitoa juodaan todella runsaasti, eikä ruokavalioon mahdu muuta.

Mitä muita haittoja maidon juomisella voi olla?

”Maidon rasvasta kaksi kolmasosaa on tyydyttynyttä rasvaa, jota valtaosa suomalaisista saa ruokavaliostaan liikaa. Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti voi nostaa veren rasva-arvoja ja vaikuttaa elimistön sokeriaineenvaihduntaan”, Nissinen kertoo.

Siksi ravitsemussuosituksissa kehotetaan suosimaan rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita, jolloin tyydyttyneen rasvan saanti vähenee.

”Jonkin verran puhutaan myös siitä, että maito aiheuttaisi matala-asteista tulehdusta, mutta tutkimusten perusteella maitotuotteet vaikuttaisivat olevan tulehduksen suhteen neutraaleja. Sen sijaan tyydyttynyt rasva saattaa lisätä matala-asteista tulehdusta”, Nissinen toteaa.

Maidon laktoosi voi aiheuttaa laktoosi-intolerantikoille yliherkkyysoireita.

”Suomalaiset ovat tässä mielessä mutantteja, koska meistä suurin osa sietää laktoosia. Maailmalla suurin osa ihmisistä on laktoosi-intolerantikkoja. Suomessa on myös erittäin hyvin saatavilla erilaisia laktoosittomia maitotuotteita. Jos maito aiheuttaa vatsaoireita, kannattaa ensin kokeilla laktoosittomia maitotuotteita. Jos nekin aiheuttavat oireita, maidon voi korvata kasvijuomilla.”

Näin korvataan maito ja maitotuotteet ruokavaliossa

Maidon ja maitotuotteet voi korvata ruokavaliossa kasvijuomilla ja jogurtin tai rahkankaltaisilla valmisteilla, kuten soijarahkoilla tai kaurajogurteilla.

”Kaikkia kasvijuomia ei ole täydennetty vitamiineilla. Siksi kannattaa tarkistaa, että tuotteet on täydennetty vitamiineilla ja kivennäisaineilla. Täydennetyissä kasvijuomissa on laktoosia ja D- ja B12-vitamiinia tavallisesti sen verran, että ravintosisältö vastaa niiden osalta lehmänmaitoa. Kasvijuomissa on yleensä enemmän rasvaa kuin rasvattomassa maidossa, mutta se on hyvälaatuista eli tyydyttymätöntä rasvaa.”

Kasvipohjaisissa juomissa on vähemmän proteiinia kuin lehmän maidossa. Soijajuomat ovat kasvijuomista proteiinipitoisimpia. Riittävästä proteiinin saannista ei yleensä tarvitse olla huolissaan, vaikkei söisi lihaa tai kalaa, jos käyttää kuitenkin maitotuotteita. Lihasta ja kalasta saatavat proteiinit voidaan korvata maidolla ja maitotuotteilla.

”Vegaaniruokavaliota noudattavien on sen sijaan mietittävä, mistä he saavat tarvittavat ravintoaineet. Jos maitoa tai maitotuotteita ei käytetä ollenkaan, on tarpeellista miettiä, mistä muun muassa proteiinia, kalsiumia, jodia, fosforia ja B-vitamiineja saadaan riittävästi”, Nissinen kehottaa.

Ravitsemusterapeutti muistuttaa, että joustavuus on hyväksi syömisessä.

”Syömisen suhteen ei tarvitse olla mustavalkoinen. Maidon ja maitotuotteiden suhteen voi olla niin sanotusti sekakäyttäjäkin, eli voi käyttää kaurapohjaista maitoa kahvissa, mutta syödä tavallista maidosta valmistettua jogurttia. On hyvä, että syömiseen löytyy joustavuutta. Toki, jos potee esimerkiksi maitoallergiaa, on oltava täysin ilman maitoa ja maitotuotteita.”