Hyvinvointi

Melanooma on ihosyövän vaarallisin muoto – asiantuntija vastaa 10 kysymykseen melanoomasta

Auringosta saa nauttia, kun pitää järjen päässä – ja hatun myös. Aurinkorasvaa levittäessä kannattaa silmäillä ihoaan. Ajoissa havaittu melanooma voidaan yleensä parantaa kokonaan.

1. Mikä on melanooma?

Melanooma on ihosyövän vaarallisin muoto. Se saa alkunsa ihon väriainetta, melaniinia, tuottavista soluista. Melanoomaan sairastuu vuosittain yli 1 300 suomalaista. Merkittävin syy sairastumiselle on liiallinen altistuminen auringon UV-säteille. Vaikka melanooma on vakava sairaus, se on varhaisessa vaiheessa täysin hoidettavissa. Pinnallisesta melanoomasta paranee yleensä hyvin pelkällä leikkauksella.

Lue myös: Miksi luomesta kasvaa tummaa karvaa? Ihotautilääkäri vastaa 7 kysymykseen luomista

2. Miksi melanoomien määrä on kasvanut?

Yksi syy on muutos käyttäytymisessä: siirtyminen auringon välttämisestä sen palvomiseen. Melanooma on elintasotauti, joka on lisääntynyt samaa tahtia varallisuuden kasvun myötä. Enemmän rahaa on tarkoittanut monelle pohjoisen asukkaalle enemmän aurinkolomia.

Toinen syy on ohentunut otsonikerros, joka päästää lävitseen maahan enemmän auringon lyhyitä UVB-säteitä. Voimakkaat UVB-säteet polttavat ihoa. Palaminen aiheuttaa vaurioita ihossa, mikä saattaa johtaa ihosyöpään. Pitkäaaltoiset UVA-säteet eivät yleensä polta, mutta nekin vaurioittavat ihoa. Pitkäaikainen säteily aiheuttaa lievimmillään ihon vanhenemista ja ryppyjä, pahimmillaan pysyviä vaurioita ja ihosyöpää.

3. Kenellä on riski sairastua?

Suurimmassa riskissä ovat ihotyypiltään vaaleat, pisamaiset ja helposti palavat – varsinkin jos he ovat polttaneet itsensä toistuvasti lapsena. Syöpä ei kuitenkaan synny hetkessä. Lapsuudenaikaiset palamiset saattavat näkyä melanoomana työiässä.

Pahinta iholle on shokkipalaminen, joka voi syntyä, kun ryntäämme talvella aurinkolomalle tai ahmimme paidatta kesän ensimmäistä aurinkopäivää.

Auringon iholle aiheuttama vahinko on pysyvää. Se on myös kertyvää, eli jokainen uusi altistuminen lisää vahinkoa vaurioituneessa ihossa. Riskiä lisäävät myös runsasluomisuus sekä suvussa sairastettu melanooma.

Lue myös Seura.fi: Epäiletkö melanoomaa? Millainen luomi on syytä tarkistuttaa? Näin lääkäri vastaa 12 kysymykseen luomista

4. Miten melanooman tunnistaa?

Vain osa melanoomista saa alkunsa olemassa olevista luomista. Suurin osa, yli 70 prosenttia, tulee terveelle iholle. Siihen ilmaantuu uusi, usein luomen näköinen muutos. Melanoomaa voi epäillä, jos luomi on suuri, epäsymmetrinen sekä reunoiltaan ja väriltään epätasainen. Se saattaa myös aristaa, kutista tai vuotaa.

Naisilla tavallisin ilmenemispaikka ovat sääret, miehillä rinta, yläselkä ja hartiat. Naiset ovat tottuneempia tarkkailemaan kehoaan, joten he yleensä havaitsevat itse ihoonsa tulleet muutokset. Miesten luomet huomaa useimmiten vaimo. On hyvä muistaa, että iän myötä lähes kaikille tulee lisää luomia. Suurin osa näistä on vaarattomia.

5. Miten melanoomaa hoidetaan?

Epäilyttävää luomea kannattaa näyttää lääkärille. Jos lääkäri ei voi katsomalla varmistua sen hyvä- laatuisuudesta, hän poistaa luomen ja lähettää sen patologille. Jatkohoito määräytyy patologin lausunnon mukaan. Jos melanooma on pinnallinen, riittää kun se poistetaan leikkaamalla. Syvemmälle ehtineessä melanoomassa tutkitaan sen levinneisyys. Jos melanooma on lähettänyt etäispesäkkeitä, tarvitaan leikkauksen lisäksi usein säde- ja lääkehoitoa.

6. Olisiko parasta hakeutua heti erikoislääkärille?

Epäilyttävän luomen voi poistaa terveyskeskuslääkäri tai työpaikkalääkäri. Jos se osoittautuu melanoomaksi, käynnistyy usean erikoislääkärin yhteistyö. Hoidossa voi olla mukana dermatologi, patologi, onkologi ja plastiikkakirurgi. Uusia hoitomenetelmiä tutkitaan jatkuvasti. Nykyiselläänkin hoito on varsin tehokasta, etenkin silloin kun se löydetään ajoissa.

7. Miten voin itse ehkäistä melanooman syntyä?

Tärkeintä on suojautua liiallisilta auringon UV-säteiltä. Suoraa altistusta kannattaa välttää hakeutumalla keskipäivällä varjoon. Auringossa kannattaa käyttää korkeakertoimista aurinkosuojaa ja lierihattua. Pitkähihainen ja -lahkeinen vaatetus antaa hyvän suojan, varsinkin jos kangas on tiukkaan neulottua. Aurinkoa ei kannata ahmia, vaikka lämmöstä nauttiikin.

Lue myös: Milloin luomesta pitää huolestua? Näin tunnistat ihosyövän – katso kuvat ja lue oireet

8. Pitääkö kaikkien käydä luomitarkastuksessa vuosittain?

Säännölliset tarkistukset ovat tarpeellisia riskiryhmille: jos on runsaasti, eli yli 100 luomea, sukurasitetta tai aiemmin sairastettu melanooma. Muille riittää ihomuutosten omatoiminen seuranta ja hakeutuminen lääkärille huolen herätessä.

Omatoimisen ihomuutosten tarkkailun lisääntyminen näkyy luvuissa: vaikka melanoomien määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, kuolleiden määrä on pysynyt lähes samana. Tämä selittyy sillä, että melanooma löydetään nyt useammin varhaisessa vaiheessa, jossa se saadaan parannettua täysin.

Valitettavasti aina on myös heitä, jotka eivät osaa tai halua hakeutua hoitoon ajoissa. Heitä on erityisesti miehissä ja vanhuksissa. Toisinaan taas melanooma tulee epätyypilliseen paikkaan, vaikka varpaiden väliin. Silloin sitä on varsin vaikea havaita. Onneksi tämä on harvinaista.

9. Jos kuitenkin haluan ruskettua, kannattaako suosia solariumia?

Solariumia ei pitäisi käyttää lainkaan, sillä sitä ei enää pidetä vaarattomana. Solarium vanhentaa ihoa ja lisää altistusta polttaville säteille. Se kasvattaa selvästi myös melanoomariskiä. Turvallisin rusketus tulee itseruskettavilla voiteilla.

On ymmärrettävää, että Suomessa halutaan nauttia harvoista aurinkoisista päivistä ulkona. Rannalle voi mennä, kunhan suojautuu. Kannattaa silti miettiä, onko rusketuksen ylenmääräisessa ihannoinnissa mitään järkeä.

10. Pitääkö melanoomasta parantuneen pysyä poissa auringosta?

Ei ole realistista ajatella, että ihminen diagnoosin saatuaan jäisi pysyvästi sisätiloihin. Ei silti kannata muuttaa Australiaan ja lisätä altistustaan auringolle. Riskitekijät säilyvät, vaikka melanooma saataisiin hoidettua.

Juttuun on haastateltu ihotautien ja patologian erikoislääkäri Susanna Virolaista HUS:sta.

Lähteet: euromelanoma.org/suomi; cancer.fi