Suhteet

Yhteisöllinen naapuruus hellii hyvinvointia! 4 askelta parempiin väleihin naapureiden kanssa

Hyvät naapuruussuhteet lisäävät turvallisuutta ja voivat auttaa ikäihmisiä pärjäämään pidempään kotona.

Hyvät naapuruussuhteet ovat toistaiseksi vähän tutkittu voimavara. Muutaman vuoden takaisessa Kiinteistömaailman kartoituksessa selvisi, että yli puolet suomalaisista on tekemisissä naapureidensa kanssa enemmän kuin vain hyvän päivän toivotuksin.

Melkein yhtä moni on saanut tai antanut naapuriapua. 95 prosenttia tervehtii naapureitaan. Vain viisi prosenttia on riidellyt naapureiden kanssa. Silti julkisessa puheessa korostuvat nämä ikävät puolet.

Lue myösMiten luoda hyvät välit naapuriin? Tee kuten tämä nainen, joka kutsui uuden naapurin illalliselle – teolla oli kauaskantoiset seuraukset

”Naapuruussuhteissa on se jännä puoli, naapureina asetumme aika sattumanvaraisesti toistemme viereen tietämättä, minkälainen ihminen seinän takana asuu”, sanoo naapuruutta tutkinut sosiologi Antti Kouvo Itä-Suomen yliopistosta.

Tilanne avaa naapuruussuhteelle mahdollisuuden kehittyä moneen suuntaan. Naapuruus ei muotoudu hyväksi itsestään, mutta sen syntyyn voi vaikuttaa monella tavalla.

1. Askel hyvään naapuruuteen: Tilat kohtaamiselle

Ensimmäinen edellytys minkäänlaisten naapuruussuhteiden synnylle on tila, jossa naapureita voi kohdata.

”Jos talot ja tilat suunnitellaan niin, että siellä ei ole mahdollista kohdata ketään ja viettää aikaa yhdessä, ei naapuruutta pääse syntymään”, Kouvo sanoo.

Laajemmassa mittakaavassa kyse on Kouvon mielestä kaavoitusratkaisuista ja asuntopolitiikasta, jotka joko mahdollistavat tai estävät yhteisöllisyyden syntyä. Tarvitaan yhteisiä pihoja, kerhohuoneita ja taloyhtiön saunoja. Yhteisille piha-alueille voidaan perustaa grillipaikkoja tai pelikenttiä, tuoda penkkejä ja kiipeilytelineitä.

Yhteisiä kohtaamistiloja on mahdollista tehdä myös virtuaalisesti. Monella taloyhtiöllä onkin asukkaiden keskusteluryhmiä tai WhatsApp-rinkejä

2. Askel hyvään naapuruuteen: Yhteinen nimittäjä

Jotta naapureiden välisiä kohtaamisia voisi ylipäätään syntyä, niille on oltava tilaisuuksia. Jos yksi valvoo yöt ja toinen päivät, elämänrytmit estävät kasvokkain joutumisen ja tutustumisen.

Usein naapurustossa tutustuvat ensin ne, joilla on jokin elämäntilanteeseen liittyvä yhteinen nimittäjä. Pienten lasten vanhemmat tapaavat hiekkalaatikon reunalla, koiraihmiset lemmikkejään ulkoiluttaessa, eläkeläiset lähimmällä bussipysäkillä.

Hyvään naapuruuteen ei kuitenkaan tarvita samaa elämäntilannetta. Kaikilla naapureilla kun on jo lähtökohtaisesti yksi yhteinen nimittäjä: kotitalo. Hyvää naapuruutta voi lähteä rakentamaan siltä pohjalta. Riittää, että halutaan samaa: mukavaa naapurustoa, jossa on kiva elää.

3. Askel hyvään naapuruuteen: Raakaa työtä ja arkisia valintoja

Niin kuin kaikki ihmissuhteet, myös hyvä naapuruus edellyttää syntyäkseen tietoisia ponnistuksia.

”Se ei tietenkään ole mikään pakko. Ihmisellä voi olla aivan muita intressejä kuin naapuriyhteisöllisyys, ja se on ok. Mutta jos kokee hyvän naapuruuden tärkeäksi, investointi kannattaa”, Kouvo sanoo.

Mitä investointeja eli ponnistuksia hyvän naapuruuden syntyminen siis vaatii?

Toisten elämäntilanteiden kunnioittamista. Jokaisen yksityisyyden kunnioittamista, Kouvo listaa.

Mutta ennen kaikkea naapuruus tarvitsee syntyäkseen halua antaa aikaa kohtaamisille sekä naapureihin kohdistettua ystävällisyyttä. Lenkkisaunat, pihatalkoot tai illat yhteisellä grillikatoksella voivat olla oivia tilaisuuksia hyvän naapuruuden rakentamiselle.

Ilman yhteisiä tilaisuuksiakin vastaan tulee arkisia tilanteita, joissa naapurille voi osoittaa ystävällisyyttä ja avuliaisuutta. Voi pitää ovea auki, jotta naapuri saa lastenvaunut sisään. Voi auttaa painavien kassien kantamisessa. Voi antaa tukea liukkaalla tai avata sateenvarjon naapurinkin suojaksi.

4. Askel hyvään naapuruuteen: Vastavuoroisuus

Kouvo väittää, että naapuriyhteisöllisyys pysyy paremmin yllä, jos siinä on keskinäistä riippuvuutta.

Hän tarkoittaa sitä, että mitä vastavuoroisempaa toiminta on, sitä enemmän se betonoi naapuruussuhdetta. Kyse ei kuitenkaan ole sen juhlavammasta asiasta kuin siitä, että minä lainaan pensassaksia sinulle ja sinä katsot hetken lasteni perään pihakeinulla. Mitä pientä apua kukin voi helposti toiselta tarvita tai toiselle antaa.

Vastavuoroisuus suojaa myös siltä, että naapuriapu ei keikahda yksisuuntaiseksi tai peräti hyväksikäytöksi.

Lue myösNaapuri häiriköi ja sopu on koetuksella? Lue lakimiehen neuvot 5 yleisimpään ongelmatilanteeseen

Lopputulos: Turvallisempi ympäristö

Koronavuosi osoitti, että naapureista kannetaan huolta. Kouvon tutkimusryhmä keräsi keväällä 2020 tutkimusaineistoa, jossa paljastui, että naapurit kävivät muun muassa paljon kaupassa riskiryhmiin kuuluville naapureilleen.

Hyvä naapuruus tuottaa monenlaista hyvinvointia. Turvallisempi sosiaalinen ympäristö ei ole niistä vähäisin. Siitä on iloa kaiken ikäisille, mutta Kouvon mielestä erityisesti ikäihmisten suhteen puhutaan jo yhteiskunnallisista ja kansantaloudellisista vaikutuksista.

”Hyvä naapuruus voi osallistaa ikäihmisiä yhteisiin juttuihin ja hälventää heidän yksinäisyyttään. Se puolestaan voi mahdollistaa kotona asumisen pidempään.”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Yhteisöllinen naapuruus hellii hyvinvointia! 4 askelta parempiin väleihin naapureiden kanssa

Sinun täytyy kommentoidaksesi.