Melu on uhka aivojen terveydelle – mahtuuko sinun arkeesi tämä tarvittava määrä hiljaisuutta?

Jatkuva häly kuormittaa ihmisen elimistöä ja vaikuttaa aivojen toimintaan. Melusaaste onkin jo yhtä suuri terveysriski kuin ilmansaasteet.

Aamulla radio pauhaa autossani ruuhkan keskellä. Työpaikalla huoneeni viereisestä avokonttorista kantautuu jatkuvaa puheensorinaa, puhelimen pärinää ja korkokenkien kopinaa. Ajatus keskeytyy jatkuvasti, ja tuntuu, että unohtelen asioita.

Työpäivän jälkeen kotona odottaa lapsiperheen hälyinen ilta. Kun lapset nukahtavat, mies luukuttaa televisiosta futismatsia ja minä katson tabletilta Netflixiä. Päivän päätteeksi tunnen oloni uupuneeksi.

Vuorokauden ensimmäinen todella hiljainen hetki koittaa illalla, kun suljen levottomana silmäni sängyssä. Se ei riitä, jos haluan aivojeni voivan hyvin.

Aivot kärsivät jatkuvasta melusta

Jatkuva ärsyketulva ja hälinä virittävät aivot rasitustilaan, ja silloin ihmisen lyhytkestoisen muistin toiminta heikkenee, keskittymiskyky huononee ja toimintakapasiteetti kärsii. Melu siis lisää ihmisen psyykkistä kuormitusta.

”Melu aktivoi aivoissamme alueita, jotka vastaavat kehomme hyökkäys- ja puolustusreaktioista. Jatkuva meteli vaikuttaa verenkierron kautta suoraan aivoihin ja toisaalta elimistön mekanismeihin kuten verenpaineeseen ja hormonitoimintaan stressihormonin kautta,” liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka sanoo.

Metelin vaikutuksesta aivotoimintaan Laukka mainitsee esimerkkinä aivojen mantelitumakkeen eli amygdalan, joka vastaa ihmisen pelko- ja stressireaktioista.

”Jos ihminen on stressaantunut, amygdala suurenee. Melu siis vaikuttaa suoran aivojen toimintaan ja sääntelyyn.”

Erityisesti melu uhkaa terveyttä, jos se on tauotonta ja kohdistuu ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi kuormittuneita ja stressaantuneita. Laukka onkin kritisoinut avokonttoreita juuri niiden hälyisyyden vuoksi.

”Melusaaste on yhtä konkreettinen uhka ihmisen terveydelle kuin ilmansaasteet.”

Näin paljon hiljaisuutta pitäisi mahtua arkeen

Melun terveysvaikutusten riskirajaksi on määritelty 55 desibeliä, mutta käytännössä kaupungeissa jo pelkkä liikennemelu ylittää sen usein. Hiljaisuuden rajana pidetään 30 desibeliä. Se vastaa kuiskausta.

Mutta miten paljon hiljaisuutta pitäisi mahtua ihmisen arkeen?

”Hiljaisuutta olisi hyvä olla päivittäin ja säännöllisesti, mielellään tasaisina annoksina päivän aikana. Mitä stressaantuneempi ihminen on, sitä enemmän hiljaisuutta tarvitaan vastapainoksi”, Laukka sanoo.

Lähteenä myös Orklan 24.8. järjestämä Aivojen vuoro -paneelikeskustelu, jossa oli mukana viisi suomalaista aivoterveyden asiantuntijaa.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 19/2017.

Mitä mieltä sinä olet melun vaikutuksesta terveyteen? Kerro mielipiteesi kommenttikentässä!

Avainsanat

Keskustelu

Valitettavasti olemme saastuttaneet maan, veden ja ilman ja nyt myös ääniympäristön. Pidämme tätä normaalina ja siksi asiaan ei juurikaan puututa. Arvomaailmassamme vain taloudellisilla ja materiaalisilla asioilla on merkitystä. Onneksi jokainen voi valita oman arvomaailmansa ja elää sen mukaan, tämä vaatii kyllä yksilöltä asioiden nykytilan tiedostamista jotta voi tehdä oman muutoksensa.

Onkohan kenekään muun mielestä ärsyttävää, kun televisiossa lähes kaikissa ohjelmissa on taustalla musiikki ja monesti tosi kovaääninen. Puheohjelmissakin taustalla soi joku pianon pimputus niin että puheesta ei meinaa millään saada selvää. Ei auta yhtään vaikka tv:n äänen laittaa suuremmalle, koska musiikki soi vain entistä kovemmin. Tämä jos joku on mielestäni melusaastetta. Rakastan musiikkia mutta ei puheen kanssa yhtä aikaa, koska silloin ei voi keskittyä rauhassa kumpaankaan.
Kunpa televisioon saadaan pian sellainen nappi, josta taustamusiikin voi kytkeä pois, niin että pelkkä puhe vain jää kuulumaan. Tiedän kyllä että suomenkielisiin ohjelmiin voi valita suomenkielisen tekstin, silloinhan asiasta saa selvää kun soitanto ei sotke, mutta kun Suomessa ollaan niin kuuntelisin omaa äidinkieltä ihan mielellään ilman tekstin lukemista.

”Onneksi jokainen voi valita oman arvomaailmansa ja elää sen mukaan”

Valitettavasti asia ei ole niin yksinkertainen, jos sattuu olemaan pakotettu asumaan maantiestön vieressä (tiet tehty myöhemmin kuin itse ollaan paikalle muutettu). Siitä on vaikea päästä mihinkään, ellei satu voittamaan vaikkapa lotossa. Tällaisella paikalla asuminen on yksi painajaismaisimpia elämäntilanteita. Liikennemelu on saasteista kaikkein pahin, ja se pilaa koko elämän.

Kommentoi juttua: Melu on uhka aivojen terveydelle – mahtuuko sinun arkeesi tämä tarvittava määrä hiljaisuutta?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X