Milloin on kyse rytmihäiriöstä? Asiantuntija vastaa 7 tärkeään kysymykseen

Rakkaus kihelmöi sydämessä, mutta rinnassa voi myös muljahdella, väristä ja pistää. Rytmihäiriöihin on kehitetty mullistava ablaatiohoito, ja tulehduskipulääkkeistä on uutta hälyttävää tietoa.

1. Milloin on kyse rytmihäiriöstä?

Tervekin sydän voi muljahdella Normaalisti sydän sykkii säännöllisessä sinusrytmissä. Siinä rytmi alkaa sinussolmukkeesta, joka sijaitsee sydämen oikeassa eteisessä. Rytmihäiriöstä on kyse, jos sydämen rytmi alkaa muualta kuin sinussolmukkeesta.

Rytmihäiriössä sydän lyö liian tiheästi tai liian hitaasti ja usein epäsäännöllisesti. Jos sydämen syke on liian hidas tai nopea, se ei pysty pitämään yllä riittävää verenkiertoa. Oireita voivat olla väsymys, huimaus ja tajunnan menetys.

Tavallinen rytmihäiriön muoto on lisälyönnit. Niitä esiintyy sydänsairauksien yhteydessä, mutta myös terveessä sydämessä.

Lisälyöntejä voivat pahentaa useat syyt, kuten stressi, valvominen ja nautintoaineet.

Sydämen rytmihäiriöt

2. Millaisia nopeita rytmihäiriöitä on?

Jännitys, kuume, anemia ja kilpirauhasen liikatoiminta voivat kiihdyttää sykettä ilman, että kyse on rytmihäiriöstä.

Yleisin nopea rytmihäiriö on eteisvärinä eli ”flimmeri”. Sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Eteisvärinän aikana syke on normaalia nopeampi ja epäsäännöllinen. Se aiheuttaa väsymystä, huonovointisuutta, hengästymistä rasituksessa ja joskus rintakipua, mutta voi olla täysin oireetonkin. Eteisvärinään liittyy aivohalvauksen riski, jota voidaan ehkäistä verenohennuslääkityksellä.

Nuorilla ja keski-ikäisillä varsin tavallinen rytmihäiriö on supravenytrikulaarinen takykardia eli SVT. Potilaan sydän on yleensä täysin terve, ja rytmihäiriö alkaa ja loppuu äkillisesti. SVT on kiusallinen mutta vaaraton.

Vaarallisin rytmihäiriö on kammiovärinä, joka johtaa sydämen pysähdykseen ja potilaan menehtymiseen, ellei elvytystä aloiteta välittömästi. Sen taustalla on usein jokin sydänsairaus.

3. Mihin altistaviin tekijöihin voi itse vaikuttaa?

Rytmihäiriön syynä on yleensä rakenteellinen tekijä sydämessä. Rytmihäiriöitä aiheuttava rakenne voi olla synnynnäinen tai tullut sairauden myötä, kuten sydäninfarktiin liittyvä arpi, tai se voi liittyä ikääntymisen aiheuttamaan sidekudoksen lisääntymiseen sydämessä.

Rakenteen lisäksi tarvitaan jokin rytmihäiriön käynnistävä ja sille altistava tekijä. Käynnistävänä tekijänä ovat yleensä lisälyönnit. Altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi veren suolapitoisuuden häiriöt, sydänlihastulehdus, hapenpuute, henkinen tai ruumiillinen rasitus. Rytmihäiriöiden ehkäisemiseksi tulisi estää sydänsairauksien kuten sepelvaltimotaudin kehittyminen.

4. Voiko urheilu lisätä rytmihäiriön riskiä?

Kuntoilun terveyshyödyt ovat lukuisat ja hyvin osoitetut. Päivittäisen miellyttävältä tuntuvan kuntoa ylläpitävän liikunnan olisi hyvä kuulua kaikkien arkeen. Tämä pätee myös rytmihäiriöitä sairastaviin.

Flunssan aikana ei kuitenkaan kannata lähteä kuntoilemaan vaan lepo on tarpeen kunnes henkilö on terve.

Pitkäkestoinen kestävyysurheilu lisää eteisvärinän riskiä. Viisikymppisellä maratoonarilla on yhtä suuri riski saada eteisvärinä kuin 70-vuotiaalla ei-maratoonarilla.

Juokseva nainen

5. Mitä haittaa kipulääkkeistä voi olla?

Aspiriinia käytetään sydän- ja aivotapahtumien ehkäisyssä. Aspiriini ei silti estä rytmihäiriöitä. Uusissa tutkimuksissa on saatu lisätietoja tulehduskipulääkkeiden (NSAID-lääkkeet) haittavaikutuksista.

COX-2-estäjät, kuten ibuprofeeni, lisäävät säännöllisessä käytössä riskiä saada sydänkohtaus 30 prosentilla. Näiden lääkkeiden tuotenimiä ovat esimerkiksi Burana, Ibumax tai Ibusal.

Vielä suurempi riski liittyy samantyyppisten diklofenaakki-tulehduskipulääkkeiden käyttöön. Kanadalais-suomalaisessa tutkimuksessa ne lisäsivät sydänkohtausriskiä jopa 60 prosentilla. Kauppanimiä ovat Arthrotec, Diclomex, Diclofenac, Motifene ja Voltaren.

6. Milloin on parasta lähteä lääkäriin?

Jos sairastaa sydänsairautta, kannattaa olla herkkänä tuntemuksilleen. Sepelvaltimotautia sairastavan kannattaa hakeutua hoitoon, jos rintakipu, painon tunne rinnassa tai hengenahdistus eivät helpota levossa tai parilla nitrotabletilla tai nitrosuihkeella.

Usein toistuvien rytmihäiriöiden syy kannattaa selvittää, vaikka niihin liittyvät oireet olisivat lievät. Jos rytmihäiriötuntemuksen yhteydessä tuntee huonoa oloa tai heikotusta tai jos tajunta hämärtyy, on syytä soittaa numeroon 112.

Rintakipu

7. Poistaako uusi ablaatiohoito rytmihäiriöt? Miten muuten rytmihäiriöitä hoidetaan?

Lisälyöntejä terveessä sydämessä ei tarvitse hoitaa, jos niiden oireet ovat lievät tai jos ne esiintyvät harvoin.

Lääkehoidolla voidaan usein vähentää rytmihäiriöitä. Beetasalpaajat ovat yleisesti käytettyjä ja turvallisia lääkkeitä. Tarvittaessa käytetään varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä.

Ablaatiohoidossa rytmihäiriön aiheuttava rakenne sydämessä tuhotaan joko lämmittämällä tai jäädyttämällä, ja usein potilas paranee pysyvästi. Ablaatio on ensisijainen hoitomuoto, jos rytmihäiriön aiheuttaja voidaan paikallistaa tietylle alueelle sydämessä.

Tahdistinhoitoa käytetään, jos syke rytmihäiriön seurauksena on liian hidas tai pysähtyy hetkeksi kokonaan. Rytmihäiriötahdistinta käytetään, jos syke rytmihäiriön aikana nousee vaarallisen korkealle, esimerkiksi kammiovärinässä.

Kammiovärinän tehokas hoito on sähköinen rytminsiirto (defibrillaatio). Sitä odotettaessa elintoimintoja ylläpidetään elvyttämällä. Maallikkokäyttöön tarkoitettuja defibrillaattoreita on julkisilla paikoilla. Laitteen käyttöä olisi jokaisen hyvä opetella.

Asiantuntijana professori Juha Hartikainen Kuopion yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksesta.

Lisäksi lähteinä Sydänliitto, Duodecim, European Heart Journal ja British Medical Journal.

Juttu on julkaistu Kotiliesi 13/2017 -lehdessä.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Milloin on kyse rytmihäiriöstä? Asiantuntija vastaa 7 tärkeään kysymykseen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X