Jos riidat puolison kanssa toistavat aina samaa kaavaa, syy voi kummuta lapsuudesta – asiantuntija kertoo, miten puolisoa voi opetella ymmärtämään

Kiintymystyylit vaikuttavat parinvalintaan ja aktivoituvat riitatilanteissa. Ne voivat onneksi muuttua elämän aikana, sanoo psykologi-psykoterapeutti.

Kuvitellaan tilanne. Kumppanisi ilmoittaa käyvänsä pikaisesti työpaikan illanistujaisissa, ja sisälläsi läikähtää. Tuleekohan juhliin myös se kumppanin viehättävä työkaveri, mietit. Mitä jos heillä synkkaa? Hylätäänkö minut, jäänkö yksin? Ehkä aloitat riidan vaatimalla kärkkäästi, ettei kumppanisi pitäisi lähteä juhliin ilman sinua.

Parisuhteessa toistuvien riitojen juuret saattavat olla syvällä lapsuudessa. Jos lapsena vanhempi on ollut epäjohdonmukaisesti läsnä – tai jopa uhka lapselle – seurauksena voi olla ongelmia aikuisiän läheisissä ihmissuhteissa.

Lue myös: Romanttinen rakkaus, onko sitä edes olemassa? Kysyimme evoluutiobiologilta, historioitsijalta ja filosofilta

Niin psykologian tutkimuksessa kuin keittiöpsykologiassakin puhutaan kiintymyssuhteista. Niillä viitataan alun perin John Bowlbyn ajatukseen, jonka mukaan ihmisellä on synnynnäinen tarve muodostaa tunnesuhteita. Kiintymyssuhteet syntyvät jo ensimmäisten elinvuosien aikana, ja ne määrittävät sitä, miten ihminen toimii myöhemmin elämässään läheisissä tunnesuhteissa.

Kiintymyssuhdeteoriasta on olemassa monia eri tulkintoja, mutta tavallisesti kiintymyssuhteet tyypitellään turvallisiin ja turvattomiin. Turvaton kiintymyssuhdetyyli voidaan jakaa edelleen välttelevään, ahdistuneen ristiriitaiseen ja jäsentymättömään kiintymyssuhdemalliin. Kategorioita ei kuitenkaan kannata ajatella tiukkarajaisina, sanoo pääkaupunkiseudun johtava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalosta.

”Täytyy muistaa, että ihmiset toimivat eri ihmissuhteissa eri tavalla, ja heistä nousee esiin eri puolia näistä tyyleistä”, hän kertoo.

Kiintymyssuhteet aktivoituvat parisuhteissa

Romanttisessa suhteessa käyttäytymistä säätelee muun muassa seksuaalisuus ja hoivan antamisen tarve. Myös kiintymyssuhteet nostavat usein päätään parisuhteissa, sillä ne ovat tyypillisesti aikuisiän merkittävimpiä tunnesuhteita.

Parisuhteessa turvattomasti kiintyneen lapsuudenaikaiset tunteet hylätyksi tulemisesta tai pelosta voivat aiheuttaa haasteita. Välttelevästi kiintynyt kumppani voi tuntua vetäytyvältä tai välinpitämättömältä, sillä hän pyrkii usein pärjäämään yksin. Ristiriitaisesti kiintynyt saattaa puolestaan olla jatkuvasti tuntosarvet pystyssä hylätyksi tulemisen pelossa: Miksi puoliso sanoi noin? Onko hän jättämässä minut?

”Kiintymystyyli on syntynyt, koska se on ollut lapsuudessa paras tapa olla lähellä toista ihmistä. Se on tukenut selviytymistä”, Heiskanen sanoo.

Kiintymystyylit voivat myös näkyä epäsuorasti muilla elämän osa-alueilla, kuten työelämässä. Välttelevästi kiintynyt voi yrittää pärjätä pidempään yksin ilman apua. Ahdistuneen ristiriitaisesti kiintynyt taas saattaa olla epävarma omista kyvyistään ja ottaa tukea mielellään vastaan.

Lue myös Anna.fi: Äiti leipoi pullaa muttei sanonut rakastavansa – välttelevä kiintymyssuhde traumatisoi ja vaikuttaa meihin vielä aikuisenakin

Vaikuttavatko kiintymyssuhteet parinvalintaan?

Kiintymyssuhteet vaikuttavat kumppaneiden käyttäytymiseen parisuhteessa, mutta ne vaikuttavat myös siihen, millaisista ihmisistä viehätymme ylipäänsä. Tutkimusten mukaan turvallisesti kiintyneet ovat parisuhdemarkkinoilla haluttuja kumppaneita, ja he pariutuvat usein keskenään.

”Myönteiset odotukset itsestä voivat olla itseään toteuttava ennuste, joka auttaa valitsemaan kumppania. Kun uskoo, että hyvät ihmissuhteet ovat mahdollisia, on helpompi huomata, kun joku ihmissuhde ei ole terve”, Heiskanen kertoo.

Turvattomasti kiintyneet saattavat puolestaan viehättyä toisista turvattomasti kiintyneistä. Joskus turvattomasti kiintynyt voi tyytyä huonoon ihmissuhteeseen, koska hän on tottunut siihen, että ihmissuhteissa tulee turpaan.

”Hän saattaa ajatella, että vaikka jollain toisella olisi onnellinen parisuhde, itse en ole riittävän hyvä saamaan sellaista. Kun ihminen uskoo olevansa niin epärakastettava, hän saattaa tyytyä vähään.”

Tutkimuksissa on löytynyt viitteitä siitä, että erityisesti välttelevästi ja ristiriitaisesti kiintyneet vetävät toisiaan puoleensa. Psykoterapeuttina työskentelevä Heiskanen kertoo törmäävänsä tilanteeseen usein myös vastaanotollaan.

”Silloin on tyypillistä, että toinen on riitatilanteissa vaativa tai takertuva ja toinen välttelevä. Mutta jos pariskunnalta kysyy, mihin he ihastuivat aluksi toisissaan, välttelevä kertoo ihastuneensa juuri toisen eläväisyyteen ja tunteikkuuteen. Ristiriitaisesti kiintynyt puolestaan sanoo, että toinen on niin ihanan rauhallinen ja tyyni. Nämä piirteet, joiden takia riitatilanteessa otetaan yhteen, voivat siis olla myös hirveän viehättäviä.”

Miten ymmärtää kumppania, joka toimii eri tavalla kuin itse?

Kumppanin erilaista kiintymyssuhdetyyliä ja tapaa käyttäytyä voi olla hankala ymmärtää. Kiintymyssuhdemalleista puhuminen voi kuitenkin helpottaa paitsi kumppanin myös itsensä ymmärtämistä. Keskustelu ei ole kuitenkaan automaattisesti tie onneen.

”Sanat voivat olla haavoittavia, jos niitä käytetään väärin. Kiintymyssuhteet aktivoituvat kuormittavissa tilanteissa, joissa keskustelut voivat helposti mennä solmuun”, Heiskanen sanoo.

Jotta keskustelu olisi aidosti hedelmällistä ja hyödyllistä, Heiskanen painottaa kuuntelun merkitystä. On tärkeää yrittää kuulla, mitä asiat merkitsevät toiselle, miten hän ne kokee ja miksi hän toimii, kuten toimii. Entä millainen olo hänelle tulee, kun itse käyttäytyy tietyllä tavalla? Sen jälkeen on helpompi ymmärtää, että toiselle esimerkiksi sulkeutuminen voi olla tapa rauhoittua vaikeissa tilanteissa.

”Eikä niin, että lukee jostain, että hei puolisolla on varmaan tällainen kiintymysmalli, koska hän on tällainen uuno. Hänen pitää mennä hoitoon. Ei! Eihän tuo auta ketään.”

Voiko omaa kiintymyssuhdettaan muuttaa?

Pitkään ajateltiin, että kiintymisen mallit olisivat verrattain pysyviä läpi elämän. Uudemmissa tutkimuksissa se on kuitenkin kumottu.

”Kiintymyssuhdemallit eivät ole kiveen hakattuja kohtaloita”, Heiskanen sanoo.

Jos on kokenut kovia ja tullut kohdelluksi huonosti, alkaa helpommin uskoa, että on huono. Eihän minua voi rakastaa, eikä kenenkään ei voi luottaa. Maailmassa ei ole turvallista ja kaikkialla on uhkia. Hyvät kokemukset ihmissuhteissa muokkaavat kuitenkin käsityksiämme muista ja itsestämme.

”Jokainen kohtaaminen on siksi uusi mahdollisuus.”

Heiskanen painottaa, ettei omaa kiintymyssuhdetyyliä pidä ajatella diagnoosina tai huonona ominaisuutena. Turvallinen kiintymystyyli ei ole onnellisuuden tae. Parisuhde voi olla terve ja onnellinen kiintymystyylistä huolimatta.

”Ihmiset ovat aina yksilöitä. On olemassa tällaisia malleja ja niitä on hyvä sanoittaa, mutta niihin ei saa hirttäytyä. Ihmisillä on erilaisia suhteita eri ihmisiin, ja kiintymystyylit voivat samalla ihmisellä vaihdella. Ihmiset ovat monimutkaisia. Se on tärkeä muistaa.”

Avainsanat

Keskustelu

Kaikista huonoimmin menee sellaisilla henkilöillä, joiden lapsuus on ollut kurja, ja jotka, menevät naimisiin isänsä tai äitinsä kaltaisen henkilön kanssa. Tästä yhtälöstä seuraa erittäin todennäköisesti avioero. Avioliittohan on tarkoitettu kahden lapsuutensa jättäneen eli lapsuudestaan itsenäistyneen henkilön välille.

Kommentoi juttua: Jos riidat puolison kanssa toistavat aina samaa kaavaa, syy voi kummuta lapsuudesta – asiantuntija kertoo, miten puolisoa voi opetella ymmärtämään

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X