Terveys

Myyräkuume uhkaa huolimatonta mökin siivoojaa – tunnista vaaranpaikat ja taudin oireet

Mökiltä löytyvät papanat voivat olla Puumala-virusta kantavan metsämyyrän jätöksiä. Lue, miten suojautua pöpöiltä!

Myyräkuume on punaruskean metsämyyrän levittämä tauti, joka ei tartu ihmisestä toiseen. Myyräkuumetta ei voi myöskään saada esimerkiksi peltomyyristä tai metsähiiristä. Sen saa yleisimmin hengitystartuntana esimerkiksi mökin ulkotiloissa tai siivotessa mökkiä hiljaiselon jälkeen.

Suurin tautiaalto alkaa yleensä loppukesästä ja jatkuu pitkälle syksyyn, mutta metsämyyrien kansoittamilla alueilla kannattaa olla valppaana muinakin aikoina.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1 000–2 000 myyräkuumetapausta. Epidemiavuodet osuvat sellaisiin vuosiin, jolloin metsämyyriä on runsaasti. Yleensä tämä tapahtuu kolmen vuoden välein. Edellinen epidemiavuosi oli 2014, joten vuonna 2017 voi jälleen olla luvassa pitkälti yli 2 000 tartuntatapausta.

Näin myyräkuume oireilee

Myyräkuume on usein oireeton tai lievä kuumetauti, joka ei johda tutkimuksiin. Jos oireita esiintyy, ne alkavat 2–6 viikkoa tartunnan jälkeen. Vain yksi viidestä tartunnan saaneesta sairastuu, joten suurin osa saa vasta-aineet ja elinikäisen immuniteetin tietämättään.

Ensimmäinen oire on useimmiten kuume sekä pää-, selkä- ja jäsensäryt. Muutaman päivän päästä voi tulla muitakin oireita: uneliaisuutta, rauhattomuutta, pahoinvointia ja oksentelua. Myös näköhäiriöitä voi esiintyä.

Myyräkuumeen erottaa muista kuumetta aiheuttavista taudeista se, että myyräkuumeeseen ei liity varsinkaan taudin alkuvaiheessa hengitystieoireita.

Hakeudu lääkäriin, jos:

• sinulle nousee korkea kuume, jolle ei ole muuta selitystä
• kärsit keskushermoston oireista, kuten rauhattomuudesta
• virtsamäärä pienenee tai virtsaaminen on vaikeaa
• näkeminen tai katseen kohdistaminen aiheuttaa vaikeuksia

Myyräkuumeeseen ei ole parantavaa lääkettä, mutta rajuissa tapauksissa oireita voidaan hoitaa sairaalassa. Kun on sairastanut myyräkuumeen kerran, sitä vastaan saa elinikäisen suojan.

Suojaudu myyräkuumeelta puuhastellessasi

Lämmin saippuavesi tappaa viruksen, joten papanoiden kansoittama mökki kannattaa puhdistaa huolellisesti joko saippuaveden tai desinfiointiaineen avulla. Imurointi ei ole hyvä vaihtoehto, sillä se levittää viruksen hengitysilmaan, mistä se voi tarttua ihmiseen.

Yleisimmin tartunnan saa mies, joka puuhastelee suljetussa halkoliiterissä. Halonhakkuu kannattaa siis hoitaa raikkaassa ulkoilmassa. Myös hengityssuojaimesta voi olla hyötyä.

Saunapuut kannattaa kantaa halkotelineessä, ei sylissä.

Tupakoitsijat ovat myyräkuumeen erityinen riskiryhmä. Tupakoitsijoiden keuhkojen värekarvat eivät ilmeisesti toimi normaalisti, joten viruspöly ei poistu keuhkoista.

Pidä myyräansat aktiivisina

Loppusyksystä jopa 50 prosenttia metsämyyristä kantaa Puumala-virusta, joten se on varsin yleinen. Kun myyrä on saanut tartunnan, se kantaa virusta loppuikänsä, mutta se ei itse saa viruksesta näkyviä oireita.

Parhaiten metsämyyriltä voi suojautua hiirenloukuilla. Ne kannattaa pitää jatkuvasti vireessä ja poistaa myyrät sitä mukaa, kun niitä tulee rakennuksiin. Kuolleet myyrät eivät levitä virusta, ellei niihin ota erityistä ihokontaktia.

Lähteet: Heikki Henttonen, Metla ja Terveyskirjasto

Lue myös:

Mistä tunnistaa myyräkuumeen? Mökki kesäkuntoon Myyrät jylläävät puutarhassa