Terveys

Miten tunnistan keuhkoveritulpan? Lue lääkärin ohjeet!

Keuhkoveritulppa eli embolia on salakavala sairaus, joka vie pahimmassa tapauksessa hengen. Lue miten sen tunnistaa ja miten siltä voi välttyä!

Usein keuhkoveritulpan oireet kehittyvät salakavalasti eivätkä kaikki sairastuneet ymmärrä heti, mikä heitä vaivaa.

Mutta mistä keuhkoveritulpan voi tunnistaa ajoissa? Miten siltä voi välttyä? Entä minkälaista hoitoa keuhkoveritulppa vaatii?

Sisätautilääkäri Joni Suomi Terveystalosta vastasi kysymyksiimme.

1. Miten vaarallinen keuhkoembolia voi olla?

”Se voi olla hengenvaarallinen eli ihmiset menehtyvät siihen. Sen vaarallisuus riippuu tulpan suuruudesta.”

2. Miten keuhkoveritulppa syntyy?

”Tulppa ei muodostu keuhkoihin yhtäkkiä vaan sitä edeltää laskimotukos.

Yleisimmin tukos syntyy jalkoihin, mistä se irtoaa tai siitä irtoaa palanen. Tukos kulkeutuu verenkierron mukana sydämen oikean puolen kautta keuhkovaltimoihin.”

3. Mitä tyypillisiä oireita keuhkoveritulppa aiheuttaa?

”Tyypillinen oire on hengenahdistus ja vaikeus saada happea. Hengitysvaikeuksiin liittyy myös usein rintakipua ja yskää.

Ihmistä voi pyörryttää, verenpaine laskee ja yleisvointi huononee. Sydän voi tykytellä, pulssi nousee ja hengitystiheys kiihtyy.

Turvotus voi olla merkki jalassa olevasta tukoksesta. On hälyttävä merkki, jos lentomatkan jälkeen toinen jalka on turvonneempi kuin toinen.”

4. Mitkä riskitekijät altistavat keuhkoembolialle?

”Laskimotukos voi syntyä jalkoihin pitkän liikkumattomuuden seurauksena, esimerkiksi pitkien lento- tai automatkojen jälkeen.

Ylipaino, ehkäisypillerit ja tupakointi ovat myös altistavia tekijöitä.

Myös kipsihoito raajassa voi altistaa tukokselle. Usein tällöin käytetäänkin ennaltaehkäisevästi verenohennuslääkkeitä. Myös syöpäsairauksien hoidon aikana tulevat oireet ovat hälyttävät.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että keuhkoveritulppaa ei yleensä synny perusterveelle ihmiselle, jolla ei ole riskitekijöitä tai geneettistä alttiutta.”

5. Milloin lääkärin vastaanotolle on järkevintä hakeutua?

” Aina pitää hakeutua hoitoon, jos tulee hengenahdistusta tai rintakipua.

Jos itsellä on ollut jo aiemmin laskimotukos tai keuhkoembolia, oireet ovat tuttuja eikä niitä kannata jäädä seuraamaan sekuntiakaan.”

Lue myös: Kirsi, 50, on sairastanut kaksi veritulppaa: ”Pelko uudesta tukoksesta on aina takaraivossani”

6. Voiko keuhkoveritulppa olla oireeton?

”Periaatteessa kyllä, mutta silloin puhutaan pienestä keuhkoemboliasta.

Keuhkojen verisuonet muistuttavat puustoa. Jos pieni tukos menee kaikkein kaukaisimpiin verisuoniin, voidaan puhua pienestä keuhkoemboliasta.

Näissä tapauksissa embolia on kuitenkin niin pieni, että ihmisen oma kompensaatiomekanismi korjaa sen huomaamattomasti itsekseen.”

7. Miten emboliaa hoidetaan?

”Embolia vaatii sairaalahoitoa. Pahimmillaan se on liuotushoitoa, mutta silloin puhutaan jo henkeä uhkaavasta tilanteesta. Lievemmissä tapauksissa aloitetaan verta ohentava lääkitys joko pistoksina tai tabletteina.

Lääkehoito kestää lyhimmillään kolmesta kuukautta mutta pisimmillään koko ihmisen loppuelämän ajan.

Jos ihminen saa kaksi kertaa laskimotukoksen tai keuhkoembolian, hänelle määrätään pysyvä lääkehoito. Se on mahdollista myös yhden kerran jälkeen, jos ihmisellä on paljon muita edellä mainittuja riskitekijöitä.”

8. Miten voin ehkäistä tukoksen syntymistä?

”Pitkillä matkoilla olisi hyvä muistaa jaloitella. Lihakset pumppaavat veren sydämeen ja jos ihminen istuu koko ajan paikoillaan, veri makaa jaloissa.

Lentokoneessa voi tehdä jalkajumppaa ja kävellä käytävillä. Juo nesteitä reilusti ja käy pissalla usein.

Tukisukista on oiva apu, jos jaloilla on tapana turvota lentokoneessa.

Kannattaa myös välttää tupakointia ja pysytellä normaalipainon rajoissa.”

9. Voiko keuhkoveritulppa uusiutua?

”Laskimotukoksen tai keuhkoembolian riski nousee huomattavasti, jos sen on sairastanut kerran.

Tällaisissa tapauksissa voi keskustella lääkärin kanssa etukäteen ennaltaehkäisevästä lääkityksestä esimerkiksi lomamatkan ajaksi.”