Suhteet

"Joskus työelämässä on tullut sellainen tunne, ettei minua hyväksytä" – terapeutti kertoo, miten toimia, jos koet, ettet kelpaa muille

Arvottomuuden ja kelpaamattomuuden tunteiden taustalla voi olla tarpeita, jotka eivät ole täyttyneet lapsuudessa. Aikuisuuteen kuuluu osata tyydyttää ne itse.

Nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve kuuluu ihmisluontoon. Jos tästä jää toistuvasti paitsi, siitä voi koitua siitä monenlaista haittaa.

”Kukaan ei voi tietenkään täysin välttyä pettymyksiltä. Jos kuitenkin jatkuvasti tulee tunne, ettei tule hyväksytyksi sellaisena kuin on, ihmisen hyvinvointi vaarantuu. Seurauksena voi olla esimerkiksi masennusta, ahdistusta ja riippuvuuksia,” sanoo terapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja Tommi Aspelund.

Arvottomuuden tunteen taustalla on usein tarpeita, jotka eivät ole täyttyneet lapsuudessa. Lapsi ei ole välttämättä saanut esimerkiksi sellaista lohtua tai kannustusta, jota hän olisi tarvinnut.

Varttuessaan ihminen saattaa alkaa rakentaa erilaisia suojamekanismeja välttyäkseen uusilta pettymyksiltä. Voi olla vaikea antautua läheisiin ihmissuhteisiin, jos pelkää, että lapsuudenkokemukset toistuvat.

”Näitä suojamekanismeja puretaan terapiassa. Usein terapiaan tullaan jonkin näkyvän oireen, kuten masennuksen kanssa. Terapiassa aletaan etsiä sen taustalla olevia juurisyitä.”

Lue myös: Onko häpeä tuttu tunne? Älä anna sen kontrolloida elämääsi – näin pääset häpeästä eroon

Tunteiden tonkiminen kannattaa

Jos tunnistat, että sinusta tuntuu usein siltä, ettet kelpaa omana itsenäsi, olet jo pitkällä. Omien tunteiden sekä ajatusten tiedostaminen on Aspelundin mukaan avain muutokseen. Terapiasta on apua monelle, mutta myös muita reittejä on olemassa.

”Itseensä voi tutustua myös vaikkapa kirjallisuuden, erilaisten kurssien ja retriittien, mietiskelyn tai mindfulnessin avulla.”

Tunteiden ja menneisyyden kokemuksien sekä niistä nousevien uskomusten tutkiskelu voi olla rankkaa, mutta se kannattaa.

”Jos työnnämme vaikeita tunteita syrjään, ne menevät mielemme sopukoiden punttisalille treenaamaan. Sieltä ne ilmestyvät entistä vahvempina tietoisuuteemme.”

Tunteita ei siis kannata kieltää eikä niitä vastaan ole järkeä taistella.

”Vaikeat tunteet on parasta ottaa vastaan hyväksyvästi ja lempeästi. Kaikki, mikä tulee hyväksytyksi, on mahdollista muuttaa.”

Lue myös: Marion Rung oli kiltti lapsi – ja silti hänet lukittiin komeroon tuntikausiksi

Osoita arvostusta toisille

Jos tuntee, ettei kelpaa, katse on syytä kääntää itseensä. Voimme muuttaa vain itseämme ja asenteitamme.

Muutoksen tekeminen on ennen kaikkea vastuun ottamista itsestään. Se voi viedä aikaa ja olla kivuliasta.

”Epämukavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi menossa väärään suuntaan.”

Kun uskaltautuu kohtaamaan oman mielensä möröt, kuten vailla hyväksyntää jäämisen kokemukset, niistä pystyy päästämään hiljalleen ­irti. Vaikka mikään ympärillä ei olisi muuttunut, yhtenä päivänä voi alkaa tuntea, että tuleekin hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.

Kun hyväksyy itsensä, on helpompi hyväksyä myös toiset ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Aspelund toivoo, että ihmiset osoittaisivat toisilleen enemmän arvostamista, sillä sitä kaipaa jokainen.

”Usein pieni arkinen ele, kuten ­hymy tai kiitos, riittää osoittamaan toiselle, että hän on tärkeä.”

Aspelund soisi, että läsnäolo- ja tunnetaitoja sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja opetettaisiin koulussa. Sillä olisi iso, positiivinen vaikutus.

Myös Aspelundille tunteet kelpaamattomuudesta ovat tuttuja.

”Kenelläkään ei ole täydellisiä vanhempia tai täydellistä kasvuympäristöä. Aikuisen ihmisen vastuun ottaminen on sitä, että tunnistaa ja täyttää itse omat tarpeensa.”

Lue myös Anna.fi: Piiloudutko tietämättäsi häpeältä? Jatkuva suorittaminen ja monet muut yleiset toimintatavat voivat kummuta häpeän tunteesta

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 4/2023.