Kokit Kira Weckman ja Michel Garzón salamarakastuivat

Kun kaksi kokkia kohtasi, liedet hehkuivat kuumina. Vaikka toinen on Kolumbiasta ja toinen Suomesta, heillä oli samat unelmat: perhe, yritys ja vauva.

Kymmenkuinen Gabriela istuu syöttötuolissa ja väläyttelee aurinkoista hymyään joka suuntaan. Isä Michel Garzón saa eniten kujerrusta osakseen.

Hän syöttää tyttärelleen valmistamaansa sosetta: parsaa, kanaa ja bataattia. Kahden 
kokin kotona kaikki syövät hyvin.

– Isin tekemä maistuu tyttärelle parhaiten, äiti Kira Weckman sanoo, suomeksi.

Miehelleen hän huikkaa välillä jotain englanniksi ja tämä taas juttelee tytölle espanjaksi. Kieli-
soppaa hämmentävät lisäksi usein täällä pyörähtävät Kiran sisarukset, he kun puhuvat ruotsia.

Puhemiehen avulla puheväleihin

Kiran ja Michelin tapaaminen on kaunis kuin satu. Vuonna 2010 he olivat kumpikin saapuneet Ranskaan opiskelemaan neljän kuukauden ajan legendaarisen Paul Bocusen kokkikoulussa Lyonissa.

Michel oli tuolloin jo valmistunut kokiksi kotimaassaan Kolumbiassa, Kira opiskeli restonomiksi Haaga-Heliassa. Heti ensimmäisenä viikonloppuna kansainvälisille kurssilaisille oli tervetuliaisjuhlat.

– Huomasin Kiran siellä heti. Hän oli tosi kaunis, 
Michel kertoo.

– Mutta koska en oikein osannut englantia, tyydyin vain katselemaan, hän jatkaa.

– Tuijotit! Kira tarkentaa. Eikä ollenkaan pahoillaan.

Seuraavana päivänä yhteinen venezuelalainen kurssikaveri tuli kysymän Kiralta, että huomasitko 
eilen sen miehen, hän on sinusta kiinnostunut.

– Olihan se aika söpöä. En ollut tottunut sellaiseen lähestymistapaan, olin otettu, Kira sanoo.

– Toki olin Michelin huomannut ja komeaksi 
todennut, mutta en olisi ehkä itse saanut aloitetta tehtyä.

Kiraa hämmensi, että hän voisi ihastua näin jo kurssin ensimmäisenä viikonloppuna. Hän oli tullut opiskelemaan, ei poikaystävää etsimään.

– Nyt ajattelen, että oli se onni, että meillä oli välittäjä, joka saattoi meidät kaksi ujoa yhteen, hän sanoo.

– En minä ollut ujo, en vain osannut puhua englantia! Michel huikkaa.

Michelin kielitaito koheni 
vauhdilla, kun motivaatio oli kohdallaan. Hän oli lukenut englantia koulussa, mutta käyttämättömänä se oli ruostunut.

Kurssin päätyttyä Kira palasi Suomeen. Michel meni tapaamaan Espanjassa asuvia sukulaisiaan ja tuli sitten Pariisiin. Hän soitti Kiralle, voisiko tämä tulla Pariisiin muutamaksi päiväksi.

Kirahan tuli. Pari vietti ensi kertaa aikaa ihan kahdestaan. He kävivät Eiffel-tornissa ja Versailles’ssa, söivät pienissä bistroissa.

– Olihan se romanttista, Michel sanoo.

– Siellä me päätimme, että olemme oikeasti 
suhteessa. Ja että aiomme vielä asua yhdessä, Kira sanoo.

Tapahtuu vain elokuvissa

Parin suhde oli paitsi hauska myös vakava alusta 
asti. He puhuivat toisilleen toiveistaan, jotka osoittautuivat samanlaisiksi.

– Me haaveilimme paitsi yhteisestä elämästä myös yhteisestä yrityksestä, vaikka ravintolasta. Ja vauvasta puhuimme heti, Kira kertoo.

– Se oli ihan erilaista kuin mitkään aiemmat suhteeni. Tiesin, että tässä on isä, jonka lapsilleni haluan.

Haikeana Michel palasi Kolumbiaan ja Kira taas Suomeen. Aikaeron takia skype-puhelut pitivät paria hereillä yötä myöten.

– Se oli välillä raskasta, sillä olin juuri liittynyt Suomen Kokkimaajoukkueeseen. Päivät kuluivat opinnoissa, vapaa-aika maajoukkueharjoituksissa 
– ja yöt soitellessa, Kira sanoo.

Koska Michelillä ei ollut vastaavia sitoumuksia, 
oli selvää, että hän on se joka muuttaa. Paperisodan jälkeen hän saapui Suomeen helmikuussa 2011 ja muutti heti Kiran luo.
Michel myöntää, että vanhemmat ja kaverit kummastelivat hänen päätöstään.
– Sanoivat että oletko hullu, siellä saat naapureiksesi jääkarhuja ja pingviinejä.
Vielä enemmän he ihmettelivät, kun pari meni naimisiin parin kuukauden yhteisasumisen jälkeen.
– Tällaistahan tapahtuu yleensä vain elokuvissa, Kira sanoo.

Kuningatar ja prinsessa kolumbiassa

Alun hämmästyksen jälkeen molempien vanhemmat ovat suhtautuneet luottavaisesti lastensa 
pikaliittoon.

– Vanhempani halusivat heti tutustua Micheliin. 
Niinpä kutsuimme heidät meille syömään.

– Siitä asti olemmekin kokanneet heille. Me tykkäämme kokata ja he tykkäävät syödä, kaikki 
voittavat siis.

Tutustumisen ja tykästymisen jälkeen vävypoika otettiin omaksi.

– Meillä on appivanhempien kanssa hyvä suhde. 
He soittelevat minulle kuulumisia lähes päivittäin. Kiran isän kanssa käyn kalassa ja saunassa. Ja järvessä alasti uimassa, Michel kertoo.

Samoin Michelin vanhemmat ovat ottaneet 
Kiran lähes tyttärekseen.

– En voisi parempia appivanhempia toivoa! 
Kolumbiassa ollessamme he kohtelevat minua kuin kuningatarta. Vaikka haluaisin auttaa, he 
eivät anna sormea nostaa, Kira sanoo.

Ja koska Gabriela on heidän ensimmäinen lapsenlapsensa, hän on siellä itseoikeutettu prinsessa.

Top chef ja keittokirjailija

Vuonna 2013 Kira osallistui Top Chef -kilpailuun. Ilman Michelin tuuppimista hän ei ehkä olisi uskaltanut lähteä.

– Itseluottamukseni ei tuolloin ollut vielä kovin hyvä. Tarvitsin Michelin rohkaisua.

Kyllä kannatti, sillä Kira voitti koko kilpailun.

Kira ja Michel ovat juuri julkaisseet keittokirjan Latinomakuja (Docendo). Sen ohjeet näyttävät kovasti heidän laisiltaan: värikästä, taitavaa, mutkatonta ja vähän tulistakin.

Sellaista he valmistavat usein myös omassa catering-yrityksessään KW Catering & Consulting.

– Ihmiset ovat nyt innostuneita eteläamerikkaisesta ruoasta, Kira sanoo.

Kulttuurierot ovat parista olleet enemmän kiinnostavia kuin häiritseviä. Molemmat ovat valmiita oppimaan uutta ja tekemään kompromisseja.

– Yleensä juuri ne pienet arkiset tavat saattavat kummastuttaa, Kira tietää.

– Meillä on Kolumbiassa sanonta joka tilanteeseen. Yritän kääntää ne englanniksi, mutta eiväthän ne käännettyinä toimi. Ne tekevät Kiran hulluksi, Michel sanoo.

Pari kokee olevansa todella onnekas, koska heillä on mahdollisuus työskennellä enimmäkseen kotoa käsin. He saavat olla toistensa seurassa 
ja lapsen kanssa.

Michel pitää itsestään selvänä, että on alusta asti ollut täysillä mukana vauvan hoidossa.

– Syötän, vaihdan vaipat, kylvetän. Tietysti!

Töitä tehdessä lapsenhoito on vielä sujunut vuorotellen ja välillä Kiran vanhempien avulla. 
Kun tyttö kasvaa, häntä ei ole enää niin helppo kuljettaa töissä mukana. Nyt haussa onkin au pair Kolumbiasta.

Onko pakko puhua?

Kun parilta kysyy, mistä he toisissaan aluksi hurmaantuivat, he vilkaisevat toisiaan nopeasti.

– Älä sano rinnat! Kira älähtää.

– En halua isäni lukevan sellaista lehdestä.

Michel hymyilee ja kertoo siistin version. Hänestä oli hienoa nähdä kurssilla, millainen Kira on muiden seurassa.

– Kira oli valmis aina puolustamaan tiukasti omaa näkemystään. Hän selitti, että tämä on oikea 
tapa, ota tai jätä. Sellainen taistelija.

– Tarkoitat kai vahvatahtoinen, Kira korjaa.

Kun Micheliltä kysyy, millainen Kira on kotona, 
vaimona, hän hakee sanoja pitkään. Kira tulee avuksi:

– Ei sulla ole muista kokemusta. Voit siis sanoa, että olen paras mitä sinulla on ikinä ollut.

Kira puolestaan arvostaa miehessään tämän ongelmanratkaisukykyä.

– Itse turhaudun helposti. On rauhoittavaa, kun toinen ei panikoidu kanssani, vaan sanoo, että kyllä tämä järjestyy. Voin luottaa, että hän hoitaa homman.

Yksi seikka suhteessa ärsyttää kumpaakin: toisen tapa riidellä. Micheliä hermostuttaa hiljaisuus, se, että ei sanota mikä mättää.

– Ei voi korjata sitä mistä ei tiedä!

– Täällä ei töissäkään haluta sanoa, jos tekee 
jotain väärin. Jos ei sanota mitään, jää väärä kuva, että hyvin menee.

Kira taas haluaa kinastelun päätteeksi paiskata oven kiinni ja vetäytyä huoneeseen yksin.

– Sinä pakotat minut keskustelemaan silloinkin, kun haluaisin olla ihan mykkänä, hän sanoo miehelleen.

Toisin kuin mykkyyteen tottuneet suomalaiset, Michel sanoo aina mitä ajattelee.

– Usein olet myös oikeassa. Ja se vasta onkin 
ärsyttävää, Kira sanoo.

Lue myös:

Kotiäiti Liisa Helve-Sibaja: “Pitäisikö imuroinnista innostua?”
Minna Suuronen & Antti Virmavirta: “Emme muuttaneet maalle sattumalta”
40 vuotta yhdessä: ”Seksi on koko ajan vain parantunut”
Stig pitää pikkutuhmasta huumorista

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kokit Kira Weckman ja Michel Garzón salamarakastuivat

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X